Baarien Blackjack pöydät

Mitä mieltä noista pöydistä? Pitäisikö niihin saada jokin rajoitus mitä yksi henkilö voi illan aikana pelata…

Veikkauksen, PAFfin ja RAYn pelaamon tilit ovat jo jäässä, 2 luottokorttia irtisanottu ja tänään käyn irtisanomassa tuon viimeisenkin. Se olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, lauantai-iltana upposi pöytään 500 euroa. Tyypillinen tarina itselleni, ensin häviän “vähän” (tässä tapauksessa 100e), sitten koitin voittaa ne takaisin nostamalla 200 euroa, nekin tietty meni. Sen jälkeen viimeinen oljenkorsi ja uudet 200 euroa. Pieni nousu siinä tuli, mutta lopulta kaikki meni. Sen jälkeen olikin tilin nostoraja täynnä ja luottokortti tapissa. Luultavasti olisin sortunut vielä pikavippiin, onneksi niitä ei nykyään enää tuohon aikaan saa. Jotenkin tuohon kierteeseen joutuessa sitä uskoo viimeiseen asti, että vielä ne omat saa takaisin.

Lopulta sitten vitutuksesta täristen taksiin jännittämään onko tilillä enää saldoa matkan maksuun. Olihan sinne se parikymppiä jäänyt, että pääsi kotiin nukkumaan.

Surullista touhua kun kaupassa ei malta muutaman euron juustoa yleensä ostaa, koska se on “liian kallis”… ja sitten tulee savuna ilmaan hassattua satoja euroja hetkessä näihin helvetin peleihin.

No itse asiassa niitä pelataan pääosin ihan älyttömän vähän. Ovat monin paikoin liki kuriositeetti, että baarissa on mahdollisuus pelata jotain pöytäpeliä.

Kaveri aikanaan oli noissa yöpöytähommissa ja puhui ympäripyöreästi, että monessa paikassa sai istua koko illan ja jos joku lähestyi pöytää “khokheilhaksheen pharikymphiä…” niin oli monesti niin jurrissa että ei annettu edes pelata kun ei siitä olisi tullut mitään. Monesti muutenkin tapahtui siinä vaiheessa kun oltiin jo lähdössä, että phiksushen koethan.

Aikanaan portsarin hommia kun tein usean vuoden ja monessa paikassa oli tuollainen pelipöytä niin kyllä sanoisin itsekin, että ei baariin pelaamaan mennä ja tuhoisampia ovat jo peliautomaatit. Pelipöydän panokset ovat kuitenkin valtaosalle baariasiakkaista niin hintavia muutenkin, että siihen nyt saatetaan pistää muutama kilkku tai joka 20 euroinen siinä mikä voitaisiin pistää koneeseenkin mutta todellisia ongelmapelaajia niissä ei juurikaan vaikuta käyvän. Hinnat kun ovat niin taivaissa sellaisissa paikoissa usein muutenkin, joissa pöytää pidetään, että ei kallista dokausrahaa hassata mihinkään pelaamiseen :slight_smile:

Aikanaan portsarin hommia kun tein usean vuoden ja monessa paikassa oli tuollainen pelipöytä niin kyllä sanoisin itsekin, että ei baariin pelaamaan mennä ja tuhoisampia ovat jo peliautomaatit. Pelipöydän panokset ovat kuitenkin valtaosalle baariasiakkaista niin hintavia muutenkin, että siihen nyt saatetaan pistää muutama kilkku tai joka 20 euroinen siinä mikä voitaisiin pistää koneeseenkin mutta todellisia ongelmapelaajia niissä ei juurikaan vaikuta käyvän. Hinnat kun ovat niin taivaissa sellaisissa paikoissa usein muutenkin, joissa pöytää pidetään, että ei kallista dokausrahaa hassata mihinkään pelaamiseen :slight_smile:

Minä ainakin aikoinani kun noissa baareissa pyörin tuhosin useamman kymmenen kertaa illan käyttöbudjetin pöytiin. Sitten vaan kuivin suin kotia vitutus satasessa.

