Kiitos tosi paljon Helise, Tyräkki, Lomapuisto, andante ja 1970!
Tänään on kyllä ollut pitkiin aikoihin yksi upeimmista päivistä ,kun konkreettisesti alkaa huomaan oikeesti elävänsä …sumu alkaa hälvetä hiljakseen päästä ja tää koko touhu alkaa tuottavan hedelmää…
…aika huikeeta muuten miettiä kuinka viestejä tulee tänne p.linkkiin niin monesta paikasta maailmalta…reinin rannalta, Tampereelta vessasta yms…
Kyllä hääpäivän juhlistamis suunnitelmanne kuulostaa minusta oikein kivalta. Tampere on kiva kaupunki. Käyn siellä muutaman kerran vuodessa ikääntyvää sukulaista tervehtimässä. Yleensä käymme teatterissa tai jossain näyttelyssä ja sitten hyvin syömässä. Eli odotan mielenkiinnolla raporttiasi Villen uudesta ravintolasta. Tarkoitus olisi vielä ennen joulua tai tammikuussa mennä taas Tampereelle, jos mahdollista.
onnen toivotus saavutetusta edusta, mitä tulee päiviin juomattomiin.
on juomattomalla ajalla se merkitys, että vähitellen on paremmassa asemassa
vastustamaan halua ottaa.
jos on nimittäin pedannut asiat siihen malliin.
onnentoivotus myös hääpäivän johdosta.
olisin laittanut puolihymyn, vaan ei noissa taida olla.
Noin itsekin tuon juomattomuusajan olen ajatellut…olen myös rutiineja rakastavana ja niiden tuomasta turvallisuuden tunteesta pitävänä ihmisenä ajatellut ja toivonut ajan kulumisen päihteettömänä tuovan mukanaan myös rutiinin ajattelumallien muuttumisessa…
Tällä hetkellä teen kovinta ja vaikeinta aivotyötä ja ajatusmallien muutosta turhien negatiivisten asioiden poistamisesta mielestä ja ajattelusta, koska koen sen olevan eniten itseäni kuormittavaa!..pirun hankalaa välillä…mutta toisto on paras oppimiskeino tässäkin…josko sekin rutiiniksi muuttuu joskus!
Jossain ketjussa kommentoitiin kirjoja ja näytelmiä sinun ja Maaliskuun kanssa. En muista missä se oli, mutta ajattelin laittaa tänne yhden hyvän leffavinkin, mistä kyllä joka tuutista nyt kuuleekin. Kävimme eilen katsomassa Tuntemattoman sotilaan ja oli kyllä todella hyvä. En ole mikään sotaelokuvien ystävä, mutta tämä kolahti. Kolme tuntinen vierähti kertaakaan kelloa katsomatta. Siihen päälle kun vielä käytiin syömässä niin johan oli päivä pulkassa. Jos siis joku miettii jotain korvaavaa puuhaa kotona tissuttelulle niin tuossa sitä on. Tai jos muuten vaan haluaa nähdä kotimaisen laatuelokuvan.
Päivänäytökset ovat meidän makuun. Sen jälkeen ehtii hyvin syömään, eikä siltikään ilta veny kauhean pitkään. Molemmat kun herätään aika aikaisin aamulla niin on mukava ehtiä kotisohvallekin ajoissa rentoutumaan vielä ennen yöunia.
Tuossa siis elokuva joka ehdottomasti kannattaa katsoa isolta kankaalta eikä odottaa sitä että tulee jollekin telkusta näkyvälle kanavalle.
Mennään vaimon kanssa katsomaan tuo leffa myös tässä lähipäivinä!
tuota on monet kehuneet…leffa perustuu kaiketi edellisten kahden version sijaan Väinö linnan kirjaa “sotaromaani” ja on kuulemma juonen kulultaankin näin ollen hieman erilainen kuin aiemmat versiot…
Kiva kuulla muiltakin ideoita ajan käytöstä juomisen pois jäätyä…aikaa on erilailla ja vuorokauden tunnit totta tosiaan saa ihan uudet mittasuhteet…
Alkoi pimeys, loska, stressi ja väsymys painamaan liiaksi…
…joten äkkilähtö lämpöiseen ottamaan valohoitoa teki hyvää! …samalla tuli tehtyä elämämme ensimmäinen raitis ja selvä matka… yllättävän mukavaa ja helppoa…ja tuli samalla vierottauduttua taas hetkeksi tietokonemaailmastakin…
Upeeta!!! Olenkin ihmetellyt missä luuraat.
Missä kävitte? Heti kohdearvostelua tulemaan.
Ja miltä tuntui? Tekikö yhtään tiukkaa mennä terasseille istumaan alkottomien juomien kanssa?
…oli sikäli helppo raittiusreissu,että oltiin kyläilemässä Ranskassa vaimon sukulaisilla, jotka karsastaa kännikulttuuria… … ja samalla käytiin katsomassa sen setää, joka on vakavasti sairaana ja hoidossa sairaalassa…monta vuotta puhuttu että pitäis mennä sinne käymään mutta ei koskaan ole tullut mentyä juuri tuon oman juomisen rajoittamisen vuoksi…nyt on ei enään ole niitäkään esteitä niin oli sikälikin helppoa mennä…oli kiva nähdä maata ja maaseutua tuolla paikallisten näyttämänä…toki mm marseilleakin tuli tutkailtua…asuttiin heidän ihan kotitalossa tuolla…oli sikälikin mielenkiintoista… ja pääsi samalla tutustumaan heidän puutarhaviljelmiinsä yms…nautittiin kyllä reissusta.
