Even Matka...

Olen ollut 6,5 viikkoa juomatta,antabusta suosilla otan ja ryhmissä käyn.AA-tietosuutta on 10 vuotta,melkein vuoden Mylllyhoito myös käyty ja pari katkoa.Pisin raittius mulla ollut n.4 vuotta,mutta se katkesi 4-5 vuotta sitten,sen jälkeen ollut kivikkoinen tie,puoltavuotta,8kk,ja ihan paljon pienenmpiäkin pätkiä raittiina/selvinpäin,viimekeväänä menin päihdepsykiatriseen sairaalaan Pitkänniemen jälkeen.Tauti on kova,siitä ei pääse mihinkään.Halusin vain kirjoittaa ja kertoa.Aloittaa jostain.
Nyt on ollut vaikeita päiviä ja täälä olen viettänyt paljon aikaa,lukemalla ja saanut tukee juomattomuudelle.Oli toissapäivänä niin lähellä,että lähden antabuksen kanssa juomaan(olen tehnyt sitäkin).Taidan olla masentunut ja itsetuhovietti nostaa silloin päätään.En halua juoda,tänään en ole halunnut ja siitä kiitollinen.
Sairastan myös psyykkisesti ja nyt viime viikolla tehtiin radikaalit lääkevaihdokset,josta johtuen tuntuu olo tuskaiselta ja ahdistaa,mutta sitkeesti vaan eteenpäin ja rukoillen kärsivällisyyttä…
Jännittää jostain syystä nyt tänne kirjoittaa vaikka ryhmissä oon tottunut puhuun kyllä…kirjoitan myöhemmin lisää kun rohkaistun :mrgreen:

Tervetuloa mukaan Eva.
Sinulla on tosi moni-oireinen tilanne, toivottavasti sinulla on myös lähipiirissä tukea. Tuntuu ihan pelottavalta ajatella että tässä olisi vielä lääkevaihdot yms, ihan tarpeeksi vaikealta tuntuu pelkkä viinattomuuskin.
Minullakin on masennuslääkitys mutta niillä on tauti hallinnassa. Haluaisin päästä näistä lääkkeistäkin eroon, asiantuntijat sanoivat ettei pidä pitää kiirettä. Varmaan oikeassa ovatkin, tuntuu vain niin vaikealta painaa jarrua nyt kun on päässyt hyvään alkuun.
Voimaa sinulle.

Kiitos Tuulenviemää!!!
…jatkoa stooriini:olen myös 2.n lapsen äiti,nuoremmalla tyttärelläni ADHD ja tarvitsee raittiin äidin,että arki olisi tasaista,vanhempi tyttäreni sai poikavauvan vajaa 5kk sitten eli musta tuli myös mummu <3 :smiley: .Vauvelilla on harvinainen synnynnäinen sairaus,ei onneksi aivotoiminnassa,mutta raajoissa.Tarvitsee jatkuvaa kuntoutusta ja leikkauksia edessä.Haluan olla mukana lapsenlapseni elämässä raittiina mummuna.Itselläni nivelreuma,mutta kyllä sitä ihanaa nyyttiä jaksan silti kanniskella.
On niin paljon syitä olla raittiina ja nauttia läheisistä.Mun on hyvä muistaa nää asiat vaikka tuntuisi ettei itsestään piittaisi juuri tällä hetkellä(paitsi kohta kun avaan konvehtirasian,hah)
Omaan aika erikoisen huumorintajun ja läppä kyllä helposti lentää,nyt vakavana ja ehkä hyvä niin.Jatketaan matkaa… :mrgreen:

Sinulla onkin sitten mukavasti terapiaohjelmaa… :smiley:

