En keksi otsikkoa

Moi taas. Täällä ollaan jälleen, kun en muutakaan foorumia keksinyt tuntojeni purkamiseen.

Olen ollut “kuivilla” nyt heinäkuun puoliltavälein saakka ja sen suhteen ei suurempia ongelmia elämässä ole ollutkaan. Sen sijaan kaikki muukin on muuttunut ajan saatossa, josta tuonnempana lisää.

Pääsin koulun läpi ja suoritinkin elämäni ensimmäisen tutkinnon vajaassa 10 kuukaudessa. Alunperin siihen oli varattu 8 kk, mutta elämältä meni pohja kesäkuun puolillavälein ja jouduin sairaalaan.
Kerron siitä sitten kun jaksan avautua.

Nyt vaan pyörin sängyssä unettomana ja vaimoehdokas nukkuu sikeää unta, joka onkin yksi syy siihen avautumisen tarpeeseen, mitä koin vielä hetki sitten tänne kirjautuessani. Nyt tarvitsen vain röökiä ja unta.

Hyvää yötä.

Moikka.
Just nyt, ole ylpeä itsestäsi. Oot päässyt koulun läpi, oot ollu elämässä kiinni jo hetken. Ja siellä on niitä käsiteltäviäkin, tai arkoja, asioita, joista et halunnut viestissäsi kertoa. Mut, olet mennyt eteenpäin, ja jatka sillä uralla jolla olet. Trust me, välillä elämä tarjoilee kaikenlaista, mutta, kun sä olet nyt hyvällä tiellä, niin ÄLÄ LUOVU SIITÄ! Ja jos se nukkuva vaimoehdokas tarjoilee sitä puolta, minkä tiedät upottavan, niin laita itsesi voiton puolelle, tiedät kyllä mikä sulle on pitkässä juoksussa ja aikuisten oikeasti hyväksi. Mene sitä parasta kohti, ja jos joudut päihdemaailmassa miettimään, niin sitä kohti, ettei sun tarvii niitä enää miettii. Ja jos siellä on perheenlisäys tulossa, niin sitten sä loistat, roolossa jonka Luoja,Universumi tai muu sulle soi.

Onnittelut tutkinnosta.

Jos et jaksa tänne avautua niin toivottavasti sinulla on joku luotettava jolle puhua. Asioiden yksinään päässä pyöritteleminen on raskasta ja tehotonta. Jos et muuta voi ainakin kirjoita ajatuksesi ylös, mieluummin kynällä kirjoittamalla, Sekin auttaa selvittämään ajatuksia.