Bentson tiputtajat

Tuleekohan tämä mun viesti oikeaan osioon, no luultavasti, koska Dosettihan tämä on :slight_smile: Eli ajattelin pykätä vähän jutuntynkää bentsojen alasajosta. Lähinnä kokemuksia, kuka on onnistunut mitenkin, miten kenellekkin on tullut takapakkia, mitä kannattaa ottaa huomioon, mitä tehdä kun paikat alkaakin olla yllättäen kovin kusiset. Eipä tuolta lääkäreiltä saa kun semmosta ympäripyöreää diibadaapaa. Tietenkin on ihan osaavia benjamiinehin erikoistuneita lekureita. Sosiaalisairaalaa, yms. Itse olen mutustellut bentsoja vuodesta 1992, eli kovin on tullut latu läpi käytyä. Tänä päivänä benjoa menee ainoastaan tarvittaessa, joka tarkoittaa sitä, että maximissaan kerran viikossa bentsoa maistan, kun on jokin oikeen ahistava paikka edessä, ja kaupassakäynti riittää semmoiseksi :slight_smile: Yleensä se benjo on 5mg diapamia, 0.5mg Rivatrillia, tai 0.25mg Xanoria. Määrät pidettävä marginaalisina kohdallani, koska aikanaan annokset olivat massiivisia, noh tietty niitä aikoja lääkäriltä vielä benjamiinia saikin. Nykyään on toinen ääni kellossa, kuten kaikki asiaan vihkiytyneet tietävät. Tietenkin, kun jokin vuosi sitten sain ihmeenkaupalla lopetettua massiivisen bentson mutustelun, olen ollut täysin eri ihminen, sitä ei oikeen voi edes kuvailla. Kokemuksia muilla ? Ihmisiä täällä purkamassa bentsoannosta ?

Moi Lavuska!

Kiva kun kirjoittelit tänne. Itse söin vuosia bentsoja. Aluksi vain silloin tällöin, mutta lopulta ainakin kolmisen vuotta joka päivä (Rivatril 3mg/pv). Viime keväänä päätin vieroittautua niistä lopullisesti, vaikka se olisi viimeinen tekoni. Tuntui, etteivät enää toimineet ja oli vain haittavaikutuksia.

Olen myös ollut pahassa koukussa muihin päihteisiin ja kärsinyt vieroitusoireista niitä lopettaessa, mutta ne eivät ole mitään verrattuna bentsoviekkareihin. Tänä keväänä siis lähdin pudottelemaan noita lääkkeitä pikku hiljaa (0,5 mg 3 viikon välein). Tein myös suuren virheen ja aloitin lääkärin ehdottamat Lyricat helpottamaan vieroitusoireista. Jäin sitten niihinkin koukkuun ja annostusta piti lisätä eivätkä nekään enää lopulta toimineet. Vieroittauduin myös niistä bentsojen lopetuksen jälkeen. Kevät ja kesä meni siis aikamoisessa sumussa.

Lueskelin bentsojen vieroitusoireista netistä ja minulla oli lähes kaikki. Aluksi ahdistuneisuus lisääntyi, oli epätodellinen olo (luulin vaipuvani psykoosiin), pelkäsin hirveästi, häpesin, itkin, vaivuin syvään masennukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoa oli. Ylipäätään eri tunteet purkautuivat suurella volyymilla ilman syytä ja olin todella herkillä. Lisäksi oli metallin maku suussa, päätä ja leukaperiä kiristi ja oli outoja fyysisiä tuntemuksia. Olin todella ärtynyt, aistit herkistyivät, sydän hakkasi, hikoilin, maha oli sekaisin, pahoinvointia oli. Nämä muistan selvästi. Koko ajan oli nihkeä olo ja tuntui kuin elimistö olisi huutanut lääkettä. Anelin monet kerrat Jumalaa tai jotain, niin kovat kivut olivat.