Kyllä oli taas ihana herätä uuteen krapulattomaan aamuun,siitäkin huolimatta,että kärsin aikamoisista säryistä…
En tiedä tekeekö uusi lääke niitä alussa vai oonko vaan flunssassa,ollut muutaman päivän.
47.raitis aamu,se on pitkä aika se.Tänään ajattelin ottaa hyvin rauhallisesti,jos vaan pystyn :sunglasses: palaveriin menen päivällä,mut muuten relaten.Eilen touhusin vähän liikaa ja mieli ja keho ei oikein kestänyt sitä,oli erittäin vaikeita oloja.Nyt jo orastavaa ahdistusta,koitan kestää.
Oon viimepäivät ollut erityisen herkillä.Huomaan olevani allerginen kaikelle eripuraisuudelle,uutisia en viitsi lukea kun tulee paha mieli ja muutenkin jotenkin säikky,hieman ihmispelkoja ja mulle kovin tuttua katastrofiajattelua erinäisistä asioista.Pelkoja,pelkoja,pelkoja…ja niihinhän sitä on tullut paljon juotua.Mulla oli päällä parisuhdekriisi viikko sitten ja koin kovin rajuja tunteita:hylätyksitulemista,perusturvattomuutta,yksinäisyyttä,huolenalasuutta,hirveetä pelkoa ym.ja ton myllerryksen kanssa oli hurjat oltavat,tärisin jossain vaiheessa vaan peiton alla kun muuhun en kyennyt.Siinä olis taas kunkku alkoholi ollut ratkaisuna,ei oltas oltu enää yksinäisiä ja kipeitä ja erokin olisi todennäkösesti tullut.Monesta tunnetilasta oon nyt selvinnyt juomatta ja se on huippua vaikka sielu on vielä kovin pipi näistä tiloista ja parisuhdetilanne auki,aika näyttää mitä teemme.
Viha ja vihaisuus on mulle myös myrkkyä,adrenaliini nousee ja tulee jano.Siksi koitan nyt välttää stressiä ja turhia ulkosia tekijöitä,sillä peloissanikin tuun vihaiseksi…On tää holistin pää kyllä aika metka,mutta pääasia on matka,ei niinkä päämäärä,kuuta en jaksa kurkotella.Olkoon nyt näin ja tänään :slight_smile:

Moro

Itse pääsin Kaivannon (psykiatriseen) sairaalaan loppuvuonna 2005. Olin siellä 3 kk, mikä on maksimiaika.

Siella mulla diagdosoitiin alkoholismi (F10.2) ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen vaihe ilman psykoosia (F31.1).

Se oli tosi hyvä reissu. Meillä oli oma talo, jossa jokaisella oma asunto keittiöineen ja suihkuineen. Termi “kaksoisdiagnoosi” kylläkin inhottaa ja pelotaakin yhä vielä

Toi kaksisuuntainen on hyvin hallussa lääkkeillä, mitä nyt painoa tullut n. 25 kg

Viikko sitten torstaina vietin omassa AA-ryhmässäni I-vuotispäiviäni. Elämä näyttää hyvältä (kunhan muistaa sen Antabuksen aamulla).

Hyvää alkanutta vuotta kaikille.

Hei vaan Kannusaarinen ja Kaivannossahan minäkin,yksiössä kuukauden elelin :sunglasses: Hyvä paikka kaiki puolin…

Tänään olin erityisen reipas,menin aamulla jo hammaslääkäriin,joita pelkään aina vaan vaikka hyviä kokemuksia piisaa,mutta…Jäi hyvä mieli.Siitä pomppasin dösään ja painelin a-klinikalle hakeen antabuksia lisää ja suunniteltiin josko nyt arvais jo syödä kokonaista porenappia,kun maksa-arvot laskenut niin hyvin,molemmat oli rutkasti koholla.Kerroin että juomapetaaminen on mulle helpompaa kun vedän vaan puolikasta,se on jotenkin iisimpää jättää ottamatta ja kun oli tossa pari tosi vaikeeta päivää.Nyt otan siis kokonaista.

4 päivää kerkesin syömään uutta lääkettäni,Abilifya ja olin aivan sekaisin ja kauheet säryt ja pihalla kun lumiukko,tänään en sitä ottanut ja tuntuu että olen tällä planeetalla.Huomena soitan lääkärilleni ja sanon,et nyt loppu kikkailut,palataan takas vanhaan tai ainakin annosta pienennetään,mutta en kyllä tota lääkettä haluaisi enää syödä.koin olevani ihan kehoni vankina ja ulkona maailmasta,kamalaa ja pelottavaa.

