Ensimmäinen piikkinne?

Alkoi jostakin syystä kiinnostamaan “galluppi” -mielessä ihmisten “ajautuminen suonensisäisten huumeiden käyttämiseen”.
-Oliko teko harkittu vai täysin sponttaani?
-Aloitko käyttämään “piikkihuumeita” pitkällisen addiktion seurauksena vaiko satunnaisen huumeidenkäytön välineenä?
-Jännititkö ensimmäistä huumepiikkiäsi, -onnistuiko se heti vai sattuiko yrittäminen jumalattomasti alusta loppuun?
-Pistitkö itse ensimmäisellä kerralla, jos et niin kuka (oliko läheinen, tuntematon)?

-Jos jatkoit riippuvaisperäistä tai muuta huumeiden käyttöä ensimmäisen piikin jälkeen jollain muulla käyttötavalla, kuin piikittämisellä, mikä siihen johti?
-Koitko piikittämisen jotenkin epämielyttävänä, turhana vai mitä?
-Oletko kokenut piikittämisen “avuliaana” keinona ottaa huuumeita?
-Mitä mieltä olet piikittämisestä?
-Miksi piikität?
-Onko piikittämisestä aiheutunut itsellesi minkäänlaisia lieveilmiöitä;ihottumaa, paiseita, tulehduksia ynnä muuta. (kerro mitä)?

joskus kaverin luonna vuosia sitten, kaveri löi vedot ainetta en muista, mielestäni en omannu mitään ongelmaa(paitsi ehkä ryynit ja viina) eli extempore ja lähinnä oon aina miettiny et miks nähdä hirvee vaiva hakee piikit ja väsää vedot eli ei oo piikki koukkua mut ihan kivahan se on silloin tällöin piri/subu vedot vetästä mut jos ei putsei satu olee nii en kyllä lähe hakemaankaan. viimesinmät töötit tuli tuupattua alkuvuodesta pirii entisessä asunnossa olohuoneen sohvalla ja näyttää siltä et jäi viimesiks vedoiks. ite en oo puolesta enkä vastaan kun ei itelle ei oo mikään ongelma, mut en kyl suosittele kokeilee.

Itse olin jo vuosia taistellut piikitystä vastaan mutta 26-vuotiaana kun subu ei enää yksinkertaisesti toiminut, vedin ekat vedot. Ehdin siis käyttää n.10 vuotta ennen ekaa piikkiä. Tavallaan se oli huono asia koska jos olisin aikaisemmin hihaan vetänyt, olisin varmaankin tajunnut ongelmani laajuuden ja pahuuden. Ajattelin että kun en itseäni piikitä, ei se mun ongelma nyt NIIN paha ole. Ekojen neulavetojen jälkeen en ole tainnut kertaakaan muuten käyttää kuin IV:nä.

Kiitoksia vastauksistanne dexmex-cowboy, Maago. Aloin miettimään tätä asiaa pitkälti, koska tyttyöystäväni ei ole koskaan piikittänyt. Pari kertaa kun hän ei ole pystynyt syystä tai toisesta nokittamaan, olemme yrittäneet tätä yhdessä niin että minä pistäisin hänelle, mutta ei siitä ole tullut mitään ja lopulta hän on kierinyt ihan paniikissa. Ensimmäinen kertamme kun ei mennyt ihan nappiin ja se taisi tehdä vähän kipeää. Toisella kertaa sama homma. Asian vuoksi alkoikin kiinnostamaan nämä ihmisten ensimmäiset piikit ja kokemukset siitä. Samoin nuo epämielyttävät tuntemukset ja kipu, jota tyttöystäväni koki. . Vaikkakin hän on kokenut paljon pahempia kipuja, mitä miespuolisena henkilönä voisinkaan koskaan kuvitella, kävi tuo pieni neulan tökkäisy unohtumattomasti. Ehkä se on jännittämisen seurausta, omat ennakkoluulot ja ajatukset…

Tämä on mielenkiintoinen ja yleinen kuvitelma. Monet tuttavani jotka nokittavat eivät myöskään koe olevansa niin pahasti koukussa kuin viereinen hemmo joka neulalla tökkii itseään. Vaikka käyttökerrat ja otto tiheys olisivat yhtä useat ja annokset samat. Samoin myös tämä tyttöystäväni joka nokittaa, ei koe asiansa olevan yhtä paha kuin minulla. Vaikka otamme yhtä usein, yhtä paljon.

