Fibromyalgialääkityksen nosto

Olen 65-vuotias mies ja mulla on diagnosoitu fibromyalgia liki 20 vuotta sitten. Olen käyttänyt lähes koko sen ajan säännöllisesti Panacodia 6 tablettia päivässä ja kymmenisen vuotta sitten lisättiin 200 mg Tramalia päivässä tehosteeksi. Nyt tuntuu siltä, että taas pitäisi lisätä lääkitystä.

Kummatkin ovat mietoja opiaatteja mutta koska otan sekä Panacodia että Tramalia, niistä varmaan tulee yhdessä keskivahvaa opioidia. Olen jakanut lääkkeet niin, että Panacodien väliin tulee vähintään 6h (yöllä 12h) ja Panacodin ja Tramalin väliin jää 3h. Sen verran kumuloituvat nukkumaan mennessä , että kipuja ei kovin paljon ole. Aamulla sitten sitäkin enemmän ja herättävät joskus jo muutaman tunnin unen jälkeen.

Minulle on kokeiltu varmaan kaikki muut fibromyalgiaan käytettävät epilepsia- ym. mielenterveyslääkkeet, mutta yksikään ei ole sopinut vaan tullut pahojakin sivuvaikutuksia. Käytän SSRI-lääkettä (Cipramil 40mg) ja sen teho tuntuu putoavan joka kerta pois, jonka jälkeen seinät kaatuu päälle. Sitä olen syönyt yli 20 vuotta ja on kokeiltu vaihtaa moneen kertaan mutta aina ollut pakko palata.

Sitten itse asiaan. Lääkäri ehdotti pari vuotta sitten lääkelaastaria mutten ollut halukas kokeilemaan koska olen kuullut sen mahdollisesti aiheuttamista iho-ongelmista ja halusin säästää sitä myöhempään jos tilanne vaatii.

Nyt kuitenkin alkaa olla tilanne, että kivut vaivaavat toisinaan koko ajan ja tuo Panacodin ja Tramalin syöminenkin alkaa tuntua jo hieman työläältä, kun pitää tarkkaan katsoa kelloa. Maksa ja munuaiset ovat olleet hyvässä kunnossa koska en käytä lainkaan alkoholia, joten siinä mielessä ei pitäisi olla hätää.

Sitten se kysymys, miksi tänne päätin rekisteröityä:

Vastaako Bubrenorfiinilaastari vähintään samaa, kuin 6 tablettia Panacodia ja 200 mg Tramalia päivässä? Onko muita ehdotuksia lääkitykseksi?

Sinuna kokeilisin laastarin vastetta (voihan sen lopettaa jos ei auta ja kokeilematta et voi tietää). Buprenorfiini on jo keskivahva opioidi mutta laastari tasaa hyvin pitoisuuksia.

Muut ehdotukset:

-Lääkekannabis tai thc-vapaa cbd-öljy (Kannaway).
-Triptyl
-Diapam kipukynnyksen nostoon
-Joku lihasrelaxantti (Sirdalud tai Norflex)
-Lyrica tai gabapenttiini
-Tramal Depot jos syöt vain nopea vaikutteisia versioita.
-Joku tulehduskipulääke (mahansuojalääkkeen kera)

Ps. On myös mahdollista, että syömäsi mielialalääke heikentää Panacodin ja Tramalin tehoa koska muuttuvat samojen entsyymien avulla vaikuttaviksi aineiksi sekä osalla ne toimii heikosti geneettisistä syistä. Lisäksi Tramadolin voi nostaa vielä kaksinkertaiseksi, Panacodia älä vain syö enempää (mieluummin laske neljään) sillä parasetamoli on todellista myrkkyä maksalle erityisesti ikäisillesi.

Täällä toinen fibropotilas, diagnoosin sain 2012 ja siitä asti syönyt triptyliä, sirdaa sekä Buranaa ja Panadolia, 2014 sain myös tramal 50mg lääkityksen. Nämä lääkkeet eivät juurikaan auta, sen verran että pystyn juuri ja juuri töissä käymään (saan tehdä onneksi etätöitä tarpeen mukaan) ja saan useimmiten yöllä nukutuksi. Kesällä kun on lämmin pärjään jotenkuten, mutta nyt kylmän ilman tullessa on olo taas avian kamala, tuskat on kovat enkä tiedä miten päin olisin. Syön maksimimäärän lääkkeitä enkä koe että saisin niistä kovinkaan paljon hyötyä. Käsiä särkee niin etten saa itse mitään purkkeja auki, välilä en pysty edes kahvikuppia kantamaan.
Suomessa ilmeisesti mahdotonta saada lääkekannabis-reseptiä fibroon, kun ei sitä meinaa edes MS-potilaat saada? Onko kenelläkään mitään vinkkiä mistä saisin apua? Lääkäri on haluton nostamaan tramalin annosta, ja kun kysyin Lyricaa, sanoi että siitä on minulle tuskin apua. Saa laittaa myös yv jos tiedät jonkun hyvän yksityisen fibro-lääkärin pk-seudulta.