… en ehkä ihan perus lomareissuun tonne lähtisi… jotenki melko ihmeellistä kansaa tuon Ranskan asukkaat mun mielestä…tai sit itse olen vähän outo…
Ensinnä maaliskuu: Petri wallin “saaga” …taas aivan uusi kirjatuttavuus minulle… täytyypä tutustua… kiitos taas vihjeestä! eikös toki Wallin ollut joku mystinen muusikko joka tappoi itsensä hyppäämällä jostain tornista tai jotain?..kerro luettusi onko hyvä kirja…?ihan kiinnostava hahmo… itse Luin viimeksi keisari aarnion ja nyt meneillään “Gösta Sunqvist” kirja ja "Tommi Kovasen kuolemanlaakso…ihan ok kirjoja nuokin… …mitenkäs sinulla muuten menee? Onko raittius jo alkanut vakiinnuttamaan arkeasi tms?..onko ollut kiireitä töissä tms?.. itse olen alkanut jo tottumaan tähän menoon… jopa huomannut välillä olevani ajattelematta alkoholia.
Lomapuisto Ja vilma: toi alkoholista kieltäytyminen on aika jännä ilmiö… jotkut tarjoajat tekee siitä kauhean ihmetyksen aiheen ja ongelman ja toisille se tuntuu olevan hyvinkin sivuseikkainen juttu… tuolla reissulla ei onneksi tarjoamisen ja kieltäytymisen suhteen ollut ongelmia kun ei oikein muutkaan juoneet… toki oli tarjolla paikallisista aineksista tehtyjä mehuja yms… ja ne oli kyllä hyviä… tuli tuolla vähän maastossakin ja metsässäkin pyörittyä… yritin etsiä sieniä ja muita suomalaistyyppisiä ilmiöitä kyseisestä luonnosta … aika surkeaa oli sää tuolla välillä…mutta kai me lähinnä tätä loskaa ja seinien päälle kaatumista pakoon lähettiin…niin ja oli tuolla parina päivänä parikymmentä astettakin… kaunista oli etenkin maaseudulla…nautin luonnosta ja tuoksuista yms.
Helise ja 1970: noi ranskikset on kyllä tosiaan outoja… ihme kiukuttelijoita osa… yks tarjoilija suuttui ja loukkaantui mulle verisesti kun oltiin syömässä yhdessä ihan tavallisessa peruspaikassa…pyysin pastaani ketsupin tapaista kastiketta mitä oli viereisen pöydän tyypilläkin…äijä rupes ranskaks haukkuu mua moukaksi ja idiootiksi, makuaistittomaksi ruoanpilaajaks ja toi tomaatin jota alkoi viipaloimaan mun lautaselle…mulla palo hihat siinä vaiheessa niin paljon että olin valmis työntään sen tomaatin syvälle yhteen mielenkiintoisimmista reijistä mitä siitä tarjoilijasta löytyi…tuossa kohtaa mun ranskaa sujuvasti puhuva ja ymmärtävä suomenruotsalaisranskalaissekoitteinen skandinaavivaimoni ymmärsi tilanteen ja sai tilanteen rauhoittumaan ja tarjoilija pyysi anteeksi… mä en syöny sitä ruokaa loppuun kun meni ruokahalu…otin katukioskista kebabin… toisen kerran menetin hermoni kun näin kadulla sellasen äijän potkivan ja hakkaavan kepillä koiraa… menin huutaman sille äijälle suomeks ja englanniks suurimman osan mun kirosana valikoimasta (mikä ei ole kovin laaja) mutta äänenvoimakkuus korvasi määrän… vaimo tuikkasi jälleen sujuvasti tuolle ihmisrodun synkimmälle virhe-eräälykääpiöranskalaiselle, ettei mun mieheni hyväksy eläinrääkkäystä missään muodossa…ja että kannattaa lopettaa koiran piekseminen tai pieksennän kohde saattaa hyvinkin muuttua…
Mutta muuten kiva ja maailmankuvaa avartava reissu…liikennekulttuuri tuolla on juuri sellaista mitä voi Peugeotin ja Citroenin tekijöiltä odottaa…eli järjetöntä.
^^ When in Rome do as the romans do - Maassa vissiin maan tavalla,
poislukien tuon törkeän teon ja hyvä kun siihen puutuit…
Ranska on taiteellinen maa kulttuurin ja omaksuttujen tapojensa monivivahteisuuden,
ruoka-aikojen ja liikennekäyttäytymisen ja oikeaoppisen baskerin ja patongin käyttötavan
ja puhetavan ja itsensä esilletuomisen ja sukutouhujen ja työmoraalin ja taitellisuuden suhteen ja
maailman sisäänpäin kääntyneimpiä kansallisuuksia, ehkä. Ja te (me)
suomalaiset olette (ollaan) pellavapäisiä, sinisilmäisiä rehellisiä saunojia, ehkä.