Raittiina ja tällä hetkellä savuttomanakin oon saanut herätä ja olla nyt pian 7 viikkoa.Kunkku alkoholi mua koittaa houkutella hoviinsa tänäänkin,mutta mulla on ihan muu valtakunta mielessä :smiley:
Eilinen palaveri oli tosi jees,1.askel ja juteltiin alkoholismin todellisesta luonteesta,ei niinkään juomisesta…Tällästä nyt ja tänään!

Moi Eve,
kirjaudu sisään ja mene poistettavaan viestiin ja napauta kentän oikeassa reunassa olevaa “muokkaa” kohtaa. Pyyhi viesti, mutta jätä siihen vähintään yksi merkki, esim. piste, koska systeemi ei anna puhdistaa kenttää kokonaan. Sen jälkeen paina alhaalta “lähetä.”

Hyvää alkanutta matkaa! :smiley:

Kiitos Basi :slight_smile: !

Hei Eve, ja tervetuloa!

Äiti olen minäkin, ja omassa raitistumispäätöksessäni vaikutti vahvasti haluni olla myös täyspäinen äiti. Paljon on täälläkin kirjoitettu siitä, että raitistuminen pitää tapahtua myös ja ennen kaikkea itsen vuoksi. Eli ei vain lapsesi tai lapsenlapsesi vaan myös sinä itse tarvitset raittiin Even.

Juomalla hukkaa itsensä, sen mitä on ja mitä haluaa olla. Pullon pohjilta sitä on tullut itse kunkin etsittyä, turhaan.

Rankkoja kokemuksia sinulla on taustalla, mutta tunnut silti jo osaavan löytää pieniä ja isojakin ilonaiheita arjestakin. Siitä on hyvä ponnistaa. Ja sitä lempeyttä omaa itseään, omaa raitistumista ja toipumista kohtaan tarvitaan! Sekä riittävästi suklaata :slight_smile:

Ja jatkathan kirjoittelua!

Hei vaan Metsantähti ja totta puhut,itse olen itselleni tärkein ihminen ja en ole muiden takia raittiina,mutta koen,että olen vastuussa myös lähimmäisteni hyvinvoinnista eli lasteni ym.enkä halua pilata enenmpää heidän elämäänsä olemalla juova äiti.Ne raasut,sekä vanhempi,että nuorempi,ovat joutuneet näkemään kaikennäköstä sellaista,mitä lapsen ei tarvitsis nähdä.Kiitos kun kävit moikkaamassa :slight_smile:

Nuorempi on 11v.ja selvästi hyvillään kun en juo :slight_smile:.Vanhempi tytär 21v.ymmärtää asian eri tavalla ja haluaa jo tukea mua eikä kuitenkaan odota liikoja,tietää mikä tauti alkoholismi on.Mieheni juo,mutta ei niinkuin mä.Nyt kun jäi työttömäksi,meni veljelleen ja dokaili siellä aikalailla itsesäälissä hetkellissti kiintiönsä täyteen,kun on viikon jo ollut täysin tipaton.Suurkuluttaja hän kyllä on,mutta holistiksi en voi haukkua,antakoon itse tai joku muu sille sen diagnoosin jos näin on.Meillä on molempien juomisen takia ollut ongelmia,mutta asia on jotenkin aina ollut niin että niitä isoja ongelmia tulee kun minä juon tai lähinnä me molemmat.Ehkä pidän tätä huushollia niin kasassa,että kaikki kaatuu kun korkki narahtaa auki.Ainakin sillon kinttuni alkaa vipattaan ja häivyn johkin ja valvon helposti 2 vrk.Ihme homma toi alkoholi,toimii mulle mainiona piristeenä.Oon muutamia kertoja saanut kuulla,että käyttäisin muka jotain huumeita kun voin tollai valvoa.Onneksi en!kai mania saa otteensa ja virtaa piisaa,mutta kyllä se pääkin hajoaa…aina :frowning: .

