ei kehtaa hakea apua

Tiedän, että minulla on ongelma, mutta pelkään että jos uskaltaudun hakemaan virallisesti apua ja lopetan ongelman piilottelemisen niin se vain lisää ongelmia. Tuntuu aina vain helpommalta piilotella ongelmaa muilta kuin myöntää se. Pelkään jälkiseurauksia.

Hei,

Listaapa paperille ne pelkäämäsi negatiiviset seuraukset avun hakemisesta. Tee siihen rinnalle lista juomisen jatkamisen negatiivisista seurauksista.

Jos ei viittä vaille nelikymppinen ihminen kehtaa hakea apua, niin kannattaa hakea se viinapullo ennemmin:

for (hae_apua)

if not (kehtaa)

then (hae_viinapullo_kaupasta)
goto start ;palaa alkuun

if (kehtaa)
end (juominen)

Noh en nyt ihan -76 syntynyttä vielä sanoisi viittä vaille nelikymppiseksi.

Mitäs Alkoholi+ pelit sun addiktiosi jaksaa?

Oho.

Kovasti tuntuu olevan varaa vittuilla muille. Ootko sä jo kerennyt “tekemään hyvää ihmisille” kuten vielä pari vuotta sitten toivoit? Aloititko lapsestasi hyväntekemisen? Haitko itse apua? :unamused:

Moikka vaan. Tervetuloa minun puolestani foorumille. Ymmärrän avun hakemisen vaikeuden. Itsellä on omanlaiseni ajatukset auttamisesta. Minulla oli myös samanlaisia pelkoja kun kävin ekan kerran a- kilinkalla. Pelkäsin että ongelman “virallinen” myöntäminen sekä itselle että jollekin toiselle vain ruokkii ongelmaa. Itse en ole vieläkään varma pitääkö tuo paikkansa omalla kohdallani. Mutta jos et ole koskaan hakenut apua mistään kannattaa lähteä vaikka a- klinikalta liikkeelle, ja tunnustella mikä itselle sopii vai sopiiko mikään. Siel osataan ainakin antaa erilaisista tahoista tietoa etiäppäin. Ei se ota jos ei annakaan.

Ei kande säikähtää jos tulee heti ensimmäiseen varovasti kirjoitettuun viestiin sontaa niskaan. On tääl ihan fiksujakin kirjoittajia. Ainakin toisinaan. Kai. :laughing:

Ihan vain muistutukseksi kuka puhuu.

Juu, ihan näin. Olen oikeastaan mennyt vieläkin alemmas ja huomannut mikä elämässä on tärkeää: Elämä itse ja anteeksianto, rakkaus ja inhimillisyys.

Ei raha, eikä himo. Mutta matka on pitkä ja olen seesteinen. Omalla tavallani.

Kiitosta vaan fernetille minun huomioimisesta. Ihan oikeasti. Reissaan hetken ja palaan taas plinkkiin kiusaamaan muita ongelmaisia - myös Fernet Branca:a (tämän foorumin ei muuten ymmärtääkseni pitäisi olla mikään henkilökohtainen hiekkalaatikko/nokitteluareena/treffipalsta). Juu, en ajattele auttavani ketään holistia hakemaan uutta pulloa, jos nilkka on murtunut. Toisaalta - hyvä kysymys…mistä löytyisi autettava, joka ei olisi jotenkin osallinen omaan tilaansa. Eipä ainakaan tältä sohvalta.

Ja kerran kun hyväntekeväisyystyötä Ullanlinnassa tein vanhuksille, niin kiitos oli hitonmoinen tupakansavu vaatteissa (hienostotalossa Huvilakadulla oli sankkaakin sankempi tupakansavu), valitusta liikenneministerin päätöksistä ja lopulta veltto kiitos. Että lopussa kiitos seisoo - mutta ei ulliksessa tällä kertaa.