Erota vai ei?

Olen aika väsynyt ja henkisesti lopussa avomeheni pelaamisen takia. Olen epäillyt hänen peliriippuvuuttaan jo vuoden ajan. 2 kk sitten avasin hänen tiliotteensa salaa häneltä. No, paljastui se, mitä epäilinkin. Hän pelaa rahansa. Keskustelimme asiasta ja hän lupasi lopettaa, sanoin etten usko häntä ja asetin hänelle ehdot hakeutua hoitoon. Nyt on siis toinen kk menossa asian tuomisessa päivänvaloon. Avasin eilen taas hänen tiliotteensa ja tilanne oli pahentunut, oli pelattu tuplasti edelliseen kk verrattuna. Lisäksi hänen tilinsä oli poikkeuksellisen pieni. Kysyin asiaa ja hän kertoi istuneensa kk työsuhde autossaan parkkipaikalla ja pelannut Facebookin erään pelin läpi ja ostanut kaikki avut joita pelin loppuun saattamiseksi on tarvittu. Kun hän oli päässyt pelin loppuun, hän oli alkanut pelaamaan sitä rahasta.
Nyt olen vaatinut häneltä suhteen jatkamiseksi kaikki kortit ja pankkitunnukset pois. Hän on suostunut ehtoihin ja mietin että jaksanko jatkaa ja antaa mahdollisuuden? Auttaako tämä mitään?

hei.
kuinka kauan olette olleet yhdessä? ero on “helpompi” ratkaisu sun voimia, mielenterveyttä ja varmasti raha-asioitas ajatellen, mutta haluat varmasti auttaa avomiestäsi.
toi on paskamainen tilanne missä nyt olette. kun luottamus on mennyt niin sitä on tosi hankala saada takasin.
koita saada miehes ymmärtämään, että hän tarvitsee oikeasti apua ja pelien on loputtava. toivottavasti hän on valmis luopumaan tuhoisasta harrastuksestaan ja saatte asiat kuntoon. mutta jos miehes ei halua apua eikä malta luopua peleistä niin en tiedä kuinka järkevää sellaisessa suhteessa jumittaminen sitten on…?

tsemppiä ja voimia sulle

Vastaukseni jotaain, mutta ei riitä, sillä peluri on kekseliäs, kun himo iskee!

Moi Sartsi,

Tilanteesi kuulosti sen verran tutulta kuin omani, että laitan ajatuksiani Sinulle. Melkein 20 v. avoliitossa pelurin kanssa eläneenä on yhtä jos toista mielessä kääynyt! Kun tapasimme hän oli hyvistä tuloistaan huolimatta ulosotossa ja viimeiset 2 v. taas! Hän ei yksinkertaisesti OPI mitään kokemuksesta. Avoliittoa pidemmälle emme tule etenemään, sillä tekemisistään hän saa vastata itse ja yksinään. Minulla on omat rahat ja en lainaa hänelle enkä laita nimeä hänen velkapapereihin. Rakkaus tähän hulttioon pitää meidät yhdessä! Taloudellisesti olen riippumaton hänestä ja se on kaiken aa ja oo tällaisessa suhteessa. Kaikki on asunnosta, autosta yms lähtien omistuksessani. Lapsia ei ole. Pienen, sovitun summan hän maksaa kuukausittain tunnollisesti minulle täysylöspidosta!!! Näin jatkuu toistaiseksi osaltani ja ulosotto hänellä ties kuinka kauan “hän sanoi”. Ehkä löydät tästä jotain ajatuksia itsellesi?

Lisäksi minustakin tuli peluri. Ajatuksiani löydät etsimällä nimimerkilläni ketjuista. Mieti tarkkaan omat voimavarasi ja laita vaakakuppiin hyvät ja huonot asiat suhteessa ja lopputulos on sitten Sinun kannaltasi oikea. Riuku toivoo Sinun löytävän “sen polun kuljettavaksi, jonka koet jaksavasi”! :bulb:

Jonkinlainen romahdus tapahtui viikonloppuna. En ole päässyt enää töihin, en vain löydä millekkään teolleni järkeä. Miksi minä kävisin töissä ja maksaisin kaiken? Avomieheni takia olen jo luopunut kk sitten opiskeluistani, opiskeluiden takia möin moottoripyöräni toukokuussa…kaikki aivan turhaan. Minulla ei ole mitään nyt jäljellä, vain solvaava, rahaa vaativa mies. Tuo luuseri on luottotiedoton, millä saan sen ulos asunnosta? Hirvittävä viha ja katkeruus, ilma loppuu…

suosittelen eroa, olen itse tuhonnut itseäni kunnon pelikierteellä johon mukaan viina sitten turruttamaan tappioita. pelaaminen tehny minusta tunteettoman masentuneen ja erakoituneen hylkiön, jonka vuoksi sitten kaikki jotka ovat ympärillä joutuu kärsimään luonnottoman paljon. kymmeniä lupauksia että en pelaa enää, harmi vaan että niitä ei enää usko itsekkään. tarvii semmoisen shokkiherätyksen jossa on aivan yksin ja pakko alkaa ottamaan täys vastuu teoistaan. eli tekisit jopa hänelle palveluksen jos kylmästi potkit pihalle ilman sääliä!
itsellä 2 tuommoista suhdetta minä siis se miehen retku. toisella kerralla älysin itse lähteä. voimia!

Topi Sorsakoski - viimeiseen korttiin

Homma huipentui pahoinpitelyyn lauantaina, nyt silmä mustana kotona saikulla. Tajuan nyt ettei addikti tunnusta oikeasti riippuvuuttaan. Sitä aletaan puolustamaan viimeiseen asti. Siitä tehdään hyvä asia ja siitä joka pelaamisesta sanoo jotain negatiivista, tulee vihollinen. Pelaamisen paljastumisen myötä paljastui se, kuinka tyhjän päällä koko suhde on ollut. Puhdasta hyväksikäyttöä, kauhun tasapainoa. Sanotaan ettei kukaan saa kannettavaksi enempää kuin kestää.
Ehkä kestän vielä tämänkin. Ero on nyt väistämätön tosiasia. Voimia teille kaikille jatkoon!

Voi hyvänen aika!!
Ainoa tie taitaa tosiaan olla kävellä ulos tuosta suhteesta. Kaikkia ei voi auttaa… Ehkä hän jonain päivänä tajuaa ongelmansa, mutta silloin hänen tulee hakea tukensa muualta. Väkivaltainen käytös ei ole koskaan hyväksyttävää! Voimia!

…voi Sartsi… :frowning:
ikävä kuulla, että asiat kärjistyi noin pahaksi…
Nyt ei siis muu auta, kun lähteä ja nopeasti. Sä olet kuitenkin oman elämäs tärkein ihminen, eikä tommosta taakkaa tarvitse kenenkään kantaa!
Tsemppiä ja voimia sulle mielettömästi!!