Nyt lääkkeiden lopettamisesta on pari kuukautta. Koko tiputtelun ajan näitä oireita oli siis ja vaikka ovat helpottaneet, niitä on vieläkin. Ärtyneisyys, masennus, pelot, häpeä ja häiritsevä sydämen hakkaaminen ovat yhä läsnä, oireiden voimakkuus tosin vaihtelee päivittäin.

Vaikka bentsojen lopettaminen oli yhtä helvettiä ja vaivuin monta kertaa epätoivoon ja ajattelin etten kertakaikkiaan kestä enää, se on mahdollista! Vaatii kärsivällisyyttä ja mua ainakin helpotti, että oli ystäviä joihin tukeuduin sekä terapeutti ja lääkäri apuna. Sain myös vertaistukea näistä keskusteluista netissä. Kuitenkaan ahdistus, mihin olen bentsoja syönyt ei ole pahentunut ja muutenkin on virkeämpi olo. En enää kulje sumussa. Päivä kerrallaan kohti laadukkaampaa elämää.

Tässä mun kokemuksia, tietenkään sulle ei välttis tule näin pahoja viekkareita. Tsemppiä vieroitukseen, jos siihen päädyt. Kaikesta huolimatta suosittelen ja se on mahdollista :slight_smile:

^ Joo täytyykin vähän oikaista kirjoittamaani. Taisi olla vuosi 1990, kun aloin benzoa syömään noin niinkun laillisesti reseptillä. mutta vuosi sinne tai tänne :slight_smile: 25vuotta tulikin niitä päivittäin louhittua. Siitähän se alkoi semmoinen laillistetun narkomaanin ura :neutral_face: Itselläänkin kyllä ollut kuvioissa liki kaikki mahdollinen päihdyke. Nykypäivänä lähinnä tulee aikaajoin dokailtua semmoisia 3-4päivän putkia, joita sitten ikävä kyllä joudun kaikaisemaan mammuttimaisilla benzoannoksilla, jottei sitten tarvitsisi sentään viinakrampin syövereissä pyöriskellä, välillä vähän tulee ganjaa pölläytettyä, mutta eipä tässä mikään päivittäispolttelija ole todellakaan, vaan kovin on meininki semmoin raittiimmaksi käynyt, jos peilaa entisiin aikoihin. Benzoakaan en syö, kun ehkä kerran viikossa äärimmäisen ahdistavan tilanteen ollessa käsillä, tosin nytkään en ole syönyt pientäkään benzonmurua yli kahteen viikkoon, eli olen ne ahdistukset luomuna kohdanut. Toisaalta sitenhän benzoakin tulisikin käyttää, että ainoastaan hätätapauksissa sitä ottaisi. Ja jossakin traumaattisessa, ja dramaattisessa elämäntilanteessa benzo ihan varmaan toimii hengenpelastajana. Eli kuitenkin liputan aavistuksen benzon puolesta, vaikkakin katkerasti niistä onkin kärsinyt :unamused:

Aikanaan, noin kaksi vuotta sitten vähän reilukin sain tuon benzon ajettua pyöreeseen nollaan :sunglasses: Ja olinkin täysin benzotta 2 vuotta. Itseasiassa kovin vasta viimeaikoina olen alkanut tarvittaessa ottamaan benzoa, vaan todellakin tarvittaessa, varmaan kun paniikkihäiriö jostain syystä on pahentunut.

