Fb ja pelit vie

Täällä näkyy olevan aika hiljaista, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Olen keski-ikäinen nainen, työssäkäyvä yksinhuoltaja. Taustalla on toipuminen alkoholismista, juomatta olen ollut nyt n. 2,5 vuotta. Lisäongelmana on lievä masennus. Ja nykyään koneella tulee vietettyä ihan liikaa aikaa.

Mulle facebook on tullut viimeisen vuoden aikana tosi tärkeäksi. Koen, että sitä kautta saan niitä ihmissuhteita, joita arjestani on pitkään puuttunut. No sehän ei ole paha juttu sinänsä: kiva kun on kavereita. Mutta yhteydenpidon lisäksi olen alkanut pelata yhä enemmän niitä pikku pelejä, joita fb:ssä on tarjolla. Töissä teen hommia koneen ääressä ja fb on koko ajan taustalla auki. Tai oliskin taustalla - käytännössä työaikaa menee yleensä pelaamiseen useampi tunti päivässä. Työnteko kärsii, hommia jää hoitamatta. Lisäksi koneelle on päästävä kotona iltaisin. Käytännössä siihen on mahdollisuus vasta, kun lapsi nukkuu, joten illat ovat pitkin talvea venyneet yhä myöhäisemmäksi. Mikä ei taas ole tehnyt yhtään hyvää työssäjaksamiselleni, varsinkin kun on vielä se masennus mukana kuvioissa. Tällä hetkellä olenkin sairaslomalla masennuksen/uupumuksen takia. Nyt kun en ole ollu töissä, olen aika hyvin päiväaikaan saanut koneen pidettyä kiinni - mutta illalla avaan sen sitten joskus yhdentoista aikaan ja hyvin usein siinä vierähtää aikaa tonne kolmeen-neljään. Aina pitää vielä pelata vähän lisää, seuraavalle tasolle tai toistakin peliä; aikaa kuluu koneella aina pidempään kuin oli tarkoitus. Minkä takia seuraava päivä on sitten taas pilalla väsymyksen tai päivällä nukkumisen takia ja lapsellekin olen sitten äkäinen. Näitä kuvioita aikani pohdiskeltuani olen nyt tullut siihen tulokseen, että ongelmahan tämä on, riippuvuusongelma. Huoh. :frowning: Aiemmilta vuosilta muistan jääneeni koukkuun mm. eräisiin keskustelupalstoihin, eli ihan uusi juttu tämä konekuvio ei mulla ole.

Mistähän päästä tätä alkaisi purkaa ja hoitaa? Rahapelien pelaamiseen näkyy olevan saatavilla apua useammallakin taholla, mutta tällaiseen en ole oikein löytänyt. Jotenkin huvittavaa muuten, että ensimmäinen paikka, jossa nettiriippuvuuteen on tarjolla vertaistukea, on - netti. Vähän sama kuin jos AA-palavereja pidettäis alkon tuulikaapissa… :wink:

tuttua…
Muksuille kyllä laittaa peliajat, mutta miksen itsellen`?
Never walk alone <3

Hei,minulla on samanlainen tilanne kuin sinulla,olen ite nettiriippuvainen,en pelaa pelejä,vaan yleensä keskustelen ja luen vauva palstoja,istun facebookissa liikaa, aina sanon hetki viel,mutta saattaa mennä viisi minuttiakin ja sanon jotain,itseeni alkanut kauhistuttamaan eli oon riippuvainen netistä,viimeksi tein ton nettitestin ja ja se näytti että olen kohtuukäyttäjä,nytten täänää tein ja sain tuloksen että minulla ongelma,mulla on ongelma,miehenikin sanoo siitä,kone on mun elämä,olen kotiäiti joten aikaa on Olen koneella usein jopa liikaakin,hoidan lapsen perustarpeet mutta silti olen koneella aina kun silmä välttää,itseäni häiritsee se ,enkö mä osaa olla ilman konetta,mikä tässä on niin vitun vaikeeta??

En tiedä miten selviän elämäni tulee olee suoraan sanottuna täyttä paskaa jos joudun olee ilman konetta,mun pitää hankkia apua mutta mistä?