Sitä vaan ajatellaan, että “Kun minä en ole kuin ne jotkä rännää, en ole niin pahasti koukussa. Minä nyt vaan käytän tässä huumeita, yleensä joka päivä. Joka päivänä vuodessa.”
Vaikka todellisuudessa se ongelma on sama ja yhtä paha. Mielikuva vaan on eri. No, piikkikoukkua nyt toki silloin ei ole.
Elämme niin vahvasti juurikin näiden mielikuviemme otteessa ja alaisuudessa…

Olen tosin myös törmännyt sellaisiin ihmisiin, jotka pitävät itseään jotenkin erityisen coolina kun piikittävät. Ja ne taas jotka eivät, ovat heidän mielestään “surkeita wnb-nisti luusereita!!111” ??? wtf??
Sama kuin alkoholistien keskuudessa olisi porua siitä, kun kaikki eivät juo “sitä halvinta”. “Selviä feikki-holisteja”.

Nyt taisin jo mennä vähän aiheen vierestä ja ohi.

Älä nyt helvetissä ala piikittämään ihmiselle joka sitä ei ole vielä koskaan tehnyt. Vaikka itse tökit, niin ei se tarkoita että kaikkien muidenkin täytyy. Vähän vastuuntuntoa ja järkeä saa käyttää. Jos ei nokitus onnistu ja jotenkin on subua saatava niin sitä voi vaikka plugata mikä on sekin huomattavasti parempi vaihtoehto kun neulaan siirtyminen.

Olen miettinyt kyllä asiaa, mutta kun on nähnyt sitä touhua aikoinaan ja oma alitajunta (järki) vielä sanoo senverran et ei. En ole edes kokeillut. Enkä sitä tule tuskin itse tekemäänkään tässävaiheessa elämää vähän vajaa 30 ikää kumminkin. Ellei joku muu laita muhun mitään substanssia ja se ainut mikä/kuka sen voisi tehdä on sairaala keikka.

Kaveri löi omasta pyynnöstä… Jännitti huolella vaikka ennen sitä jo vuoden päivät subua nokitellut.
Toiset ja toistaiseksi viimeiset vedot vedin itse, löysin suonenkin heti… snadisti meni ohi kun täris käsi niin saatanasti.

Viivoja suosin, pysyy käet kunnossa :smiley:

Ensimmäisestä piikistäni on n. 12 vuotta aikaa ja aine oli piri. Ns. diilerini sen minulle tuikkasi ja hänen ehdotuksensa se oli, mutta en mä yhtään vastaan sanonut. Ei ollut nokkimisen kanssa mitään suurempia ongelmia, mutta joku kokeilunhalu+ihme dekadenssin himo/itsetuhoinen fiilis siinä oli taustalla. Hyvin meni ja seuraavalla kerralla pistin itse, eikä sekään tuottanut ongelmia. Myöhemmin kyllä olen onnistunut lyömään ohi useammankin kerran ja saanut taipeeni joskus pirun kipeiksi ja mustiksi, mutta suurempia terveyshaittoja ei ole tullut. Horkkia kyllä ollut jokusen kerran. Aikani harrastin piikeillä leikkimistä, vaikka ei kai se välttämättä tarpeen olisi ollut. Kai mä ajattelin vain, että nyt mä olen ränninarkki ja näin sen kuuluu mennäkin :unamused: . Viimeisestä piikistäni on jotain vuosi(?) aikaa, mutta silloin olin kyllä jo lopettanut aktiivisen rännäilyn. Joku päähänpisto se vain oli. Vanhojen muistojen verestämistä…? Muutenkin jossain vaiheessa rajoitin radikaalisti huumeiden käyttöä ja sillä tiellä olen edelleen ja silloin se piikkikin jäi. Huomasin kyllä, että toimivat ne huumeet muutenkin. Vieläkin se piikki kyllä jonkin verran houkuttaa, enkä menekään vannomaan, etten siihen joskus taas sortuisi, mutta ilman yritän olla. En tarkoita, että pitäisin ränninarkkeja jotenkin huonompina tai enemmän riippuvaisina, siinä touhussa on vain oikeasti ne pahemmat terveysriskit. Kauhulla sitä nykyään ajattelee, kuinka löi joskus ties kenen likaisilla värkeillä(en todellakaan usein), mutta hepatiiteilta sun muilta olen onneksi säästynyt. Hyvää tuuria mullakin joskus.

