Tästä tulee vain nopeasti kyhätty sekava sepustus mut nyt päätin että teen jotakin tälle riippuvuudelle ja se alkaa tänne kirjoittamisesta.
Oon jo n.8vuotta ollu pahasti koukussa nettikasinoihin. Ei ole montaa päivää ollut näinä vuosina ettenkö olisi pelannut.
Ulosottoon jouduin 4 vuotta sitten, työttömänä ja ilman ammattia. Tuolloin oli lähellä etten tappanut itseäni. Ainoa syy jatkaa taistelua oli lapset.
Peliriippuvuudestani kerroin miehelle jo ennen ulosottoon joutumista ja reaktio oli niin tyly etten enää toista kertaa ottanut asiaa puheeksi. Eli olen pimittänyt asiaa ja valehdellut vuosia.
2016 aloitin terapian ja sain diagnoosiksi vakavan masennuksen. Olo helpotti terapian myötä mutta peliriippuvuus ei lähtenyt. Jotenkin olen onnistunut rämpimään ja sain opiskeltua ammatin ja vuosi sitten sain jopa vakinaisen työn omalta alalta. Ulosottovelatkin olen maksanut, luottotiedot ovat onneksi vielä pois. Kaikki siis on ihan hyvin, ei ole mitään syytä pelata mutta peliriippuvuus on ja pysyy.
Nyt on viimeinen hetki saada peli poikki. Tällä menolla, kun saan luottotiedot takaisin, olen heti ottamassa kakkos erän ulosoton kanssa.
En halua enää pilata elämääni. Haluan nauttia kaikesta hyvästä ja tärkeästä tässä elämässä. Tällä hetkellä peliriippuvuus peittää alleen nyt kaiken sen. Miksi tästä vitsauksesta on niin järjettömän vaikea päästä eroon? Tai voiko tästä edes parantua. Oon totaalisen väsynyt häpeämään ja pelkäämään.
Mun mielestä varaudut tavallaan aika hyvin tulevaan. On varmaankin tärkeää tietää, että homma ei ole hallussa ja samalla tunnistaa ne todella pahat vaaran paikat.
Itse suosittelisin neuvoksi todella aktiivista toimintaa kaiken sulkemiseksi… Eli casinot sulkuun (aloita lemppareista), maksuvaihtoehdot sulkuun… Ilmoita jokaiselle casinolle että sinulla on todella vakava peliongelma, eivät ala kyselemään mitään syitä jne.
Mikäli oikein tajusin puolisolta et taida tukea kovin paljoa saada… Siksipä onkin oiva sauma näyttää hänelle ja samalla pelipirulle, että kuka on voittaja tässä hommassa… Älä pelaa euroakaan!
Kiitos tsempistä.
Kummasti sitä vaan hakkaa päätään seinään eli löytää itsensä pelaamasta vaikka pelitilejä suljen ja talletustapojakin olen saanut estettyä.
Peli poikki-ohjelma nyt menossa, toivon että sieltä saa eväitä tähän ongelmaan. Omat avut ei selvästi riitä tän sairauden kanssa.
Mä olen peliongelmainen. Tämä on kuin olisi alkoholisti, en voi pelata yhtään muuten ratkean taas.