Kyllä pelihimoinen ihminen ajattelee ensimmäisenä pelaamista, ei paljonko maksaa viina.ainakin minä ajattelin.

ja peli pöydän panokset eivät olleet minulle ainakaan liian korkeita.
Otti vaan päähän kun oli muitakin pelaajia ja ei voinut pelata joka paikalla.
Monesti niin humalassa etten muistanut mitään ja aamulla löytyi housun taskusta olikohan se 50sentin merkki millä ei yksistään enää voinut pelata.

Kyllä varsinkin humalaisille himopelaajille on edesvastuutonta tarjota pöytäpelejä.

Pöytäpelit kyllä kuuluisivat mielestä pelihalleihin ja casinoihin eivätkä juottoloihin.

Tjuu, asiaa nyt voi tietty ajatella monelta kantilta. Itse nyt ajattelen sikäli (vaikka paljon joskus pelannut itsekin, en viitsi edes laskea), että pöytäpeli ja raha-automaatti on sinällään sama eli jolle se ongelma on niin aina sen jostain löytää. Sikäli yksi hailea missä niitä on, nykyään pelimuotoja kumminkin 100+1 eli aina jonkun löytää.

Mutta tuosta olen ihan yhtämieltä, että aika kova vastuu on pöydän pitäjällä millaisen pelikäyttäytymisen, millaisilla summilla ja millaisessa humalatilassa olevalle sallii. Asiallinen työntekijä pistää homman poikki kyllä siinä vaiheessa kun huomaa, että ei tää nyt ole ihan suotavaa. Mutta koskee lähinnä sitä, että ihan tolkuttomia summia alkaa heittää ja sellaisessa tilassa, että ei oikein ole homma ihan tumpussa. Mutta vaikka olisi humalassakin ja pelaa eleettömän fiksusti ja “järkevästi” niin ei siinä tietty summia katsota. Puuttumiskynnys on myös toki jokaisella vähän erilainen, mutta voinee sanoa niin että jokainen hommansaosaava pistää jutun siinä kohtaa slut kun alkaa olla liian pakkomielteisen ja huomiotaherättävän oloista ja jos panokset kohoavat ihan tolkuttomaksi niin “ootko nyt ihan varma tästä…?” on ihan fiksua esittää jossain kohdin. Tietty voi kutsua portsarinkin toisiksi silmiksi tekemään arviota jne jne. Kontsit ovat monet, kuten ovat peluritkin. Mutta mitään peruslinjaa ei tietty ole.

Ja on sitä pokeria ja rulettia pelattu kapakoissa jo vuosisatoja… Eli en mää nyt sanoisi että siinä kauhean ihmeellistä on. Nykypäivän pöydissä kun lähtee vain rahatkin sitä paitsi, ei tule kuonoon eikä mitään vakavampaa. Se kun on valvottua toimintaa ja muu pelaaminen on kiellettyäkin lailla…Eli lait nyt jo ihan fine nykyään.

pöytäpeli ja raha-automaatti on sinällään sama eli jolle se ongelma on niin aina sen jostain löytää. Sikäli yksi hailea missä niitä on, nykyään pelimuotoja kumminkin 100+1 eli aina jonkun löytää.

Terve.

Olen myös itse entinen portsari/ kaljan myyjä.
Tuommoiseen pelipöytään vaan saa työnnettyä sen 500-1000e vähän helpommin ja nopeammin kuin automaattiin.

Ei siinä, mielipiteitä on monia ja kunnioitan niitä kaikkia.
Olen vaan itse aika närkästynyt ja vihainen kaikille pelien tarjoajille tällä hetkellä.Pohjakosketukseni oli toivottavasti tässä.

Jep, tämähän on asia josta jokaisella on omat mielikuvat ja omaan tilanteeseensa ja kokemukseensa suhteuttaa. Itse taas olen niitä ihmisiä jotka ajattelevat “ei vika ole myyjässä, vaan ostajassa” -kun kyse on tällaisesta jutusta mikä täysin lain sallimana ja jopa (paperilla) yhteisöä hyödyttävänä on olemassa.

