Olen 35 vuotias pienen tytön isä ja avomies. Olen hyvässä työssä ja elämä on muutenkin mallillaan, paitsi. Viime aikoina ovat niin kutsutut blackoutit yleistyneet huomattavasti. Muisti pätkii ja filmi ei kanna baarista kotiovelle saakka tai edes viimeisiä tunteja baarin tapahtumista.
Tämä ei ole minulle täysin uutta. Olen käyttänyt alkoholia täysikäisyydestä asti ja se on ollut luonnollinen osa elämää nuoruuden juhlimisineen. On ollut parempia ja huonompia aikoja. Kuitenkin niin pitkään kun muistan ovat muistikatkokset myös olleet läsnä. Tällä tarkoitan että filmi on saattanut pätkäistä kerran vuodessa tai puolessa vuodessa. Olen nyt kuitenkin huomannut muistikatkosten lisääntyvän ja lapsen ja haastavien töiden nostettua vaatimustasoa myös nämä totaalinollaukset ovat olleet kasvussa.
Siinä kohtaa kun nauha katkeaa en suinkaan suoraan ajaudu kotiin vaan saattaa walking dead vaihe jatkua useita tunteja. Psyyke on päiviä aivan mäsänä tällaisten keikkojen jälkeen, kun mielellä on tapana täytellä puuttuvia aukkoja lohikäärmeillä. Koskaan ei ole hyvä olo seuraavana päivänä kun näin käy vaan varsinkin lapsen tulon jälkeen ahdistus on moninkertainen. Se on puistattavaa. Minulla on rakastava avovaimo kenen kanssa olemme kokeneet paljon. Niin ylä kuin alamäkiäkin. Olen päättänyt että hän, lapsemme enkä myös itse ansaitse elämää missä pahimmillaan useamman kerran kuussa menetän muistini enkä pysty takaamaan tekemisiäni. Se on yksinkertaisesti liian pelottavaa ja minulla on liian paljon menetettävää. Monet ihmiset heräävät korjaamaan virheitään liian myöhään. Itse aion tehdä sen ennen kun tuhoan kaiken minulle tärkeän.
Nyt viikonloppuna menetin muistini toista vloppua peräkkäin putkeen. Olen päättänyt seuraavaa. En ota enää yli 3 alkoholiannosta vuorokauden aikana. Tämäkin juhlissa tai illallisella eikä tosiaan usein. Jos en pysty pitämään sitä niin olen 1 vuoden kokonaan juomatta. En halua saattaa itseäni enää rajan yli missä menetän kontrollin. Ilmoitin näistä säännöistä omaehtoisesti ilman mitään painostusta myös avovaimolleni ja pyysin että hän tukee minua päätöksessäni. Hän lupasi täyden tuen ja on iloinen. Hän ei itse käytännössä ikinä ota enempää kuin 3 annosta ja harvoin sitäkään. Nyt vaan sanoista teoiksi. On ollut helpottavaa lukea täältä vastaavista tarinoista ja halusin itse kirjoittaa tänne terapiamielessä ja päivittää edistymistäni.
Lisättäköön vielä että en käytä alkoholia paljoa arkena. Joskus saatan ottaa lasin tai kaksi viiniä ruuan kanssa tai saunakaljan. Tosin muutama torstai setti kollegoiden kanssa on lähtenyt hanskasta. Nämä ovat kuitenkin hyvin harvinaisia eli yleensä viikolla en käytä lähes ollenkaan.
Tiedän kokemuksesta miten epämiellyttävää muistinmenetys on. Ja kun en kehtaisi siitä läsnäolleelle vaimollekaan kertoa, vaan seuraavana päivänä yritän epätoivoisen ovelasti kysellä häneltä miten ilta meni?
No nyt kun olen saanut reilusti vähennettyä ei tätä ongelmaa ole enää ollut mitä pari kertaa vuoden aikana.
