Meni ilmeisesti tää viesti ekalla kertaa väärälle alueelle…Ekaa kertaa tänne kirjoitan ja vaikeaselkoista tekstiä varmasti tulee. Mutta nyt on pohja nähty. Tk:sta juuri tulin katkolta. Diapamkyllästykset ym. Alkoa ja bentsoja sekaisin tuli vedettyä. Hävetys ja ahdistus on aivan infernaaliset nyt. Huomenna keskustelut jostain kuntoutuslaitospaikasta. Tavoitteena siis täysi raitistuminen…
Kyllä sieltä reiästä ylös pääsee kun kovasti rypistelee. Hoitopuoli sulla näyttää olevan selvillä kun olet mahdollisesti menossa laitoskuntoutukseen. Tänne rypistelemään muiden mukaan!
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Sitä mietin, että saakohan tuollaiseen kuntoutukseen jotain maksusitoumusta mistään?
^ Sieltä samasta paikasta mahdollisesti, jonne olet menossa keskustelemaan siitä laitospaikasta. 
Tarvii tosiaan kysyä. Niin ja 32-vuotias mies oon. Jotenkin vammasesti koittanut kieltää tätä alkoholismia ja masennusta / ahdistusta ja sinnitellä vaan. Nyt on usko koetuksella, että pääseekö täältä kylmästä ja syvästä suosta pois. Ja se häpeä siitä tuskasta mitä on esim. vanhemmilleni aiheuttanut on niin järjettömän suuri.
Häpeä ja tuska kyllä helpottaa. Vaan oletkos ajatellut että voitko mitään parempaa korjausliikettä tehdä kuin rypistellä raittiiksi keinolla millä hyvänsä. Taitaisi olla vanhemmillesi paras hyvitys jonka voit tehdä.
Nimenomaan noin sen oon ajatellutkin ja siksi ihan omatoimisesti katkolle hakeuduin ja sanoin, että tehkää mulle nyt jotain, ennenkuin oon haudassa. Ja todella toivon, että tuo kuntoutuslaitospaikka järjestyisi. Tietty ihan oman terveydenkin takia haluan hoitoa.
Niin ja se on myös paras hyvitys sinulle itsellesi tämä raitistuminen ja uuden elämäntavan opiskelu. Oma voimakas halu muutokseen on paras apu siinä.
Lisäisin vielä sen, että silloinkin, kun se halu tuntuu väliaikaisesti haihtuneen, on tärkeää vaan jatkaa sitä selvinpäin oloa 
. Tsemppiä ja voimia!
Kiitos kaikille kannustavista viesteistä! Helpottaa kummasti oloa purkautua näistä Yritän huomenna kirjoitella tilanteesta lisää. Nyt on vaan liian väsy ja henkinen lama.
Ei se kieltäminen mitenkään vammaista ole. Se sattuu olemaan osa alkoholismia.
Uskoisin, että (lähes) kaikilla täällä kirjoittavilla on kokemusta tuosta itsensä kieltävyydestä.
Ja masennus/ahdistus liittyy mahdollisesti juuri alkoholinkäyttöön. Ja jos ei, niin
se selviää, kun ensin raitistuu. Jokatauksessa mieliala nousee jo raitistumisen kauttakin.
Tervetuloa palstoille ja onnea matkalle kohti selvää elämää. Itse olen toistaiseksi viimeisen huikan ottanut 32-vuotiaana.
Noniin. Lähete lähti psyk. polin päiväosastolle. Toivottavasti pääsen. Samalla aloitin antabuksen, sillä motivaatio täysraittiuteen on 110 %. Tietty se on näin alussa helppo sanoa, että ei enää koskaan, koska viinaninho on universumin kokoinen. Varmasti niitä mielihaluja vielä tulee, mutta haluan niin kovasti näyttää itelleni ja muille, että pystyn pysymään lujana.
Ei helvetti, nytkö jo se kaljanhimo iskee? Ei helvetti. Mutta en siis todellakaan ota pisaraakaan. Ilman Antabusta olisin varmasti kännissä jo. Pakko keksiä jotain tekemistä koko ajan itellensä. Äsken väkisin koitin nauhotella kitaralla jotain riffiä koneelle. Nyt kun se loppui, niin taas sama himo. Saatana. Addikti mikä Addikti. No onneks väsyttää aikalailla, niin saa petiin painua kohta.