Ja SpeedKillsille: Kuten cook sanoikin, niin mitä helvettiä siihen muijaan pitää ehdoin tahdoin yrittää sitä piikkiä hakata, jos siitä ei kerran mitään tule ja ilmeisesti kyseinen henkilö ei ole asiasta pahemmin edes innostunut. Tulee mieleen, yritätkö saada sen jotenkin omalle “tasollesi”, tunnetko jotain huonommuutta omasta rännäilystäsi. Vaikka itse olenkin vanha rännäri, enkä todellakaan takaa, ettenkö voisi tehdä sitä vielä joskus uudestaan, niin silti olen sitä mieltä, että jos Subu ei nokkaan toimi, niin parempi lopettaa koko paska.

Aluksi käytin buprea vaan nokkaan…sitten vähän aikaa kun oli käyttöä takana niin kaveri veti mulle ensimmäiset vedot ränniini.Sitten sen jälkeen kun kaveri oli muutamat vedot heittäny hihaan niin opin itse vetämään itselleni vedot. :confused:

:open_mouth: Niinpä, sun tyttöystäväs vielä! Eikö hänen nyt kuuluis olla se ihminen, jolle sä viimeiseksi sitä piikittämistä alat opettaa?? Itse kun kerran piikität ni tiedät varmasti varsin hyvin miten koukuttavasta asiasta on kyse. Miksi haluaisit rakkaallesi sen saman paskan??

^Samaa mieltä, itse vaikka heittäisin värkit helvettiin koko kämpästä tuossa tilanteessa jos muijani alkaisi pyytämään pistämään hihaan, no oma nyt ei käytä edes särkylääkkeitä vaikka paikat onkin huonossa kunnossa, mutta tuossa sinun tilanteessasi tekisin niin.

Itsellä kans lyöty im ja iv:nä vain sairaalassa, joko kipuihin tai sitten leikkauksen esikäsittelyssä / leikkauksen aikana ja leikkauksen jälkeen. Viime kerralla meni leikkauksessa fentalyyniä tipalla, jotain rauhoittavaa + mukamas puolnukahduttavaa?? ei kyllä väsytättänyt koko leikkauksen aikana tai jälkeen mitä lääkäritkin kummastelivat ja samalla epiduraali oli pitämässä tunnot lisänä poissa.
Mukaan yleensä otan sairaalasta Panadol 1g ja 600mg burana respan. panacodit jne yleensä jätän ottamatta. Oxynormit olisi yleensä kiva saada ensimmäiseksi viikoksi kahdeksi leikkauksien jälkeen oxycontin lisäksi.

Vanhempi ketju, mutta vastailenpa silti… Itellä ensimmäinen kerta oli ihan täysin harkittu. Itselläni ei ollut addiktiota kyseiseen aineeseen (amfetamiini), vaan se oli ensimmäinen kokeilukerta ja jostain kumman syystä halusin vetää hihaan. En oikeastaan jännittänyt, oon aika läheltä seurannut kavereiden piikittämisiä, eikä mulla sellasta piikkikammoakaan ole, että sen takia olis jännittäny. Yksi läheinen kaveri piikitti, kun pyysin. Tosin, ihan ymmärrettävästi, sanoi, ettei sitä mielellään tekisi.

