Hei,
Nyt on tullut se vaihe elämässä, että pitkään jatkunut tissuttelu pitää lopettaa . Tissuttelua on jatkunut vuosiakausia ja se on hallinnut elämääni liikaa. Muutamaan kertaan olen koittanut lopettaa, mutta aina löytyy joku uusi syy aloittaa. En käy juuri koskaan baareissa, vaan käyttö on lähinnä kotona tapahtuvaa. Kai sitä yrittää turruttaa alkoholilla tunteensa ja päästä päänsä sisään. Työni olen aina hoitanut ja menestynytkin hyvin taloudellisesti.
Olen pystynyt salaamaan hyvin käytön. Vaimolta tulee toisinaan palautetta, että voisin hieman vähentää käyttöä, mutta olen oppinut aika mestariksi kaappijuoppoudessa. Nyt olemme kuitenkin alkaneet miettimään avioliittomme mielekkyyttä. Lapsiakin on. Olen tajunnut, että käyttöni vaikuttaa koko perheeseen. Olen poissaoleva ja ärtynyt. Vaimo ei ole saanut kaipaamaansa tukea. Pelkään menettäväni hänet.
Haen täältä kannustusta ja tukea päätökselleni. Toivon siitä olevan apua päätöksen pysyvyyteen. Pelissä on kuitenkin avioliitto rakastamani ihmisen kanssa. lapset Ja tietenkin minä itse.
Määrät ovat olleet kohtuullisen suuria, mutta hyvin harvoin juon itseäni siihen kuntoon, että läheiseni välttämättä edes huomaavat minun juoneen yhtä tai kahta annosta enempää. Toleranssi on siis jo kehittynyt melko korkealle. Annoksia menee helposti kymmenen vuorokaudessa. Toisinaan toki vähemmän.
Kaipaisin tietoa miten muut ovat selvinneet vastaavassa tilanteessa? Millaisia oireita on luvassa, miten välttyä kiusaukselta aloittaa uudelleen? Missä vaiheessa positiivia vaikutuksia alkaa ilmentyä jne. Korkki on ollut kiinni vasta pari päivää. Nyt ei tee mieli alkoholia, mutta varmasti se päivä tulee pian. Krapulaoireiltakin olen välttynyt aika kivuttomasti.
Jossain vaiheessa haluaisin ehkä palata alkoholin “normaaliin” käyttöön. Eli lasillinen viiniä hyvän aterian kanssa. Sanokaa rehellisesti onko mahdollista, vai viekö taas mennessään?
Kiitos tuestanne.