Olen ollut hieman riippuvainen joskus netistä ja siihen yksinkertaisesti auttoi se että laittoi koneen kiinni ja lähti muualle, ja tavallaan pakotti pois siitä. Suosittelen ainakin kokeilemaan laittamaan sen koneen väkisin kiinni vaikka

Moikka
Minun mielestäni kannattaa yrittää pakottaa itsensä laittamaan koneen kiinni. En halua vähätellä, mutta kyse nyt on kuitenkin palstoista/fb:stä, mutta totuus on se että kuitenkin koneella olo venyy.
Jos et itse pysty siihen, pyydä joku ystävä tai perheestä auttamaan. Keksisitte jotain muuta mielekästä tekemistä. Mielestäni hyvä idea olisi myös listata niitä asioita ylös, mitä tuntee silloin kun on koneella ja mitä silloin kun ei ole. Jos ilman konetta oleminen tuntuu helvetiltä, niin on hyvä yrittää pilkkoa ajatuksiaan paperille ja jäsennellä niitä että miksi muuten elämä on niin hirveää ilman konetta? Mikä siinä muussa elämässä on niin huonosti, että sitä täytyy paeta nettiin?
Koska itse en tiedä mitä teillä on taustalla omassa perheessä, enkä vaadikkaan tietoa. Mutta usein riippuvuudet ovat lähtöisin vaikeista asioista - on se sitten päihde, peli tai netti riippuvuus. Joten pelkästään omien asioiden selvittely perheessä voi auttaa riippuvuuden laukeamiseen.

Minä olen nettiriippuvainen, ja toimin seuraavasti saadakseni asian hallintaan:

1.Myönnän ongelman, enkä jätä selittelyvaraa että “vähän aikaa vielä”.

  1. Tiedostan, mitä ongelmia netti elämään tuo. Niitä ovat mm. *ei saa mitään aikaiseksi, *jos saa jotain aikaan, se tulee tehdyksi vain että ehtii äkkiä nettiin
    *aiheuttaa kärttyisyyttä

  2. Järjestän itselleni aikalisän netistä. Ilmoitan tutuille, joukkosähköpostilla taikka facen viestillä,
    että en ole tästälähin ainakaan pariin kuukauteen (tai oma valitsema aika, joka kuulostaa järkevältä) TAI jopa kerron että netti on alkanut syömään aikaani joten otan netistä loparit siksi. Eli ilmoittaa ettei ole netin kautta tavattavissa, ja puhelin numeroni johon voi soittaa mikäli asiaa tulee. Tämä siksi, koska jos jää kertomatta niin joutuu sitten väkisin nettiin, etteivät kaverit ihmettele olenko suuttunut kun en vastaile viesteihin! Mikäli mahdollista siten, ettei työasioita liity faceen, ilmoitan katkaisevani faceprofiilini toistaiseksi. Jonka jälkeen irtisanon tilini, poistelen sieltä kaverit ja teen kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet. Tämä siksi, että JOS asia on kerran minulle oikeasti ongelma, minun täytyy olla tosissani jos aijon ongelmalle jotain tehdä. Eli on katkaistava ne langat joita verkkoon on. Lopettaa siis kesken eräiset jutut, jotka sinne nettiin houkuttelevat. Ja lakata tekemästä uusia lankoja: esimerkiksi lopetin sen tavan lähetellä jotain viestiä, joihin odottaa vastausta sitten ja sen takia käy katsomassa. Ongelman myöntäminen, sehän ei koskaan ole pahitteeksi jos voi jopa avoimesti tunnustaa kavereilleen kuinka asiat on. Luultavasti ihmiset haluavat tukea päätöstä mikäli ovat todellisia ystäviä. Se joka alkaa pilkkaamaan “oletko nettiriippuvainen” tai vänkäämään, että “voithan sinä laittaa aikarajan, ei kokopäivää tarvitse olla netissä”, eivät todellisuudessa varmaan ymmärrä millainen ongelma voi olla, ja eivät siten halua tai voi tukea ainakaan riippuvuuden suhteen. Vaan on jätettävä kuten raitistuva juoppo joutuu jättämään tuttavistaan ne, jotka tuputtavat viinaa jatkuvasti. Tämä toimenpide myös kannustaa irtautumaan netistä, nolohan se on ensin kavereille julistaa, että lopetan netin, ja silti jatkaa keikkumista ja moikkailemista siellä facen sivulla.

