On totta, että kenenkään ihmisen jonka aivot eivät ole täysin kehittyneet ei tulisi käyttää ilman lääkärin määräystä mitään psykoaktiiveja jos halutaan pysyä täysin “turvassa”. Itsekkin huomasin samanikäisenä etanolin olevan suorastaan “jumalten-nektari” tosin se nyt johtui siitä kun satuin olemaan vakavasti masentunut aika erikoisella tavalla. 80% ihmisistä on sitä mieltä, että alkoholissa ei ole mitään poikkeuksellisen kivaa ja siksipä ei mitään merkittäviä riippuvuus ongelmia esiinnykkään. Sama juttu on myös muiden kovien laittomien huumeiden kanssa…
Voiko tilannetta korjata sitten jotenkin (siis jos vika on geeneissä) niin ehkä sekin on vielä jokupäivä mahdollista kun ne tietyt geenit opitaan deaktivoimaan. Tosin silloin se etanoli saattaa vaikuttaa kohtuu tylsältä litkulta :mrgreen:
En ole seurannut näitä keskusteluja toviin.Nyt tuli olo että voisi vähän lueskella. Alkoholiin suhde on nykyään neutraali, mutta ongelmat muistava. Oma elämäntilanne on ollut välillä todella stressaava, mutta sen muistaminen että alkoholin “avulla” ongelmat pahenisivat entisestään, auttaa etsimään muita keinoja selvitä. Sellainen anteeksiantava “tältä tuntuu, antaa tuntua” -auttaa. Eli yrittää armahtaa itsensä ratkaisemasta kaikkia pulmia elämässä. Joskus juodessa oikeasti ajatteli, että tämän ongelman pohtimiseen taitaa tarvita vähän nollausta.
Huvittavaa kyllä, mulla on ihmissalarakas (no sekin välillä aiheuttaa tuota stressiä) joka pitää viineistä, kuoharista, shamppanjasta yms. Olenkin viimeisen vuoden aikana ostanut em. juomia enemmän kuin koskaan aiemmin Ennen kun en käynyt alkossa kuin tosi harvoin, olin niin oluenystävä. Mutta ei hän juo kuin hyvin vähän ja on todella hauskaa käydä ostoksilla ja vertailla viinejä ja miettiä mistä hän pitäisi. Itse juon sujuvasti alkoholitonta olutta/kuoharia.
Vaikka yksityiselämä on välillä mielenkiintoista noiden ihmissuhdesotkujen takia, kaiken kaikkiaan raittius (nyt siis yli kolme vuotta) on tuonut tasaisemman tunne-elämän. Ja itsensä hyväksymisen. Sitä ei voi kylliksi korostaa. Kaikki lähtee siitä että hyväksyy itsensä, myös ne huonot puolet ja ongelmat. Rehellisesti. Mitä tahansa yrittää itsessään paeta niin siihen saattaa alkaa etsiä lääkettä, esim. päihteet.
Kappas vaan. 4v6kk raittiutta takana. Plinkkiä en seuraa aktiivisesti, nyt vain tuli joku olo että käydä täällä.
Elämässä on edelleen kaikenlaista, mutta ei juomisesta johtuvia ongelmia. Eniten ärsyttää satunnainen tupakointi koska elän muuten niin hyperterveellistä elämää että se tuntuu heti. Olin n. 7kk polttamatta mutta ed. viestissä mainitsemani ihmissalarakas jätti minut ja sen jälkeen seurustelin naisen kanssa joka paljastui todella runsaasti alkoholia käyttäväksi naiseksi. En ollut tajunnut sitä aiemminkun en niin hyvin tuntenut ihmistä.
Ihan liian raskas tie olis ollut edessä joten otin hatkat siitä suhteesta. Toisen juomista seuratessa tuli välillä liian elävästä mieleen omat innokkaat juopottelut. EI MUUTEN ONNISTU. Olla raitistuneena ihmisen kanssa joka kieltää täysin oman juomisongelmansa. En tiedä olisko eri asia, jos edes myöntäis? Mutta tässä tapauksessa naisella oli mittavat ongelmat juomisesta mutta ei nähnyt siinä mitään pahaa. En saarnannut, sanoin vain etten pysty tähän ja lähdin.
Niin että pysyvä tupakkalakko ei näiden stressaavien ihmissuhdensotkujen takia ole onnistunut. No, kaikki tietää ettei addiktiot olosuhteista johdu. Ne johtuu siitä etten ole saanut lopetettua.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille! (en tiiä onko täällä samoja tyyppejä kuin vuosia aitten, ainakin ulkoasu on muuttunut)
T&T
Hyvää ja raitista tätä vuotta sinullekin!
Muistan hyvin nimimerkkkisi ja vilkaisin ekoja kirjoituksiasi. Saitkin hyvän alun AA-palavereista ihan niin kuin minäkin. Tärkeää on, että löytää itselleen tehoavat tavat raittiuden ylläpitoon, meitä alkoholin uhreja kun on niin monenlaisia. Pohja saattaa tulla vastaan jo parikymppisenä tai sitten vasta eläkeiässä. Minulle ryhmien ja palaverien tuki on tärkeää ja mieluista, mutta tunnen monta kaltaistasi, joiden raitis elämä jatkuu muista asioista tukea saavana. Kiva heitäkin on tavata satunnaisesti.
Joo minäkin muistan sut. Tosiaan alkusysäys oli itselle AA. Ja siitä lähti sitten enemmän vahvasti itsetutkiskeleva tie. Jälkikäteen mietittynä suurin asia itsellä on ollut se raittiin minän hyväksyminen. Että olen tällaisena paras.
Onnea vaan kun olet raittiina pysynyt ja sitä samaa tällekin vuodelle.
Minä lopetin tupakanpolton samalla keinolla kuin viinankin, eli AA-ohjelman avulla. onnistui hyvin. Enää en sitäkään uskalla kokeilla, eikä kyllä jo hajunkin perusteella tee mieli.
Sitähän se on raitis elämä, tapahtui mitä tahansa niin alkoholi ei siihen kuulu enää.
Hyvää päivän jatkoa.
Ennen kun en käynyt alkossa kuin tosi harvoin, olin niin oluenystävä. Mutta ei hän juo kuin hyvin vähän ja on todella hauskaa käydä ostoksilla ja vertailla viinejä ja miettiä mistä hän pitäisi. Itse juon sujuvasti alkoholitonta olutta/kuoharia.