Asioihin kun ei muutosta varmasti saa/tule kuin jokainen voi korkeintaan äänestää omilla jaloillaan ja käyttäytymisellään niin siksi en jaksa ottaa paineita. Ts. jos ei pelattaisi tarpeeksi, niin kyllä ne toiminnot ja osa-alueet siitä alkaisivat huveta… Muuta konstia siihen ei ole. Niin kauan kuin pelataan, niin kauan eivät varmasti ainakaan vähene pelit missään muodossa mistään. Korkeintaan muuntuvat pelikäytöksen mukaan suhteutettuna. (Vanhat kolikkopelit → Nykyiset ties mitkä kosketusnäyttöhärpäkkeet ja 10 in 1 samassa koneessa jne).

Jos pelaajat loppuvat, loppuvat hyvin pian pelitkin :slight_smile:

Monesti baarissa blackjackia pelaan ja hetken saatan muuten vain seurailla meininkiä. Myönnetään, olen aivan surkea pelaamaan ko. peliä, mutta sepä siinä onkin: on häviämisestä saa ne kicksit. Itse tosin useimmiten jätän pelit siihen 20 euroon, joskus on 50 euroa mennyt. Monesti siinä vieressä istuu sitten jätkä joka syytää 50 euron seteleitä nonstoppina pöytään ja pelaa aina paikan tai kaksi 20 euron panoksella.

Eilen laskin ihan huvikseni baaripöydässä istuessani että viereinen kaveri pelasi n. 10 minuutissa (ja kovassa humalassa) reippaat 200 euroa ennen kuin viimeiset kymmenen euroa löi pöytään. Eipä sinällään suuri summa monille mutta varsinkin jos henkilö ei nyt kovin rahoissaan ole niin ei hyvä. Olisi se ihan hyvä että jokin raja noissa pöydissä olisi rajoittamassa sitä rahanmenoa. Itse olen muutaman kerran sanonut jakajalle puoliksi leikillään että ei päästä minua takaisin pelaamaan. Ei siinä, kyllä minulla on aika hyvin tasapainossa tuloihini nähden tämä paheiden verkosto (tupakka, alkoholi ja RAY/Veikkaus).

pakko se on tullatakaisin huutelemaan.

niin monet kerrat olen baarissa paennut omia pelihimon 24/7 ajatuksia eli sitä ajatusten oravanpyörää. niin

aamulla muistat kuinka olet pelannut blackjackiin sukkana kaikki omat ja lainatut rahat.

kävin baarissa kahvilla pari päivää sitten niin isoja valotauluja oli monella seinällä jossa herkullinen mainos blackjack ja ruletista. lisäksi mainos joka pisti silmään. NYT VOIT PELATA SUORAAN DEBITKORTILLA. hyvin menee.

asiakkaita ei juurikaan näy blackjack pöydissä koska siihen (baarisäännöillä tasapelissä talo voittaa)
takoo isotkin summat vaivattomasti ja todella nopeasti.

tiedän oletus arvot pottikertoimet satunnaisuudet järjestelmät eli tiedän häviäväni Mutta kun on pakko pelata
että saat sen pelihuumeen joka poistaa sen ahistuksen ja paskan hetkeksi niin olet voimaton jossain vaiheessa.

ga ryhmää kaipailen, henkilökohtaista pelihimosta perillä olevan ammattiauttajan kansssa käytäviä keskusteluja samoten. laitoshoidot tyynelää lukuunottamatta ovat olleet alkoholiriippuvaisille, kun taas rinnastaisin pelinarkin enemmän huumeongelman kanssa samaan.

kun tilanne on tämä että kaikki apu tuntuu helsinkiä lukuunottamatta olevan tämä nettikeskustelu. niin turha edes ihmetellä miksi sairaalloisesti pelaavat pitää sen tuskan sisällä koska sitä ei saa purettua. nettikeskustelu on hyvä alku kyllä. vikahan on päänsisällä eli itsessä kyllä. peliongelmainen pakoilee vastuuta, kyllä.

mutta pakonomaista pelaamisen ajattelua ei täällä suomessa pääse enää pakoon koska tämä on kuin las vegas. mainokset tykittää ärsykkeitä ihan jokapaikassa.