Sulla on hyvät tavoitteet! Pidä niistä kiinni! Paljon tsemppiä!
Itselläni on sama ongelma ja kun muistinmenetykset ovat alkaneet olla enemmän sääntö kuin poikkeus on pakko tehdä jotain asialle.
Minulla oli nuorempana, siis alle kolmekymppisenä pari pahempaan katkosta, en muistanut muutamaan tuntiin illan tapahtumia. Se pelästytti pitämään muutamien viikkojen / kuukausien taukoja. Mutta sitten kun tissuttelu alkoi siirtymään kotiin eikä se, että unohti illan viimeisen tv-ohjelman sisällön tuntunutkaan kauhean vakavalta en kiinnittänyt asiaan niin paljon huomiota. Ja näin tilanne pääsi 10-15 vuoden aikana kehittymään pahemmaksi. Nyt muisti menee pienemmästä määrästä kuin ennen. Ja sen lisäksi, että todella pelottaa / hävettää mitä on tullut tehtyä tai sanottua noina tunteina niin vielä enemmän pelottaa se mitä se tekee aivoille. Joka kerta kun muisti menee kuolee aivosoluja sekä hermoyhteyksiä ja osa niistä ei uusiudu eikä korvaudu koskaan. Joten tämä tie veisi varmasti varhaiseen dementoitumiseen. Naisilla vielä herkemmin kuin miehillä.
Toivon sinulle todella paljon tsemppiä, toivottavasti onnistut. Ja laita itsellesi jokin takaraja. Nyt et sanonut kuinka kauan tuota harjoittelet ennen kuin otat käyttöön seuraavan stepin, vuoden raittiuden.
Olen ajatellut että olen ainakin 6kk kolmen annoksen tekniikalla. Mahdollisesti pidempään tai loppuelämän. Lähinnä haluan opetella elämään ilman humalatilaa. Kun en ole humalassa - en pysty menettämään kontrollia. Jos en pysty pitämän 6kk jaksoa kolmella annoksella tai tulee yksikin blackout niin olen 1v kokonaan ilman. Näillä eväillä eteenpäin. Pidän alkuun joka tapauksessa noin kolmen vkon täysin alkoholittoman jakson. Kaverilla juhlat marraskuun puolenvälin tienoilla ja silloin voin ottaa sen max kolme annosta. Siitä sitten eteenpäin.
Miksi ei totaalistop? Nautin suuresti hyvästä ruuasta, hyvistä viineistä ja erikoisoluista. Haluan siis antaa itselleni mahdollisuuden nauttia niistä jatkossakin mutta en humalaan asti. Yritän opetella elämään uudella tavalla - kohtuullisella tavalla tuhlaamatta yhtäkään päivää krapulaan. Pidän urheilusta ja liikun suhteellisen suuria tuntimääriä viikossa. Terveellistä elämäntapaa on vaan pitänyt tasapainottaa humalatilalla aina vähän väliä. Nyt pyrin irti tästä kierteestä. Olen aktiivinen ja minulla on paljon harrastuksia ja näin ollen alkoholi ei ole koskaan ollut minulle tärkein asia elämässä, mutta olen antanut sille liian suurta roolia nollauksien merkeissä. Tästä haluan irti. Alkoholikäyttäytyminen on paljon tapojen sanelemaa ja noudattaa tiettyä sykliä. Nyt haluan katsoa tämän syklin ulkopuolelle. Muistinmenetys on aivan liian pelottavaa että haluaisin enää kokea sitä.