  3. Ilmoitan nettioperaattorilleni, että haluan sulkea liittymän ja palauttaa modeemin/tikun.
    Tämä siksi, että netti ei ole enää heikon hetken koittaessa tavoitettavissa. Kun ikmpulssi tulee, sanoo selain että “error connection” ja ei ole mitään nettiä jonne mennä.

Jos perheessä on jäseniä, jotka ovat tätä irtisanomista vastaan, heille voi avata ongelman todellisen laajuuden kertomalla, että mikäli netti on kotona, ei elämästä tule pian kohta mitään: Koko perheen hyvinvoinnista siinä on kyse. Jos mieheni esimerkiksi tunnustaisi olevansa juoppo, jaa pyytäisi että kaadan viinat viemäriin, tekisin sen oitis. Ja toivon samaa itsekin, että jos sanon olevani nettiriippuvainen ja tarvitsevani apua, niin minua tuetaan siinä eikä keksitä selityksiä miksi netti pitää olla kotona.

Kirjastoon pääsee nettiin asiat hoitamaan, laskut voi maksaa suoraveloituksella tai muuten. Nettiä ei tarvitse mihinkään, ellei asu niin korvessa että on pakko hoitaa netissä asioita. Mutta korvessa asuessahan ei luulisi olevan nettiriippuvaisuuden vaaraa jos on muuta tekemistä niin paljon.

Pähkinänkuoressa: Parantuminen keskustelemalla sekä terapialla, tai asioiden listaamisella ja pohtimisella voi alkaa toden teolla vasta, kun koko netti on eliminoitu. Eihän alkkiskaan voi humalassa mennä terapiaan, vaan asiat hoidetaan selvinpäin eikä “vaikutuksen alaisena”.

Nettiriippuvuutta ei voi hoitaa NETIN äärellä, poikkeuksena se että käy tällaisella palstalla.

Kirjoittaminen esimerkiksi foorumeille on terapeuttista aikansa, mutta siihenkin voi jäädä koukkuun. Mutta kun koneella ei ole nettiä, niin voi aloittaa vaikka kirjoittamaan päiväkirjaa. Takaan että on paljon terveempää toimintaa. Satunnaisesti voi sitten kirjaston tai muun koneella käydä hoitamassa välttämättömät, ja selata noin 15 minuutin ajan sähköpostinsa ja muut toiminnot.

Netistä irtautuminen aiheuttaa ensin kärttyisyyttä. Olen kuin rotta jonka juomapullo on siirretty eri paikkaan. Meinaan istua koneelle, ja kohta huomaan ettei kone enää ole siinä. Siirsin sen eri paikkaan.
On rikottava rutiinit. Tarvittaessa, jos ei mikään muu auta. On luovuttava tietokoneesta. Sen voi lahjoittaa jollekin, lainata jollekin, tai viedä kierrätykseen poistettuaan tiedostot.

Musiikin kuunteluun voi hankkia sitten vaikka stereot. jos onglma on paha, on voitava yrittää luopuaa siitä koko touhusta myös välinetasolla siihen asti, että aivot alkavat palata normaalin järjestyksen pariin.

Jo muutaman viikon netittömyys ensin aiheuttaa vieroitusoireet kuten unettomuuden, ahdistusta, kiukkuisuutta, mutta sitten se aiheuttaa ihmetyksen: KUINKA olen jaksanut katsella jotain facebookkia kauniilla ilmalla. Ja huomaa sen, että jääkö mitään paitsi kun ei ole nettiä.

Mutta tätä ei voi koskaan tapahtua, mikäli se netti on kokoajan siinä vieressä, ja ihminen joutuu vain tahdonvoimalla kamppailemaan “en mene nettiin, en mene, en mene”