Ensimäinen viikko

En uskaltananut anikka rekiströityä tuonne vähentäjiin / lopettajiin, kun ei oikein itsekään tiedä missä mennään. Jotenkin pitää vain päästä näitä tuntojaan purkamaan.
Viime torstaina (15.9.-11) eka raitis päivä tähän jaksoon.
Perjantaina ja lauantaina Antabuksen aloitusannokset ja sen jälkeen kaksi kertaa viikossa.
Alkoholin kanssa normaali käytäntö oli aiemmin se “normaali perjantaipullo” ja sen sekä minä että perhe olisi hyväksynytkin, mutta kun tuli mm. työongelmia, alkoi ensin tulemaan toinen ottokerta viikolle. Hiukan vähemän kuin perjantaina, mutta kuitenkin.
Sitten ne ottokerrat alkoivatkin lisääntyä ja oli lopussa lähes joka toinen päivä.
Nyt kun aloitin ne Antabukset, niin viikolla on mennyt aivan OK. ja viime perjantai oli kai sellaista “uutuuden viehätystä”, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että tämä perjantai tuntuu kyllä aika oudolta? :frowning: Ei tämä ole alkoholin mielitekoakaan, mutta jotenkin koko tilanne tuntuu niin absurdilta? ( Toivottavasti tuo oli tilanteeseen sopiva “sivistyssana”, en ole aivan varma merkityksestä. :stuck_out_tongue: )
Kai tämä kuuluu asiaan ja asettuu ajan myötä.
En osaa hakea apua esim. AA:sta. En tunne sopivani sellaisiin keskusteluryhmin, mutta helpottahan tämä hiukan tämä kirjoittelukin.
Jaksamisia muille saman asian kanssa painiskeleville. :slight_smile:

Hei, ja tervetuloa keskustelemaan!

Hyvä juttu että olet alkanut tekemään konkreettisia tekoja ja kulkemaan kohti raittiutta. AA:ssa opetetaan, että se tapahtuu päivä kerrallaan: enempää ei tarvitse huolehtia, kunhan huolehtii sen että on raittiina päivä kerrallaan.

Juomisen lopettaminen voi tuntua varmasti monessakin mielessä kummalliselta, eikä vähiten siksi että kun elimistö on pitkän aikaan tottunut saamaan annoksensa hermomyrkkyä, niin ottaa oman aikansa ennen kuin se poistuu elimistöstä. Toisaalta, kun olet tottunut elämään joko humalassa tai krapulassa, niin ottaa oman aikansa tottua toimimaan selvinpäin. Monenlaiset asiat saattavat jännittää.

Alkoholismista ja sen syistä on vallalla jonkun verran toisistaan poikkeavia käsityksiä. Minä uskon oman kokeukseni perusteella että alkoholismi on sairaus, josta voi toipua. Toipuminen kuitenkin edellyttää sairauden luonteen ymmärtäistä, ts. sitä, että ymmärtää mikä alkoholismin aiheuttaa, mitä alkoholismista seuraa ja miten siitä voi toipua. Oletko koskaan ajatellut asiaa näin, siis että sinulla voisi olla riippuvuussairaus?

Tsemppiä!
-Ellis

Kiitoksia Ellis79.
Kylläpä tuntuu näin lauantai aamuna mahtavalta, kun voisi vaikka heti herättyä lähteä autolla liikenteeseen eikä kolota ja väsytä, niin kuin ennen. :slight_smile:
Olen tuosta alkoholismista sairautena, samaa mieltä kansssasi ja kun seuraa omia sukujuuriani taaksepäin, niin voisin väittää, että se on jossain määrin myös periytyvää?
Eiliset antabukset massussa varmistaa, että viikonloppu ollaan ainaskin selvin päin ja ensiviikon alussa ekat labrat, Antabuksen tiimoilta. Toivottavasti maksa kestää vielä tämänkin lääkityksen. Minulla on muitakin sitä ärsyttäviä lääkkeitä käytössä.
Päivä kerrallaan ja täysillä eteenpäin. :stuck_out_tongue:

Onnea Paavali, että olet päässyt näin pitkälle. Mene kuitenkin AA:han, sille se tukee ja helpottaa raitistumistasi. Nyt on kyseessä oma elämäsi. AA:ssa voi olla hiljaakin ja pelkästään kuunnella muiden puheita. Samalla on kiva seurailla, mitä tunteita nuo puheet herättävät itsessä. Sillä tavalla oppii aikalailla itsestään.