Onko voinut käydä koskaan niin, että teet hyvää ruokaa, jotta voit ostaa hyvää viiniä sille kaveriksi? Minä olen, usein. Melkein aina. Olisin ostanut viinin joka tapauksessa, mutta sain näin itselleni perusteltua (ja tutuksi tulleille alkon myyjille), että teen sitä ja tätä filettä tai paistia tai mitä ikinä, mitäs hyvää viiniä sille kaveriksi suosittelet. Sitten varoiksi joku tuttu pullo vielä, jos vaikka se ruokaa varten ostettu ei olekaan optimaalinen. Oikein huvittaa, miten usein tein tätä!! Ja päälle jälkkäriksi konjamiinit vielä, jos mahdollista! Buahahaaa, siinä vaiheessa kun alkoholistilta loppuu selitykset, se on kuollut!
Lisäys vielä, tarviiko jo etukäteen päättää milloin juo seuraavan kerran? Että sitä odottaa kuin kuuta nousevaa ja sitten menee överiksi? Ei viinistä ja (erikois)oluista tarvitse luopua loppuelämäksi, mutta jos rauhoittaa tilanteen nyt ja tässä? Miettii sitten päivä kerrallaan, viikko kerrallaan, koska tekee mieli sitä tunnetta, jonka viinistä tai oluesta saa, koska tekee mieli sitä makua. Alkoholittomia oluita on ihan kohtalaisia, mutta alkoholittomat viinit minun mielestä on kyllä ihan kuraa. Eli kokeile oluista, jos sieltä löytyisi joku kelvollinen tasapainottamaan niitä hetkiä, jolloin ei halua juoda alkoholia, mutta jaksaminen on koetuksella? Minulle tämä on auttanut, huimasti. Oluesta ei ole tarvinnut luopua kokonaan (ja kuten olen kertonut, otan silloin tällöin oman mitapuuni mukaan kohtuudella, joten voin sen erikoisoluen OIKEASTI erikoistilanteessa ottaa hyvällä omalla tunnolla).
En olisi uskonut alun perin vuosi sitten, miten helppoa tämä on lopulta ollut. Kun oma motivaatio on kunnossa, niin vaikeidenkin iltojen ohi on päästy, ja vaikeiden tilanteiden. Voimia se on välillä vaatinut. Yritän pitää mielessäni täälläkin ollutta viisautta, että harva katuu sitä että ei ottanut eilen
Toki hyvä ruoka ja viini sopivat keskenään ja täydentävät toisiaan. Lähinnä viikonloppuna panostan ruuan laittoon. Jos kuitenkin syömme kotosalle en ota paria lasia enempää joten sitä en tässä vaiheessa näe ongelmaksi. Olen pitänyt myös viimeiset 5v tipattoman tammikuun ilman ongelmia.
En odota kaverin bileitä millään tapaa kuin kuuta nousevaa. Aluksi ajattelin että normaalisti voin ottaa kaksi lasia viiniä vloppuna ruuan kanssa, mutta ajattelin että pidetään nollalinjaa muutama viikko. Miksi? Siksi että tipattomassa tammikuussa olen huomannut että kun on muutamankin viikon täysin ilman alkoholia - suhtautuminen alkaa siihen muuttua. Ajattelin että tässä välissä voisi olla hyvä paikka ja jos kaverin pikujouluillallisella haluan niiin voin ottaa 3 annoksen rajoissa alkoholia. Jos ei tunnu että maistuu niin en ota ollenkaan.
Alkoholitomat oluet ovat minulle tuttuja ja niiden makukin on ihan ok. Yleensä viikolla juon saunan jälkeen alkoholitonta jos haluan muuta kuin vettä. Minulle ei tule varsinaisia kovia alkoholi himoja - eli pystyn olemaan ilman. Kuitenkin jos lähden juhlimaan niin olen päästänyt itseni rajan yli missä kontrolli pettää. Tätä rajaa en halua enää ylittää.
Aniin ja lisättäköön vielä että minulla ei ole koskaan ollut ns yön-yli-pullon ongelmaa:) Kotona on tälläkin hetkellä luokkaa 20 ploa viiniä kaapissa ja lahjaksi saatuja viskejä, konjakkeja ja port-viinejä jotka happanevat kaappiin. Ne eivät saa minua juomaan liikaa . Itse saan itseni juomaan liikaa kun sille päälle satun ja tämä käy lähes ainoastaan kaveriporukalla ulkona käydessä.
