epätoivoista elämää, apua kaivataan

.

No jos haluaa itsensä hengiltä niin ei sitä ainakaan viiltelemällä kannata yrittää, sillä saa vain aikaan pysyvän kosmeettisen haitan arpien muodossa. Valtimot kulkevat sen verran syvällä raajojen sisällä että joutuisit käytännössä sahaamaan kätesi/jalkasi lähes kokonaan poikki että saisit valtimoverenvuodon aikaisiksi.

Minullakin on asiat vituillaan juomisen takia, velkaa on ulosotossa, läheiset joutuvat “pelastamaan” minua milloin mistäkin kusesta johon olen joutunut ryypätessä. Minulla on luultavasti enemmän hyviä syitä vihata itseäni kuin sinulla, mutta en silti ole harkinnut itseni vahingoittamista (paitsi joskus yli 10 vuotta sitten kun olin masentunut teini-ikäinen). Minäkin olen käynyt YTHS:n psykiatrilla ja nyttemmin Jyväskylän Sovatekillä.

Onko sinulla jokin diagnoosi, esim. epävakaa persoonallisuus, joka selittää tuon itsetuhovimman? Tietenkään ei tarvitse kertoa diagnooseistasi jos et halua.

Mitä haluaisit tehdä tänään? Eroaako se siitä mikä olisi järkevää tehdä?

Entä huomenna? Tällä viikolla?

Now tell me, what do you wanna do with your life?

youtube.com/watch?v=SRwrg0db_zY

:sunglasses:

.

.

Voi vaurioitua, mutta ne voivat myös korjaantua. Itsellänikin on kokemusta koulukiusaamisesta, faijan alkoholismista ja traumaattisesta lapsuudesta, sekä masennuksesta, paniikkihäiriöstä ja yleistyneestä ahdistushäiriöstä näiden seurauksena, jota sitten lääkitsin alkoholilla ja monella muullakin päihteellä. Ilman ulkopuolista apua tuskin olisin saanut korkkia kiinni. Suosittelen etsimään lähimmän A-klinikan yhteystiedot täältä http://www.a-klinikka.fi/ ja kertomaan tilanteestasi, siellä osataan varmasti neuvoa konkreettisempien juttujen kanssa ja saat varmaankin varattua ajan päihdeneuvojalle, terapeutille tai muulle vastaavalle. Tsemppiä!

300-400 annosta kuukaudessa… samaa tahtia kuin meikäläinen viime vuonna pahimpina kuukausina. Meneekö ihan tasaisen tappavalla tahdilla vai tuleeko isompia annoksia väliin joiden jälkeen lepopäiviä? Jos menee tasaisesti, niin tilanne on silleen aika hyvä ettei tule mitään yllätyksiä ja onnettomuuksia “koska toleranssi”.

Siitä sitten lähtisin hammasta kiristellen vähentämään yksi päivittäinen kalja per viikko, 10-9-8-7-6… Eli kuukauden päästä saisi vain sixpäkin per päivä. Helpommin sanottu kuin tehty. Parasta olisi jos löytyisi joku luottohenkilö joka jakaisi päivittäiset kaljat ja huolehtisi muusta ruokatuesta. Itse sitten luopuisi maallisesta mammonasta siksi aikaa kunnes projekti on ohi.

.

Tänään olisi eka päivä jolloin vähennetään vähänsen. Onko jo ostokset tehty?

.

Pikkuhiljaa hyvä tulee. Mitään hirmuista tahtia ei välttämättä kannata vähentää, tasaiseen tahtiin kuitenkin, niin kroppa ja nuppi pysyy perässä. Jotkut ovat onnistuneet vähentämään siten, että aloittaa nautiskelun sitä myöhemmin mitä vähemmän on ostoskassissa. Niin silloin ehtii menemään kaupat kiinni just silloin kun viimeinen sihahtaa auki.

Sitten kun mennään sixpäkissä, niin siihen ehkä kannattaisi totutella viikon ajan. Se alkaa olla jo niin vähän ettei siitä alaspäin ole hirveitä kiireitä. Ainakaan korjaussarjan tarvetta tuskin on enää aamuisin tuolla. Siihen väliin alkaa ehkä pystyä ottamaan ihan kokonaisen välipäivän, ja sitten sen jälkeen taas kutosvaihteelle, jos siltä maistuu.

.