Tänäaamuna heräsin jo ennen 5.ttä,kovin tuttua mulle.Nyt oon saanu jo siivottua ja puuhailtua kaikkea ja miettinyt että krapulassa tästä ei tulisi mitään ja muutenkin miettinyt,että kuinka niihin krapuloihin “tottui” vaikka olo oli kaamee ja nukkui jos pystyi ja kitui…normi päivä :confused:
En ymmärrä miksi viinahammasta kivistää nyt taas ja en pysty rauhottuun.Kai haluaisin jotain säpinää kun sen lääkkeen aiheuttamat oireet sivuuntu kivasti.En oikein keksi mitä repäsevää sitä tekis kun arki on harmaata.Josko kävis kävelyllä ja kutois…vaikka sekin kyllästyttää.Oli miten oli,onneks on noi antabukset tässä vaiheessa.Näillä impullsiivisuusfiilareilla vois tulla pahaa jälkee muuten.Poltin tupakankin vaikka piti lopettaa.Lopetan myöhemmin.Ei kaikkea kerralla…Nyt lopetan päivittämisen.Parasta päivää kaikille!

Eilen tuli 7.viikkoa selvinpäin täyteen ja 8.alkoi :slight_smile:
Illalla jo pohdin ja tän päivän teema on:elä hitaasti!Yritän toimia,tehdä ja ajatella hitaasti ja keskittyä…Kovin on liikkeet ollu nopeita,tavarat putoilee käsistä,kävelen seiniä päin ja ajatuksenjuoksu pikanopeeta ja sekavaa,lähes kaoottista.Laps on 2.een asti koulussa,ajattelin maata piikkimatolla,pohtia,miks mua jurppii ja ulkoilla plus olla juomatta liikaa kahvia.Jotenkin tää tilanne olis saatava rauhottuun kun välillä tuntuu että pää sekoo…Illalla onneks on ryhmä,siellä viimestään rauhotun :slight_smile: Kotiryhmässäni on ihana ja rauhallinen henki,siellä ei istu fanaattiset paasaajat ja agressiiviset möykkääjät.Kynttilät palaa pöydässä ja huoneessa on 2 sohvaakin joilla voi olla rennosti…siellä tuska vaimenee.

Mua ärsyttää antabus.Haluaisin olla juomatta ilman sitä.Petaanko?Jotenkin nyt koen etten olis muka vapaaehtosesti juomatta.Koitan ajatella sitä estolääkityksenä.Sitten vielä se kalvaa ja lujaa,että oon jääny riippuvaiseksi taas eräästä lääkkeestä :frowning:.En saa siitä euforiaa tai mitään muutakaan iloja,lähinnä kykenen hengittään ja jotenkuten toimimaan kun otan sitä ahdistukseen.En syö sitä “väärin”,mutta koen etten ole Oikeesti raittiina.Hirvee syyllisyys vaan.Kaivannossa se koitettiin lopettaa,mutta sain niin pahoja epileptisiä oloja ja kuntoni romahti niin ettei kuntoutuksesta ollut apua kovinkaan paljon kun jäi niin paljon osallistumisia pois asioista.Lääkäri totesi,ettei vielä ole hyvä aika lopettaa.En syö isoa annosta,mutta silti…
Kohtaa pelkosi ja paniikkisi.Tiedän ja sitä on tehty.Kotona pitäis vain olla siihen mahdollisuus.Kovin on hankalaa lapsperheessä täristä kauhuissaan peiton alla ja koittaa olla pyörtymättä,miettien että soitanko auton,että pääsen lataamoon.Se on heviä se.En puolustele lääkettäni,päinvastoin,mutta tällä hetkellä tuntuu ettei ole voimavaroja ruveta vierottautuun.Tuskin näillä määrillä mitä syön,katkolle huolitaan.Ja jotenkin oon niin väsyny kaikkeen pakkojaksamiseen,liikaa juttuja päällä.
Mun on monta päivää tehnyt mieli itkeä,mutta itkua ei tule.Oon niin jumissa joka suhteessa.Itku auttaisi tai sit hysteerinen nauru :smiley:.Eilen oli kyllä mukavaa kun tytär ja mummun murunen tuli kylään moneks tunniksi,mutta tytärkin huomasi mussa tapahtuvia outoja poissaolokohtauksia,sekavia hetkiä,en ole läsnä.Odotan kutsua neurologille…onneksi.
Tänään en juo ja yritän nauttia ja miettiä kivoja.Parasta päivää kaikille,toivoo Eve

Valitettavasti ehdin vain kirjoittaa nyt lyhyesti, tekstisi herätti monia ajatuksia.