Kiva kuulla, että arki tosiaan sujuu ilman, tsempataan toisiamme ja kirjoittele tuntoja kun tuo seuraava bile-ilta lähenee. Hyviä vointeja ja ennen kaikkea selviä päiviä!
Jokseenkin tutulta kuulostaa. Viikolla töitä ja kovaa urheilua ja sitten viikonloppuna nollaaminen ja muistin menetys. Tästä tavasta pitäisi minunkin päästä eroon. Olen ajatellut, että ehkä liian kova kiire ja suorittaminen on ajanut minut juomaan aina välillä ja yritän ottaa jatkossa vähän rennommin myös arkena. Tsemppiä vähentämiseen!
Kuulostaa seko tutulta proseduurilta. Nautin työnteosta ja urheilusta ja saan molemmista energiaa kunhan ei mene överiksi. En ole paras tunnistamaan milloin mahdollisesti menee ja laitan itseäni joskus kentälle ehkä turhankin kanssa. Sitten tapahtuu juuri niinkuin sanoit. Ai että kun oli hyvä viikko tai pari. Nyt on hyvällä fiiliksellä oikeus leipoa itsensä kanveesiin.
Nyt yritän jättää ne nollaukset kokonaan pois ja palkita itseni vaikka tyttären kanssa vietetyn ajan tai muiden harrastusten kautta. Harrastuksia löytyy jo moneen lähtöön, mutta uusien kokeileminen on vahvasti mukana to-do listalla.
Päivittelen tänne miten homma lähtee etenemään. Korkki on nyt jonkun aikaa kokonaan kiinni.
Terve! Ajattelin kommentoida ja nostaa tätä ketjua ihan vain siitäkin syystä ettei kävisi niinkuin täällä ilmeisesti monesti käy: kirjaudutaan, avaudutaan ja sitten unohdetaan. Tai niin minä ainakin itse tein Elikkä kohta pari vuotta sitten erään erittäin epäonnistuneen illan jälkeen jolloin muistikatkon pituus ja zombeilun laajuus oli pelottavaa mittaluokkaa. Sen jälkeen toki useamman viikon juomatta, mutta pikkuhiljaa palautui kuitenkin takaisin entisille tavoille, eli viikonloppusekoilu-överöinneille. Tarkoitus ei ole nyt masentaa vaan ehkä enemmänkin huomioida että harvoin se kertalaakista onnistuu. Tällä hetkellä fiilis itsellä on kuitenkin hyvä, ja elämä aika mukavasti raiteillaan vaikka edellinen bläkäri oli tuossa noin kuukausi sitten(sitä edellinen kesällä). Sittemmin taas aika hyvin onnistunut himmailemaan.
Mitä tällä kirjoittamisella hain oli ehkä että tämän foorumin lukeminen (erityisesti omien kirjoitusten!) ihan oikeasti auttaa. Vaikka siis itse unohdin oman kirjautumiseni ja juttuni toviksi niin sitten kuitenkin ennenpitkää palasin lukemaan niitä ja muita tänne. Mulla on tällä hetkellä semmonen suhtautuminen, että olen itse itselleni raitis (en juo enää koskaan yksin), mutta sosiaalisissa tilanteissa pyrin sitten juomaan niin hitaasti kuin osaan. Olen jo hyvän aikaa tiedostanut mikä olen, ja miten siinä voi käydä. Keskiarvoisesti ihan ok vaikka ei niiltä ylilyönneiltä vieläkään kokonaan osaa välttyä. Kokonaismäärä pysyy näin kuitenkin suhteellisen järkevänä ja pidemmän kuivan pätkän jälkeen ei sitä kippaakaan ihan samalla tahdilla. Mutta hei hyvää lumisempaa marraskuuta ja rauhallisia pikkujouluja kaikille !