Itellä se meni aika nopeesti, koska kaveri ilmeisesti tiesi mitä teki, eikä mitään jälkijuttuja tullut (ihottumia tms.).

Tästä ekasta kerrasta ei ole kauaakaan aikaa, mutta sen jälkeen en ole piikitellyt, enkä ole kokenut tarvettakaan. Onhan se periaatteessa “tehokkaampi” tapa vetää, kun tavarasta saa enemmän irti, mutta uskoisin, että tyydyn olemaan ilman.

Odotin toisen virhettä jolloin itselläni on lupa piikittää myös. Ainoa ihminen, joka piikitti kaikille; ei suostunut piikittämään itselleni… :unamused: Olisi aiemmin piikittänyt eräs yhteinen tuttu, mutta en halunnut (kertoisi toiselle). Kun sain luvan, pyysin erästä vanhemman liiton pirinkäyttäjistä vetämään vedot.

Ei sanonut mitään, kuten piri tuohon aikaan muulloinkaan. Ekat vedot vain. Tämän jälkeen vedin jokaiset vedot itse. Tosin pari kertaa kun kädet ovat olleet todella paskana, vanhat käyttäjät yrittäneet lyödä ja jumankauta mitkä kilarit osa vetänyt, jos ei onnistunut! Hermoja ei huomaa ja jos näytti että on suonessa, mutta kirpaisi ja sanoin että menee osa ohi, ei uskottu jolloin sanoin että jatkan itse; kiitos vain!

Itsekään en voi ymmärtää miten voit lyödä tyttöystävällesi… Mieti mitkä morkkikset saat jos hän jää koukkuun! Itseäni suojeltiin todella pitkään, että “hän ei käytä iv:sti”. Siitä tulikin paljon paskaa niskaan, kun toiselle löi hänen paras ystävänsä, itselleni hän ei suostunut lyömään… Tiedän myös tapauksen, jossa avopuoliso pakotti vetämään iv:sti, vaikka toinen itki yms. Lopulta hän suostui ja sen jälkeen ollut koukussa… :unamused:

Mulla se taisi olla jotain opiaattia, olisko ollu contia tai teemuja, kaveri väsäsi ja itse tökkäsin.
Silloin näkyi suonetkin, nykyään ne on kovat kun mitkä ja menny piiloon jo vuosia sitten.
Mutta olihan se rakkautta ensi silmäyksellä.

Ensimmäinen piikkini oli katkolla kun sain elämäni ensimmäisen subutex-napin. Ensin mietin että pitääkö tämä kokonaan vetää, mutta ajattelin että kai puolet riittää… Riitti kyllä. Ensin tunti oksentelua ja sen jälkeen viisi tuntia taju pois. Ja tämä tapahtui katkolla. Oli hyvä kun olin ne neljän millin vedot vetäny, niin kaveri kysyi että olenko ennen subua vetäny. Minä katsoin hölmönä kaveria ja sanoin “En!”. Tähän kaveri totesi vain että “Voi helvetti…” En vaan silloin tiennyt bupresta oikein mitään. Tämä oli joskus 1998 lopussa.

Suunnittelu asteella ollut useamman vuoden mutta vielä ei ole ollut sen aika,kaikki tarvittavat einekset löytyy kaapista mutta jostain syystä olen tuosta pysytellyt erossa,ehkä hyvä niin…

Olin 15v, ja siitä on kauan, ikuisuus, viime vuosisadan hämärissä… Oli silloin sopivia aineksia hyvin tarjolla ja tottuneempi kaveri piikitti. Se oli yleinen käyttötapa siin porukassa, eikä sitä tullu pahemmin ihmeteltyä tai mietittyä vaihtoehtoja. Olin toki jonkun aikaa käyttäny sekalaista, joku 6-8 kk:n päästä sain ton eka piikkini. Opiaatteja oli siinä satsissa ja niin monessa muussa sen jälkeen. Ihme kyllä olen välttyny kaikilta hepatiiteilta ja hiveiltä, joskus on ollu tulehduksia, mut ei mitään pitkäkestoista ongelmaa. Ainoa tommonen tekninen ongelma on, et suonia ei enää löydä, ne on niin karkuun menneet jo ammoin, syvälle lymyilemään.