Lääkekannabista on myönnetty kyllä jo Suomessa fibroon (ja moneen muuhunkin sairauteen). Ongelma on vain löytää lääkäri joka sitä suostuu myöntään. Fimea, Valvira ja Kela kun yhteistuumin vainoavat tällä hetkellä kaikkia kannabista lääkkeeksi määrääviä lääkäreitä. Julkiseltapuolelta (tai Ahvenanmaalta) sekä kipuklinikoilta aivan turha edes yrittää koska ylemmät tahot vainossa mukana koska käsky käy. Myöskään ihmisen sairauden vakavuudella ei ole asiassa mitään merkitystä, ei vaikka olisi saattohoidossa syöpä/parkkinson/alzheimer-potilaana tai kädet ja jalat irti onnettomuuden johdosta.

Lääkärin luvat lähtee heti ja tästä demonisesta (huuuuuume)lääkäristä tehdään myös mahdollisuuksien mukaan (erittäin negatiivinen) numero julkisesti. Tästä syystä 166 canna-reseptin omaavaa potilasta ylipäätään enään koko maassa ja edes ne lääkärit jotka puoltavat reseptiä (vaikka eivät edes itse olisi sitä koskaan määränneet) haluavat pysyä täysin anonyyminä. Myös sairaalat ympäri maan ylilääkärien tuella pyrkivät estämään reseptillisiä potilaita konkreettisesti käyttämästä sitä lääkekannabista (vaporisoiden tai syöden), saamasta hoitoa muihinkaan mahdollisiin ongelmiin jotka eivät edes kiisteltyyn lääkkeeseen liity ja taipuvat vain jos kutsuu poliisin paikalle sekä muistaa valittaa/kannella kaikkiin mahdollisiin instansseihin. Kukintomuotoinen lääkekannabis (Bedrocan, Bedica, Bediol ja Bedrolite) on niin arka aihe, että edes apteekit joista lääkettä saa eivät halua olla asian kanssa tekemisissä ja joskus saattavat jopa kieltäytyä toimittamasta koko yrttiä. Kaikkia erityisluvalla saatavia lääkkeitä voi myös määrätä sähköisesti mutta ei lääkekannabista joka tulee kirjoittaa vanhanmallisille punertaville huumeresepteille ja jos on yksikin kirjoitus/muotoilu-virhe niin ei mene läpi. Vuotuiset lääkemäärät tulee kirjoittaa kirjaimin ja numeroin äärimmäisen tarkkaan sekä erityislupa lääkkeelle pitää anoa Fimealta aina vuosittain uudestaan samalla metodilla. Lisäselvityspyyntöjä lääkärille saattaa asiasta tulla yhdenkin potilaan kohdalla 3-10kpl:tta ja asia ei etene ellei osaa vastata pätevästi kaikkiin kysymyksiin.

“Mikä vitun oikeusvaltio?”

Jeps, ani harvassa ovat ne lääkärit, jotka ovat valmiit laittamaan oman perseen (ja maineen ja mahdollisesti koko lääkärin luvat) likoon potilaan hyvinvoinnin vuoksi. Toisaalta, miksi laittaisivat? En näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin että sairautensa perusteella lääkekannabista tai tiettyä “mustamaalattua” lääkettä tarvitsevat potilaat rupeavat syyttämään hoitovirheestä lääkäreistä, jotka eivät vahvistetusta diagnoosista huolimatta suostu määräämään lääkettä, joka potilasta vahvan tutkimusnäytön perusteella voisi auttaa! Tärkeää olisi vedota myös siihen, että lääkettä on määrätty jo useita kertoja aiemmin samaan vaivaan (hyvin tuloksin), ja kysyä “millä lääketieteellisellä perusteella juuri minä en ansaitse saada edes koittaa lääkettä”?