Kovin on klassisen tyylisiä viekkareita siulla ollut, samanmoisia ne miullakin olivat. Ikeimpinä varmaan jatkuva kuolemanpelko, sydänkään ei niin normaalisti toiminut ja luulinkin monta kertaa kuolevani sydänkohtauksiin, myös ääni, sekä näköharhat olivat todella aidontuntuisia, ennenkaikea, kun ne olivat niin äärimmäisen pelottavia. Täysin käsittämätön hikoilu, ja oksennuskin toki tulivat oikein tutuiksi, ja yleensäkin semmoinen täysin ulkopuoleinen olo, jota onkin hirveän vaikea pukea sanoiksi, vähän kun katsoisi elokuvaa sivusta, ja siinä olisi itse leffan päätähtenä :slight_smile: Itsellään ne vieroitusoireet vielä kärjistyi muutamaksi benzokrampiksi, johon oikeasti voi kuolla. Semmonen käsittämättömän säikky, lukkiintunut, irtautunut olotila todellisuudesta tuli yllättävänkin tutuksi. Hermot toki olivat mitä sattui, itkukohtaukset, raivokohtaukset myöskin oli oikein tuttuja. Jatkuvat säryt, ja kivut olivat aina läsnä. Ruokahalusta nyt tietenkään ei ollut tietoakaan

Eli yli 2 vuotta täällä benzoista irti, tietenkin nyt pitää huomioida, että tämä ei ole ihan lopullista, koska ryyppyputkeni jouden benzon avulla katkasemaan, sekä joskus satunnaisesti suurimpiin paniikkeihin maistan marginaalisen pienen annoksen benzoa.

Mutta kyllä se elämänlaatu on parantunut ilman benzoa. Ikäänkuin hajuaisti on palannut, samoin makuaisti, jopa näkö-sekä kuuloaistikin, ja näkee kaiken ylimalkaankin semmoin kirkkailla silmillä. Miulla kyllä vieläkin on jonkinasteista viekkaria olemassa, koska käyttöaika oli neljännesvuosisata, ja annokset hulluina vuosina kovinkin eeppisiä. Saattaahan se olla, että joskus tästä vielä ihan toipukin, joskin välillä vähän tuntuu toivottamalle, koska kyllähän vaikkapa muisti on mitä sattuu, varmaankin, kun Gaba-reseptorit pääsivät vaurioitumaan, mikä nyt oleellisesti vaikuttaa vähän kaikkeen mahdolliseen, vaan kyllä ilman benzoja on täysin eri ihminen, toki positiivisessa merkityksessä, tokihan tässä ahdistelee milloin mikäkin, mutta tarkoitus on nyt paniikkinsa käsitellä ilman benzoa :slight_smile:

Uskoisin, että siulla tuo vieroitusoireilu kyllä helpottaa vielä ihan lopullisesti. Oletkos keskustellut asian kanssa kenenkään lääkärin kanssa, joka oikeasti tietää asioista ? En nyt tarkoita lainkaan jotakin teekoon yleislääkäriä :slight_smile: Jokatapauksessa hirmuisen paljon siulle kotsannostoja, kun olet saanut nujerettua benzot !!!

4 vuotta 3 kuukautta takana melkeinpä kaikkien bentsojen käyttöä päivittäin.Muutama kerta ilman ja niistä kerronkin tässä.
Aloitin koska pääkoppa meni dissosiatiiviseen tilaan pysyvästi (derealisaatio) huumeista.

Eka katkaisu seinään oli 0,25mg xanoreista. Kuukauden ajan söin n.0,5-2mg/pvä. Ne loppui ja alkoi kuukusien odotus että saa lisää. Päässä tuntui “tönköltä” kuten ennen aloitusta. Aika valui ja ajattelin että tarvitsen oikeasti lisää koska vaivun muuten johonkin pimeään tilaan :confused: :cry:

Toinen katkaisu oli kun söin kahdessa viikossa 300kpl 15mg opamoxia ja tenoxeja 30kpl 20mg.Eka yö pyörryksissä :smiley: . Toinen yö ilman unettomasti. Ei ahdistanut kuin hieman vain ja aloin sätkimään vähitellen. Näin pimeässä niin hyvin että arvelin pupillien olevien aikamoisen kokoiset. Kolmas yö oli alkamassa kun :exclamation: epileptinen kohtaus :exclamation: josta olin sekava enkä tiennyt mitä tapahtui. Sairaalaan ja siellä pian uusi kohtaus josta en muista mitään. Diatsepaamia suoneen. Makasin osastolla sängyssä koko seuraavan päivän kun en halunnut nousta ylös. Sain 5mg pamin ja loikkasin pirteänä ylös sängystä.Tenoxia ja opamoxia seuraavana päivänä ja kotiin. Ja liikakäyttö jatkui.