Olin sit kauan elämässäni välillä ihan selvinpäin, suorastaan streittarina pitkän ajanjakson. Kuvittelin, etten koskaan enää käytä. Perustelin perhettä, kasvatimme lapset isoiksi jne. jne. Kuin ollakaan, ni repsahdin yllättäen tuossa muutama vuosi sitte uudelleen. Ensin tuli napsittua, polteltua, nokitettua, mut aika nopeesti se meni piikkien hakemiseksi, kai vanhasta muistista. Ja onhan siinä tietty hyötysuhde.
Se on muuten oikeesti jännä juttu, että IV:nä käyttävää pidetään niin paljon ongelmaisempana kuin muita, niin muiden käyttäjien kuin “taviskansalaistenkin” keskuudessa

Kuitenkin sitä voi itsensä aivan sujuvasti vaikka hengiltä vetää kaikilla muillakin keinoilla, halutessaan. Mun rakas on jollain tasolla hyväksynyt sen, että aloin uudelleen käyttää, mutta hänkin saattaa sanoa, et “Kyllä mä sen jotenkin siedän, jos sä joskus käytät / retkahtelet, mut kun vaan et piikittäis…!” Itse taas ajattelen, ettei sillä tavalla, millä ottaa, ole paljonkaan merkitystä, jos tuntee/tietää suunnilleen aineensa ja on piikittämiseen tottunut. Kyllähän se hieman huolellisuutta vaatii, hygienian tajua ja puhtaat värkit. Aina tosin on riski jotain vaurioita elimistöönsä aiheuttaa ehkä helpommin, se on tunnustettava. Eikä oo kiva mennä vieraassa seurassa saunaan. Summa summarum, yks selkeä haitta piikittämisestä on tietty se, että siihen siirryttyään ei enää tunnu muulla tavoin kolahtavan…sitte on siihenkin pakko…

Nii, piti vielä sanomani, et en kyllä helposti lähtis - kuitenkaan - kenellekään sellaselle vetoja lyömään, joka ei itse siihen ole oppinu aiemmin. Ehkä siks, mitä tossa ylläolevassa postauksessa viime riveillä kirjoitin.

Olin käyttänyt piriä muutamia kertoja nuuskaamalla/pommeina ja subua samoin kun lähinnä kummastelin MIKSI IHMEESSÄ JOTKUT TÖKKII ITSEÄÄN NEULOILLA?? HYI VITTU!! olin siis alussa sitä mieltä että itse en koskaan moiseen ryhdy… noh…mulle jotkut sitten perusteli että piri toimii ihan erilailla hihaan (joka kyllä tottakin… :blush: ), ja jossain mielenhäiriössä halusin sitten “testata”. Poikaystävä veti ekat pirivedot mulle, ja arvata saattaa ettei mulle enää piri muilla tavoilla sen jälkeen kelvannutkaan… oli meinaa ihan toimivat töötit. :confused: noh…silti olin vielä jonkun aikaa sitä mieltä etten subua ala piikittämään, koska olin kuullut että se toimii nokkaan ihan samallalailla, paremminkin… mutta kun olin muutaman kuukauden teksiä vetänyt päivittäin ja alkoi tulla refloja…niin kerran oli tarjolla valmiiks väsätyt puprevedot, ja minä itse siinä viekkareissa…empä tainnut puolta minuuttia pidempään miettiä vetäsenkö subut ränniin vai kärvistelenkö vieroitusoireissa…ja siitä se sit tais alkaakkin…enpä oo senkoommin subua montaa kertaa nokittanu…muutaku putkassa ja jssn katkolla tyyliin… loppujenlopuks meno oli sitä että vaik olis ollu kipeeki, eikä ollu vermeitä, ni mielummin venas vaikka muutaman tunnin, et sai ne värkit, (tai käytti omia paskasia) ku et ois nokkaan vetäny…