Näinpä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää työskennellä itsensä kanssa jotta noita erilaisia ärsykkeitä pystyy käsittelemään menettämättä itsehillintäänsä. Tosiasia on se, että pelejä tulee aina olemaan muodossa tai toisessa. Alkoholistikin voi toivoa että kaupoista poistetaan kaljat ja Alko lakkautettaisiin. Näin ei kuitenkaan ole, joten alkoholistin täytyy oppia elämään sen faktan kanssa että tarjontaa on. Lisäksi täytyy hyväksyä se, että marketin nurkassa nököttävä pelikone ei ole henkilökohtainen vittuilu ongelmaiselle, eihän kaljapullo kaupan hyllylläkään ole vittuilua alkoholistille.

verratkaapa alkon monopolia ja pelimonopolia keskenään.

yrittäkää edes miettiä sitä hieman syvällisemmin niin tulette huomaamaan vastuullisuuden ottamisen ja vastuun kiertämisen jos huomaatte.

Onneksi on olemassa kolmannen sektorin toiminta. Järjestöt, vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet, sekä mikä tärkeintä, yksityishenkilöt, vertaiset, näistä saamme korruptiosta ja markkinavoimista vapaata tukea ja apua kamppailussamme.
Jos on usko koetuksella “suuren pahan” eli rayn ja veikkauksen edessä, voi luottaa edes siihen että toisista vertaisista saa sellaista vipuvoimaa minkä motiivina ei ole tuotto.

Varsin monessa maassa uhkapelaaminen on kokonaan kielletty, esim. Venäjällä, monessa Yhdysvaltain osavaltiossa jne. Jos nyt miettii Alkoa, niin Alko ei pyri jatkuvasti kasvattamaan liikevaihtoaan kuten esim. RAY.
En nyt tiedä sitten, miten vastuullista RAY:n on kerätä niitä tuottojaan juuri köyhiltä ihmisiltä markettien auloissa.
Varsin köyhän ja resuisen oloista porukkaa suurin osa niistä pelaajista on, ei siellä näy juurikaan parempituloisiai ihmisiä.

[Viesti poistettu sääntöjenvastaisen hehkutuksen vuoksi - Päihdelinkin moderaattori]

[Poistettu mainos − Päihdelinkin moderaatori]

Olen varmaan jotenkin hyvin erilainen ihminen kännissä kuin monet muut. Nuorena (lue: 18v-19v) sitä tuli ryypättyä satojakin euroja baareissa, mutta kun täytin 20 vuotta minusta jostain syystä muuttui kännissä äärettömän pihi… Monet tuntuvat olevan viikonloppu miljonäärejä, mutta itse olen ollut harvoin… Mitä nyt ehkä yhteenaikaan kun voitin pitkävedoista n. 500e joka viikko. Monta kertaa katsonut, että seisovassa pöydässä (esim. tupakkakopin vieressä) on täysiä juotavia ja huomannut aamulla, että rahaa on mennyt vain sisäänpääsyn ja/tai parin juoman edestä.

Muutenkaan pelaaminen ei kännissä kiinnosta yhtään. Joskus mennyt 5 eurolla blackjack pöytään ja lopettanut 7 euroon (2 euroa voittoa)… Se on aika huvittavaa kun selvinpäin pystyy häviämään 1000 euroa parissa tunnissa helposti :laughing:

Nykyään ikää 27v.

Tiedän, että on tyhmää ehdottaa toista pelitapaa peliaddekteille, mutta itse olen saanut osittain helpotuksen tähän blackjack ongelmaan sillä, että en pelaa baareissa, johtuen huonosta tasurisäännöstä. Sen sijaan käyn kerran tai kaksi vuodessa kasinolla Helsingissä, jonne otan vain käteistä sen 400-500 euroa mukaan ja käyn pelaamassa sen hymyissä suin. Lähden oletusluontoisesti häviämään ja ottamaan olutta, joten tappio ei kirpaise niin paljoa. Auttaa myös jos lukee netistä oletusstrategia ja pyrkiin jossain määrin noudattamaan sitä…

Mielenkiintoinen näkökulma addiktioon. Aivan kuin 1) addikti haluaisi / osaisi / pystyisi säädellä pelaamisen määrää ja 2) addikti parantuisi riippuvuutta säätelemällä.