Lopettanut olen niin monta kertaa etten itse muista ja aina jättänyt takaportit auki. Millloin lempicasinon, milloin tilinkäytön tai muun. Puoliso maksoi velkani hampaita kiristellen, ja kas aina parin kk jäähyn jälkeen kokeilin vaan kympillä ja siitä se lähti… Nyt päätin ottaa vastuun pelaamisesta itselleni. Velkani maksan itse, ja joka kk kun lyhennän pelivelkoja muistelen miten ahdistunut olo oli häviösessioiden jälkeen. Pelitilit suljin, casinoiden viestejä estelen vieläkin niitä tulee välillä. Niihin casinoihin missä pelasin eniten laitoin viestin peliongelmasta jolloin myös sisarcasinoita meni kiinni. Puolisolle annoin pankkitilin katseluoikeuden ja luvan kysyä jos epäilyttävia siirtoja( esim. Jotkut nettikaupan ostot saattaa näyttää epäselviltä). Näillä on menty ja mennään jatkossa. Tiedostaminen että yksikin hairahdus pelaamiseen voi olla portti samaan takaidin on toistaiseksi mulle auttanut. En halua elää elämääni joillekkin typerille casinoille, jotka kyllä osaavat markkinoinnin. Ei ne halua musta kuin rahat, ja vaikka voittaisin miljoonan tässä peliongelmassa olisin sitten jonkunajan päästä 2 miljoonaa köyhempi. Sellaista on kun on ongelma. Mikään ei riittäisi. Tsemppii sulle, yritä keksiä jotain kivaa tekemistä nyt kesällä perheesi kanssa. Ja vaikka puoliso on negatiivinen ( syystä!) yritä kertoa ajatuksiasi ja vaikka viestillä tai sähköpostilla jos et naamatusten pysty. Perheenä tarvitset myös puolison tuen, ja uskon että varmasti sitä saat kunhan annat puolisollesi aikaa hyväksyä asiat. Ja älä pelaa, älä euroakaan. Tämä on rankkaa, mutta lupaan että päivä päivältä helpottaa kunhan teet sopimuksen itsesi kanssa
Asiakastiedosta saa pariksi vuodeksi omaehtoisen luottokiellon, joka sulkee pois pikavippipaikkoja ja pankkeja ettet ota lisää velkaa niistä kanikonttoreita se ei sulje pois. Jos pystyt pitämään pääsi etkä peru tuota luottokieltoa olet päässyt pari vuotta eteenpäin.
Voit myös ilmoittaa Asiakastietoon olen peli- ja velkariippuvainen eli saavat evätä tuon luottokiellon perumismahdollisuuden jos se pysyisi tuo pari vuotta voimassa. Pari kymppiä on halpa hinta hyödystä jota sillä saat.
[Poistettu kaupallinen linkki. -Päihdelinkin moderaattori]
Peli poikki-ohjelma on nyt käyty ja kuiville asti en päässyt, vielä. Mutta ehkä kuitenkin keinoja ja ajatuksia sieltä sai tähän ongelmaan.
Suklaarusina hyvin kirjoitit tuosta takaportin jättämisestä. Tunnistan hyvin että mulla on vaikeus hyväksyä se etten voi pelata lainkaan. Tieto siitä ehdottomuudesta lisää ahdistusta, mutta nyt olen päättänyt ottaa sen askeleen.
Kaikki kasinotilit nyt suljettu ilmoittamalla niihin peliriippuvuudesta. Olen myös nostanut rahaa käteiseksi, jotenkin kummasti tuokin auttaa.
Parisuhteen kohdalla pitäisi kai ajatella että jos meillä on rakkautta niin selvitään tästä ja jos ei niin onkin parempi erota.
Oma vikani kun olen pelannut, mutta en vielä(kään) kykene kohtaamaan sitä helvettiä mikä tästä pääsee irti. Vuosia sitten kun kerroin miehelle peliongelmasta hän käski hoitamaan omat ongelmani ja jos vielä tekisin saman niin saisin häipyä.
Olen onnistunut kesän aikana olemaan pelaamatta lyhyitä jaksoja ja jo niiden aikana huomasin kuinka paljon parempi mieli on kun onnistuu vastustamaan pelihimoa.
Oma luottokielto on ehdottomasti listalla. Luottotiedot on pois vielä pari vuotta ja olen asettanut tavoitteeksi että jos en ole selvillä vesillä ennen luottotietojen palautumista niin laitan tuon kiellon päälle.
Enää en aio velkaantua euroakaan pelien takia kun olen kerran kaikki jo saanut maksettuakin.