Kolmas kerta kun vähensin opamoxeja 105mg/pvä → 30mg/pvä halusin vain olla sisällä ja katsella telkkaria. Masentavaa joten jatkoin annoksen nostamista.

Neljäs stoppi tuli kun olin rivatriliä käyttänyt vuoden ajan 2-4mg/pvä ja valvonut usean päivän stimulanttien avulla. Poliisi vei putkaan ja piti siellä ilman lääkkeitä kolme päivää. Makasin sängyssä ja pääasiassa nukuin. Poliisi kysyi oloa ja sanoin että yllättävän hyvä. Sain viimeisenä päivänä ekan kupin kahvia kolmeen päivään ja olo koheni kuin mitään ei olisi ollutkaan :slight_smile: . Idioottina jatkoin liikakäyttöä.

Nyt Diapamilla pärjäisin kun aamulla ottaisin 10mg mutta vetelen silti Rivaa ja Opamoxeja :unamused: . Tosin nyt tositrkoituksella kokeilen lopettaa seinään. Jos oireita alkaa tulla niin voin vitospamin työntää kielen alle. Tarpen vaatiessa vaan. En tiedä edes kuinka koukussa olen. Putka oli yllätys ja tämä että aamulääkkeet riittäisi. Ja se että tajuan etten saa fiiliksiä vetämällä bentsoja.

Aloitan huomenna. Tiedän että elimistössä on ainakin kaksi viikkoa aktiivisia hajoamistuotteita. Aamulla greippimehua hörppy kun sen tiedän nostavan pitoisuuksia ja lisäävän puoliintumisaikaa. Raporttia tänne kun tulee ekoja oireita.

Lopetus seinään kaatui. Ei yllättänyt. Syitä:
1: ajattelin että ei järkeä, voi krampata vaikka pyöräillessä mutta otin vain 1/5-osan vitospamista ja näinä muina neljän päivän aikana vain yhden pamin. Tiputus onnistuu paljon nopeammin kuin pitäisi.
2: psyykkinen riippuvuus/himo. Otin tänään 2mg rivatrilin ja se on paljon.

Oireita huomasin jo toisena yönä. Unet; ahdistavatunnelmaisia lääkkeisiin liittyvä unia (vedän kasan opiaatteja vanhemmillani ja he tulevat kotiin), ainoa tukihenkilöni tällä hetkellä muuttaa vuosiksi siperiaan ja menen kaverini luokse vetämään lääkkeitä ja kiinnijäämisen pelko on läsnä. Mutta hyviä uniakin on, perhesuhteet kunnossa ihan noin vain.

Peilikuva ei tuntunut omalta. Se on eri ihminen vaikka tiedän kyllä itseäni katsovani, en ole hullu :smiley: kuiteskaan.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Lopetan tänä vuonna. Se on nyt tavoite.

Moikka! Mielenkiinnolla luin tän ketjun läpi. Kirjoitin tonne omankin aloituksen, mutta kysyn täällä: onko kukaan lopettanut näin pienistä määristä kuin 5mg per päivä Diapamia (harvoin lisäksi tarvittava)? Tuleeko näin pienistä annoksista viekkareita ollenkaan? Bentsoja olen syönyt 13 vuotta putkeen mutta nyt menee enää näin pieni määrä. Mietiskelen tässä pitäiskö joskus lopetella nuo.

Lukisin erittäin tarkkaan tämän linkin jos on tarkoitus päästä eroon bentsoista jos tuntuu siltä, että riippuvuus on syntynyt:

sosiaalisairaala.fi/koulutus … nuaali.pdf