Kirjoittelin tänne kuutisen vuotta sitten mm. Fräulein O -nimimerkillä. Tuolloin olin vahvasti sillä kannalla, etten tule koskaan enää juomaan. Päätös pitikin joitakin vuosia. Vuonna 2012 ryhdyin kuitenkin ottamaan pari kertaa vuodessa ja vuoden 2014 jälkeen tahti on ollut sellainen kerran kuussa kännit. Toiveena on kuitenkin ollut paluu täysraittiuteen, mutta en ole siinä onnistunut. Eilen homma menikin sitten siihen, että tasoittlin lauantain fiiliksiä eli kännäyspäiviä tuli kaksi. Näin ei ole tapahtunut vuosiin, joten mitta tuli täyteen. Nyt on pakko lopettaa juominen seinään. Vaikka sitten AA:n kautta, jos en täällä onnistu. Ja hieman nöyremmällä asenteella.morkkikset ovat aika järkyttävät.
Terve Loglady ja muu päihdelinkin väki !
Tänään 4½ vuotta raittiutta takana. Tauti on kyllä parantumaton ja salakavala . Olen tullut huomanneeksi minäkin tänä kesänä. Vieraitteni jättämät valkoviinit tuli otettua juhannuksen jälkeen. Oikein mutustelin niitä tuntemuksia ja sain kiinni aikaisemmista juoppotunteistani kiinni. Tuon jälkeen olin pettynyt itseeni.
Ei tämä mitään taistelua ole , kunhan vaan hoitaa ainoalla tehoavalla reseptillä, olla kajoamatta kuppiin.
Elämä maistuu , ja on rajoitteetonta.
Loglady , sinä tiedät mitä raittiina olo on, ja haluat palata tutulle uralle. Hyppää kelkkaan, mennään.
Kiitos, ehdottomasti! En halua enää lymyilyä ja salailua ja asioiden kaunistelua tyyliin “pitkästä aikaa vapalla ja siksi tässä kunnossa”. Itsekunnioitus kasvoi jokaisen raittiin päivän jälkeen. Vuoden raittiina oltuani pystyin jo kulkemaan pää pystyssä.
Heippa!
Hyvä, että huomaat ja myönnät mitan tulleen täyteen. Et siis elättele ajatusta, että vielä joskus voisit hiukan ottaa.
Täältä saat vertaistukea, ja jos et sillä saa hyvää raittiutta, kannattaa toteuttaa ajatus AA:sta. Varsinkin suurehkoilla paikkakunnilla on myös naisten ryhmiä.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä. Iltapuolella taidetaan tosin jo mennä ja jostain pilven takaa näyttäisi jo valokin pilkottavan. Nyt koen ahdistuksen nopean ohimenon uhkana itselleni. Palsta olkoon siis päiväkirjani, kunnes olen ylittänyt 3-6 kuukauden rajan ja saanut päästäni typerät kohtuukäytöön ajatukset. Jos niitä tulee.
Maistelin tänään varovasti kahvia ja kuulostelin kehoni reagointia. Se ei pitänyt tästä stimulantista. Tulin jopa hieman huonovointiseksi. Kroppa on ehtinyt jo tottua muutamiin kahvittomiin päiviin. Ehkä sen on hyvä olla ilman.
Loistava raittiutta tukeva idea! Suosittelen ensimmäiseksi tätä hyvin helppoa juttua ohjeiden kera jossa on myös mantra/musiikki mukana tukemassa menoa: Adi Shakti Meditation youtube.com/watch?v=41qNUFU4hOI
Tuon tehoa voi buustata hyvällä ruokavaliolla, (erilaisilla yrteillä joista osa on kiistanalaisia eikä sovi kaikille), juuri itselle sopivilla eteerisillä öljyillä iholla voiteena rasvaan sekoitettuna/tuoksulyhdyssä (siis ei tuoksukynttilässä jotka ovat syöpävaarallisia ihan tutkitusti) ja ympäristöllä/väreillä jotka on valinnut asiaan sopiviksi vaikka silmät ovatkin kiinni.
Kiitos. Mantra ja musiikki ovat tehokas ydistelmä. Täysin hiljaisessa tilassa ajatukset lähtevät helposti harhailemaan. Mukavan asennon löytäminen vaati kyllä hieman työtä.
Kahvi on palannut takaisin aamurutiineihini, mutta päivällä en juo. Olen joskus ajatellut, että kahvinjuonti voi johtaa viinanhimoon, sillä yliannostus kahvia saa keskushermoston käymään ylikierroksilla. Sellaiset porttiteoriat tälle aamulle
Olen käsittämättömän saamaton!!! Tekemistä ja sunnitelmia riittäisi, mutta en saa aloitettua mitään. Fiiliksessäni ei ole mitään vikaa eikä alkoholia tee mieli. Silti istun tässä lamaantuneena ja pähkäilen tyhjänpäiväisiä. Onko saamattomuus sairaus?!
Otin tasan kuukausi sitten viimeisen ryyppyni, eikä mielitekoja ole ollut sen jälkeen. Ei myöskään järkeilyjä, että jos nyt kerran kuussa otan, niin se ei haittaa. Tästä on hyvä jatkaa.