Suosittelen laittamaan tuon voimaan joka tapauksessa. Jos tulee todellinen tarve osoittaa puhtaat luottotiedot niin sekin onnistuu, mutta ihan kaiken varalle hyvä olla tuo luottokielto. Itsekin olisi vonut laittaa jo aikaa sitten, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan…
Totta tuokin. Eipä pitäisi ikinä olla varma että pelaamattomuus pitää vaikka kuivilla olisi kuinka kauan. Yksi repsahdus ja mieli katoaa pelihimon syövereihin. Sen jälkeen pelaaminen loppuu vasta kun rahat loppuu. Tuossa vaiheessa on kerennyt tehdä samat velat taas uudestaan. Mulla ainaki homma toimii noin, tänäänhän se tuli taas todistettua. Onneksi on rahaa käteisenä, vaikka kipeää silti tekee.
Melkein ens kuun loppuun pitäisi pärjätä ja pelipiru houkuttelee pelaamaan vain entistä enemmän kun rahat on vähissä, “tällä kerralla voitan ja pärjään huoletta ensi tiliin”. Joopa joo, kyllä sitä on ihan loistava valehtelemaan jopa itselleen.
Tämäkin farssi lähti siitä kun sähköpostiin putkahti viesti ilmaiskierroksista ilman talletusta.
Kyllä kasinoiden mainostaminen pitäisi kieltää samalla tavalla kuin alkoholin ja tupakankin. Uusia kasinoita pukkaa jatkuvasti ja mainosta tulee samassa tahdissa sähköposti ja puhelin täyteen. Koita siinä sitte keskittyä muuhun.
Nyt ei auta ku ottaa järeämmät keinot käyttöön: esto-ohjelma on pakko asentaa ja sähköposti osoite vaihtoon, luultavasti myös puhelinnumero menee uusiksi.
Tein tällä viikolla jotakin mitä vannoin välttäväni viimeiseen hengen vetoon vielä jokin aika sitten: kerroin peliriippuvuudesta ystävälle. Hän suhtautui hyvin vaikka varmasti oli järkyttävää kuultavaa. Sanoi aavistaneensa jonkin olevan pielessä joten ei tullut niin isona yllätyksenä kuitenkaan.
Oon iloinen että uskalsin kertoa.
Olo ei ole ollut näin tyyni aikoihin vaikka otin riskin ystävyyden menettämisestä ja siitä että tieto riippuvuudestani kiirii ulkopuolisille. Häpeä ja syyllisyys helpottivat, enkä koe niin vahvaa halua pelata. Juuri tällä hetkellä tuntuu että voin ehkä antaa itselleni anteeksi.
Itse en ole vieläkää kertonu kuin perheenjäsenille ja pakon sanelemana työpaikalla…
Pelaamattomia päiviä kuitenkin takana jo yli 270, enkä siltikään “uskalla” kertoa asiaa ystävilleni… Vaikka kaikki kuitenkin tietää että pelaan rahojani koneisiin yms…
Ehkä vielä joskus tulee myös mun aika uskaltautua kertomaan…!?
Kannustusta PorcoRossolle ystäville kertomisessa.
Kertominen vaati tosiaan rohkeutta ja otti kauan valmistautua henkisesti, mutta oli ihana huomata että vain omassa päässäni sain asian tuntumaan paljon pahemmalta.
Tästä taas eteenpäin vähän viisaampana ja lähemmäs sitä päivää kun saan kerrottua puolisollekin. Kai senkin hetken sitten vaan tietää kun aika on kypsä.
Anja63, näin on. Täytyy pystyä olemaan täysin rehellinen myös kertomisen jälkeen. Toivon omalla kohdalla että rehellisyyden myötä myös pelaaminen vähenisi ja loppuisi lopulta. Tämä tauti kukoistaa pimeässä ja piilossa katseilta. En halua ruokkia sitä yhtään lisää omalla elämälläni.
Samaa mieltä kuten sanoit, sinulla on erikoinen elämänkokemus peliriippuvuudesta. Mahtavaa että olet ollut noin kauan jo pelaamatta, tsemppiä jatkoon.
Oon venkoillu jo kesästä asti pelaamisen ja lopettamisen välillä ja oon huomannu pelkääväni lopettamista. Pelännyt lopullisesti luopua peleistä. Pelkään vieläkin mutta tänään kun sorruin pelaamaan niin häviöstä raivostuneena sain vihdoin asennettua pelinesto-ohjelman puhelimeen.