Eipä täältä olla mihinkään kadottu, mutta ajattelin että päivittelen kuulumisia viikon tai parin välein ja tarvittaessa useammin ettei mene kaista ihan tukkoon:)
Alkutuskissani määrittelemät suht ehdottomat säännöt olen jo kerinnyt heivaamaan romukoppaan eksakteista määristä.
Sama tavoite pysyy - eli ei humalatilaa.
Viime viikonloppuna kylässä meni 3 annosta illallisen yhteydessä ja keskiviikkona meillä taas oli vieraita jolloin nautin 2 annosta viiniä koko illan aikana. Nyt kiinnitän huomattavasti huomiota siihen miten otan alkoholia. Ennen oli viinilasi kädessä jo ruokaa laitellessa ja nyt vasta pöytään istuttaessa ja vain ruuan kanssa.
Myös satunnaiset saunakaljat olen vaihtanut kokonaan alkoholittomiin ja ne toimivat sauna janoon jopa paremmin kuin tavallinen olut.
Viikottaiset määrät jos pysyvät muutamassa annoksessa niin krapula/humala pysyy tiessään ja energiaa arkeen, urheiluun ja perheen kanssa puuhasteluun riittää enemmän.
Päivittelen tänne matkan varrella miten hommat etenee. Tsemppiä marraskuuhun.
Huomentapäivää.
Ajattelin taas kirjoitella tänne, koska tämä ketju voisi aiheensa puolesta olla aivan yhtä hyvin omaniki (ehkä olisi syytä tehdä). Elikkäs melkeen pari kuukautta(tällä erää) kestänyt suhteellisen onnistunut kohtuullistaminen meni tuossa tovi sitten pipariksi ja erittäin kovan kännin sain aikaseksi. Perus urpoilut siihen toki päälle vielä sitten. Yhteen iltaan sentään jäi tämä typeryys, mutta nyt jälkikäteen oon sitäkin enemmän pohtinut, että miksi niin kävi. Mitään varsinaista syytä tai tavoitetta ei tosiaan ollut.
Tuli tehtyä kaikki mahdolliset testit ja nelikentät ym. ja totesin, että täysin lopettaminen ei vieläkään sovi, koska siinä on hyötyjen lisäksi sellaisia haittoja joita en vielä halua. Vähentämisessä taas ei ole mitään haittoja. Miten tästä eteenpäin sitten? Täytyy tarkistaa ja muokata omia sääntöjä. Tämä kännäystilanteisiin joutuminen on se paha paikka, ja luulenkin että miksi kävi miten kävi johtui siitä ettei ollut tiedostettua tilanneohjetta/suunnitelmaa sellaisen varalle. Pelkkä himmailun yrittäminen ei riitä jos ilta on tarpeeksi pitkä. Siinä mielin tuo “Ei humalatilaa” -tavoite on oikein hyvä koska silloin pysyy itsensä kontrollissa.
Mutta ei kai se auta kuin eteenpäin ja aktiivisia pelisuunnitelmia tukalien tilanteiden varalle. Parempaa kohtuullistamista muille!
Minä olen, usein. Melkein aina. Olisin ostanut viinin joka tapauksessa, mutta sain näin itselleni perusteltua (ja tutuksi tulleille alkon myyjille), että teen sitä ja tätä filettä tai paistia tai mitä ikinä, mitäs hyvää viiniä sille kaveriksi suosittelet. Sitten varoiksi joku tuttu pullo vielä, jos vaikka se ruokaa varten ostettu ei olekaan optimaalinen. Oikein huvittaa, miten usein tein tätä!! 
Ja päälle jälkkäriksi konjamiinit vielä, jos mahdollista! Buahahaaa, siinä vaiheessa kun alkoholistilta loppuu selitykset, se on kuollut! 
!