Ensin: luja halaus.

Muista olla itsellesi lempeä, antaa toipumiselle aikaa - sekä henkiselle että fyysiselle toipumiselle. Älä yritä saada kaikkea kerralla kuntoon, nyt on tärkeintä että vähitellen totut arkeen ilman viinaa. Antabus on siinä ihan hyvänä apuna, älä sitä turhaan harmittele.

Hetkeen pysähtymisen ja hetkessä läsnäolon olen minäkin huomannut itselleni hyväksi. Varsinkin ne alkukuukaudet olivat vaikeita, kun alkoholin tuomaa “suorituskykyä” ei enää ollut ja olin ylipäätään tosi uupunut ja saamaton. Sekin sitten helpotti.

Olisiko se AA:ssa käytetty tyyneysrukous sinullekin hyvä ajatus mietittäväksi?

Ja vielä loppuun toinen halaus. Tänään on alkoholiton päivä!

Kiitos tuesta ja vastahalaus :slight_smile: !!!

Tyynäriä on joo hyvä miettiä,kun huolenalaisuus on taas vallitsevana päällä.Ihana saada rauhoittavia sanoja ja hyvää kokemusta,helpompi olla heti.Oon kovin armoton itteeni kohtaan ollut aina…Rauhaa meille ja kiitos vielä!!!

Uutta aamua pukkaa ja selvää sellaista vaikkakin väsyttää…Eilinen palaveri rauhoitti ihanasti,mutta samalla antoi virtaa,kotona kudoin sen jälkeen säärystimeni loppuun ja aloin virkkaan baskeria ja en olis malttanut mennä nukkuun :slight_smile: .Tuntu hienolta saada innostuspuuska joka toivottavasti jatkuu tänäänkin.Tänäänkin pyrin elään kuitenkin rauhallisesti!

Ulkona oli eilen ja nytkin niin kaunista,että meinas pyörtyä,metsäteitä kun kävelin ryhmään,ihailin kimaltavia puunrunkoja ja lumesta notkuvia puita,upeita kontrasteja ja kirosin kun ei tullut kamera mukaan…

Innolla odotan myös uuden kirjan lukemisen alottamista:Andy Warholesta kertovaa elämänkertaa,hiljattain luin Nikki Sixx.in Heroiinipäiväkirja,oli aika rankkaa settiä,vähän jo kyllästy lukeen sitä sekoilua,mutta oli ihan jees.
Koskahan sitä saisi aikaseks pitkän haaveensa,alottaa kirjottaa omaelämänkertaa ja tai jotain senmuotoista.Joskus vielä…Joku into pärähti päälle eräs päivä kirjoittaa lastensatu tai tarina.Ihan mukavia ajatuksia.
Nyt kiltisti nakkaamaan vitamiinit ja antabus,lähtee tää selvä päivä eteenpäin :slight_smile:

Mulla ollut mukava ja toimintatäytteinen päivä,syöty,nukuttu päikkärit,Antabusta syön,mutta MIKSI hemmetissä juominen käy mielessä muutamia kertoja päivässä???mitä en ole kelannu tai tajunnu???järjellä kyllä,mutta mitä mitä mitä? 8.viikko meneillään ja kieputtaa joka päivä…raskasta.Tää levottomuus ei hellitä.
Toivon vaan,ettei mikään lähde lapasesta,tämä 2-suuntanen mielialahäiriökään…on vähän oireita,ahdistuneisuushäiriö on tosi aktiivisessa tilassa.Hengittelen!