Onkos teillä kotosalla millaisia määriä saatavilla päivittäin, “perhepakki” tai vastaava? Kaikkein helpontahan se on laskea annokset jo kaupassa, mutta jos puolitäysi pakki pönöttää pöydällä vaatien “vielä yhtä”, niin semmoisen kanssa on aika hankalaa neuvotella. Tiedän, koska itse juon kaiken mitä pöydältä, hyllyltä ja komeroista löytyy. Siksi kauppa on mulle se kohtalon paikka, jossa päätetään huomisen olotila, ja sitä kautta annosten määrä.

Klinikat sun muut laitokset on mun mielelestä vähän turhan “kaikki tai ei mitään” -linjalla, ja tosi harvassa paikassa edes harkitaan kohtuukäyttöön opettelua. Opetteluahan se kaikki vaatii. Niinhän se on vaatinut opettelua 10+ annoksen päivävauhtikin.

Heips!

Minkäikäinen olet? Itse olin nuorempana erittäin itsetuhoinen ja vihasin itseäni todella kauan. Alkoholilla lääkitsin itseäni, mutta huomasin aineen vaikutuksen muuttuvan paskaksi (viiltelin joka kerta juodessani), siirryin vahvempiin aineisiin; itselleni oli selvää tosin kauan se, että kaikki aineet millä pääsen itseäni karkuun, kelpaavat! Tosin edelleen tarkoitus oli kuolla, mutta reilu 5v sitten päätinkin yrittää vaikeamman kautta… Yli 30>35v on ikää…

Todennäköisesti laitoskatkaisu olisi pidennetty hoito kaksoisdiagnoosipaikkaan! Ennen päihdeongelmaa (akuutti sairaus), ei mt-ongelmaa (pinnallisia luk ott), voi diagnisoida! Mielestäni tuo lääkevastaisuus on vain yksi syy jatkaa vanhaa elämäntyyliä, eivät he vaihda alkoholia lääkkeisiin, vaan alkoholin vieroitusoireet voivat olla tappavat ilman lääkitystä! Akuuttiin tarpeeseen, vieroituksen jälkeen voidaan alkaa (ellei kyse ole pelkästä katkaisuhoidosta, jota tosin en usko!) mt-ongelmia käsittelemään!

Erittäin todennäköisesti epävakaan pers häiriön rajatilamuodon diagnisoivat, geenit ja ympäristö… Tuossa diagnoosissa im-riski on suurin juuri itsetuhoisuuden tähden! Tässä on poislaskettu skitsofrenia ja psykoosit, koska muuten olisit pakkohoidossa! Alkoholi aiheuttaa itsessäänkin masennusta, vanhat kokemukset päälle->päivittäinen “lääke”; joka ei enää toimi: kierre on valmis! Mikäli menet pidempiaikaiseen katkaisuun, opit näkemään myös positiivisia asioita itsessäsi ja olemaan ylpeä raittiudestasi yms hoidossa!

Tuo “kohtuukäyttö” on totaalista itsekusetusta tuossa vaiheessa… Kukaan ei kykene sinua auttamaan, ennenkuin haluat itsellesi parempaa! Itsekin olin “huonoin ihminen maailmassa” ja oli parempi etten enää satuta muita, mutta ehkä koko elämänmittainen näkökulma itsestäni oli vain väärä! Kiusaajat eivät edes tajua kiusaavansa ja vanhemmatkin ovat ihmisiä!

Ihminen ONNEKSI kasvaa, kun päihteidenkäyttö loppuu/vähenee! Aikuiset eivät ole lapsia (onneksi) ja aikuisia ei voi pakkohoitoon laittaa! Tässä kohtaa sun on mietittävä, otatko avun vastaan; selkeästi itsekin jo ymmärrät, että kauaa et tuolla tahdilla järjissä/hengissä pysy… :unamused: :neutral_face:

Meillä on Arkkitehdin kanssa hiukan eri näkemys, koska itse olen päässyt humalajuomisesta vuosia aiemmin ja tietyt lääkkeet pitävät elämäni “kelvollsena”. En usko, että olisin hengissä mikäli olisin jatkanut alkoholinkäyttöä; tosin en halunnut apuakaan ennenkuin olin pakotettu klinikalle huumeongelman tähden! :unamused:

Komppaan Malibua 100%. Tuo yks kalja per ilta -vähentäminen ei toimi. Jos oikeasti haluat lopettaa, niin se on sitten vaan nöyrryttävä sinne katkon puolelle -kotona et sitä kykene tekemään. Se on siis susta itsestäsi kiinni, miten paljon haluat lopettaa monella tapaa tuhoisan elämäntapasi.

Tsemppiä nyt hei, jo se, että olet avautunut ongelmastasi, on merkki siitä, että nyt on sun aikasi lopettaa toi hölmöily.