Esittäydyn

PIeni esittäytyminen lienee paikallaan.
Tulin päihdelinkkiin saadakseni tukea ja neuvoja tilanteeseeni ja selvään elämään.
Heikoin osa minua on mielenterveys, sairastan erästä mielisairautta jota täällä ei ole tarkoitus hoitaa.

Tilanne on tullut siihen pisteeseen että joko on aloitettava selvä elämä taikka menettää tajunta ja ymmärrys ja sijoituttava laitokseen loppuelämäksi. Uskon ja psykiatrini kuulemma tietää, että tämä on viimeinen mahdollisuus jäädä tähän “todellisuuteen”.
Olen siis ikäänkuin pakon edessä, vaikka päätös onkin vapaaehtoinen ja minun itseni päättämä. Kuitenkin, ensimmäistä kertaa, minulla on positiivinen asenne päihteiden käytön lopettamiseen.

Uskon että muutaman ensimmäisen selvän vuoden jälkeen voin olla tyytyväinen valintaani.

^Hirmusesti tsemppiä ja voimia selvän elämän opetteluun ja elämiseen!! Sulla tilanne vaikuttaa siltä että vaihtoehtoja ei ole, toivottavasti kuitenkin osaat pysyä päätöksessäsi. Helppoa aina ei ole, mutta elämä on elämisen arvoista kuitenkin!

Katkolla olen ollutkin muutaman kerran, ja tahtoa ollut enemmän tai vähemmän. Yksi suurimmista haasteista tulee olemaan osasto-pelon selättäminen.
Suljettu osasto on ollut aina kauhea kokemus enkä nykyisin tahdo uskaltaa kertoa psykiatrille todellista tilannetta, pelkään nimittäin että joudun jälleen lähtemään siihen 12neliön panssarilasilla varustettuun koppiin päätäni parantamaan.
Toisaalta taas mikäli en kerro → lääkitys ei ole kohdallaan ja kärsin oireista joita pyrin huumeilla lievittämään.

Minulla on kuitenkin tukenani rakastava ja selvää elämää viettävä naisystävä joka on myös pätevä syy selvään elämään. Sovimme nimittäin että mikäli vielä ratkean, on meidän parempi olla erillään sillä saatan päissäni vahingoittaa häntä vaikka en haluaisikaan, ja hän kärsii päihteidenkäytöstäni jokatapauksessa, vaikka minulla ei olisikaan riskiä saada kohtausta jolloin en hallitse itseäni.

En ole toistaiseksi vielä kertaakaan häntä vahingoittanut ja aion pitää huolta etten vahingoitakkaan.

Tervetuloa kirjoittelemaan. Varmaan olet tehnyt oikean päätöksen päihteettömyyden suhteen. Päihteettömyys kuitenkin lähtee omasta tahdosta. Me muut voidaan olla tukena siinä, samoin läheiset jne.

Mikään ei ole niin ahdistavaa kuin yrittää tämänkaltaista muutosta ilman että kokee jonkun olevan samaa mieltä.

kovasti jaksamista sinulle vaikeaan taisteluun… lopettamispäätös on todellakin yksi parhaista asioista jonka voit itsesi ja rakkaittesi hyväksi tehdä. ja olet sen päätöksen jo tehnyt. pidä siitä kiinni ja etsi kaikki apu mitä käsiisi saat.

Mäkin tässä myöhässä tervehdän tulokasta. Mulla myös mt-ongelmia, niin kuin osa täällä on kertonut omalla kohdallaan olevan. Mä olen sattuneesta syystä ottanut tuosta pakkohoitolaista mt-puolella, tai eihän sitä muualla taida laissa olla (en tiedä, miten vanhusten kohdalla on…), selvää, ja yksi välttämätön kriteeri vastentahtoiseen hoitoon on vaarallisuus itselle tai muille, selvitin asian mielenterveyden keskusliiton lakimieheltä, kun tuttu määrättiin pakkohoitoon, vaikka tämä kriteeri ei täyttynyt :imp: . Mä olen ollut katkol suljetus hoidos ja psykiatrises sairaalas avo-osastolla. J o s osastohoidosta on apua, sitä voi aina harkita, mutta joidenkin lekureitten pitäisi kyllä tuntea se laki minusta paremmin :imp:

Nojoo, päihteiden käyttö ei kyllä tosiaankaan mielenterveydelle ole hyväksi, olen itsekin psykoosissa vieraillut pahoissa refloissa, ja se oli kurjaa ja tosi pelottavaa. Aiemmin ei sellaista ollut, oli vain voimakas paha olo, mutta ymmärrys pysyi. Viimeisin kerta oli niin kamala, että en h a l u a sitä enää. Ja se on hyvä asia onnistumiseni kannalta, kun on voimakas halu säästyä niiltä tiloilta.

Voimia sulle ja muille!