…laps lähtee huomena mummulle yökylään,ehkä vuorokausi omaa aikaa auttaa ja ajattelin kirjottaa ja miettiä tätä oikeen kunnolla jos se auttais.Mulla on aika ova stressi ja kokoajan jotain huolta päässä,ei ihme että juoksen karkuun kaikkee ja “lääke” alkoholi tulee mieleen.En halua oikeesti juoda,mutta en haluaisi sitä näin paljon ajatellakkaan ja nään lähes joka yö juomaunia.Viimeyönä ostin olutta unessa,mut juomat pysy repussa,enkä juonut niitä,oli muuten niin kivaa…Outoo!
Mies juo vieressä,mua ei nyt janota,mutta liikaa mietin,että koska retkahdan,siis PELKÄÄN sitä.Kai johtuen siitä,että pettymyksiä liikaa takan.En tiedä :confused:

Moi Eve,

Mulla takana kiire viikko, siis duunia ollut sopivasti, ettei ole kerennyt edes ajatella kotona odottavia
asioita, siis alkoa. Ok, kaupassa sitten otin kaksi alkoholitonta bisseä, saunajuomaksi ja ihan kokeeksi.
Saunaan en ole vielä mennyt, kohta lämmitän sen.
Otin kuitenkin ruuan kanssa ekan alkoholittoman bissen, en juonut kuin pari huikkaa niin alkoi tavallaan ottaa jo pattiin, eikä tehnyt mieli edes vetää loppuun koko bissee. Toki makukin on ihan hanurista, ettei se kyllä muutenkaan houkutellut. Vinkkuu on hyllyssä jos tekis mieli brakata, mutta ei. On helpompi aloittaa huomisaaamu ilman krapulaa ja olla pirteämpi kuin “pari” viikkoa sitten.

Tällä hetkellä tuntuu niin epätodelliselta, että toistaiseksi tää lopetus on vielä ollut näin helppoa.
Kuitenkin toistan itselleni ja kiellän alkon ottamisen.

Mennään siis kohti raitista huomisaamua, tsemppistä sulle.
Kaikille muillekin tietty.

Sikke58 -13 päivää :smiley:

Kiitos Sikke tuesta !!! joo,illalla,väsyneenä kaikki tuntui turhalta ja raskaalta,nyt aamulla oon taas kiitollisempi ja myönteisempi homman suhteen.Mullaki meni alkuviikot suht jees ja ei haitannu vaikka alko tuli mieleen,tässä vaiheessa se lähinnä ärsyttää ja raivostuttaa.En haluais ajatella koko shaissee…Mutta kun tää mun holistinen pää järkkää pakkomielteitä joka asiasta,totesin josko nyt oon tehny pakkomielteen siitä,ettei ajattelis juomista ja sit se kiteytyy johonkin “janoon” tai luuloon et janottaa ja hitto kun ei syvästi oikeesti tee mieli juoda :open_mouth:

Ja tietty on siinä se pelko,et joutuis juomaan kun ei luota oikein mihkään ja pelkää sitäkin,et tekeekö tarpeeks omaa osuuttaan asian suhteen.Onko se tervettä pelkoa,en tiedä.
Mulle olut on aina maistunu vain sen alkoholin takia eli holittomiin en nää tarvetta siirtyä.Kokis on ollu aika hyvä korvike,ihan vaan huikka sillon tällön tai lasillinen.Kahvia menee LIIKAA,tärinöistä päätellen.Koukku siihen on kasvanu,ei kauheen kiva,mut toimii piristeenä niin et jaksaa toimittaa tärkeimmät touhut päivän aikana.

Maksa-arvot oli normalisoitunu eli ei ole sitä vaaraa et antabus niitä nostais,mut edelleen laitan hanttiin sen suhteen,kun muahan ei määräillä jollen anna lupaa :mrgreen: ja tuntuu,et se tabu mua määrää liikaa ja se ajattelu et “mun ei tarvi juoda”,jäis pois tai ajattelu"saan juoda jos haluan,mutten halua".Vaikka itse oon antabuksen halunnu alottaa ym.Taidan nyt tapella itteeni vastaan,ei ihme et on hankalaa välillä :unamused:

h