Jokainen addikti tietää pohjimmillaan, että pelaamisesta pääsee eroon vain olemalla pelaamatta. Kohtuukäyttö ei ole addiktille mahdollinen, koska addiktion logiikka edellyttää addiktiivisen halun tyydyttämistä. Ilman addiktiivista suhdetta addiktio kohteeseen, ei voida puhua addiktiosta. Kyllähän kohtuupelaaja voi pelata silloin tällöin enemmän tai vähemmän, mutta koska kyse ei ole addiktiosta, tällainen pelaaja voi suunnitella pelaamistaan esim. pari kertaa vuodessa kuvaamallasi tavalla. Addikti ei voi.

Toki palstalla saa puhua pelaamisen hallinnan eri keinoista. En kuitenkaan usko, että kuvaamasi tapa toimii addikteilla.

  • Pekka

Olen se, joka ehdotti tuota 1-2 kertaa vuodessa lupaa pelata. Lähden oletuksessani siitä, että oli addiktio mikä tahansa, niin repsahduksia sattuu. Veikkaan, että suurimman osan on mahdotonta lopettaa addiktiota suorilta ja usein tekevät suurta tuhoa monin tavoin ennenkuin pelaaminen ym. on kurissa. Voisiko harmiton lupa pelata, mutta tiukasti säännöillä esim. vain käteistä mukana, jolloin ei pysty nostamaan tai käyttämään kortteja, olla sellainen mahdollisuus toteuttaa tätä peliviettiä ja silti pitää elämänhallinta kurissa. Pelaaminen (rajoissa) kun ei ole tuhoavaa tai ylipäätänsä harva riippuvuus, jos se pysyy hallinnassa. Valtaosa ihmisistä taatusti huomaa, koska ongelma on syntymässä, mutta jos heillä on vaihtoehtona totaalinen pelit poikki tai pelaamisen jatkaminen, niin valtaosa valitsee jälkimmäisen.

Se peliriippuvuus ei katoa mihinkään vaikka olisi pelaamatta, taas pelaamisen välttely on nykyjään älyttömän vaikeaa ja tarvitaan ulkopuolisten apua. On myös yleensä varma, että sortumisia sattuu. Mielummin sallisin muutaman kerran vuodessa rauhassa pelata ja kerätä vaikka rahaa sitä varten, kuin sellainen, että en pelaa enää koskaan, jos tietää että lupaus on liian vaikea pitää.

Ymmärrän toki, että kun vahinko on aiheutettu riittävästi, niin silloin on parempi unohtaa kaikki rahapelit…

Olen samaa mieltä, että turha on tehdä lupauksia ikuisesta pelaamattomuudesta. Tosiasia on se, että moni asia on tässä elämässä kiinni puhtaasta tuurista kuten peleissäkin, tapaat tulevan puolisosi tuurilla ja sattumalta jossakin, satut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja saat uuden työpaikan jne, kaikki perustuu sattumaan. Sekin on ollut sattumaa, että olet ylipäätään syntynyt tähän maailmaan. Ok, menee ehkä vähän yli hilseen.
Siitä ei tule mielestäni mitään, että olet pelaamatta hammasta purren ahdistuneena. Se siinä pelaamisessa luopumisessakin on varmasti vaikeaa, että samalla menettää sen toivon siitä, että saisi jostakin “onnenpotkun” kun tietää miten mahdoton pelkällä työnteolla on rikastua varsinkin näinä aikoina kun on lisäksi paljon työttömyyttä.
No, itse en tällä hetkellä halua pelata, koska en kykene siihen, seurauksena olisi todennäköisesti tilttaus. Mieliala on tällä hetkellä kyllä tosi ahdistunut monista syistä ja voisin hetkeksi piristyä pelaamisen ajaksi, mutta kun tietää miten vaikeaa peleistä on voittaa, niin todennäköisesti olo olisi kahta kauheampi.
Joskus toivon ihan oikeasti, että olisin sairastunut alkoholismiin ja retkahdus tarkoittaisi viikonloppukännejä 24packin kanssa, joka maksaa kai jonkin 21 euroa, en tiedä kun en osta juuri koskaan edes olutta kotiinn, eli halvaksi tulisi peliriippuvuuteen verrattuna.

t.JokuJaskanen

Jatkan vielä. On sosiaalisesti kai jopa hyväksyttävämpää juoda rahansa kuin pelata ne. Saat keskimäärin vain idiootin leiman otsaasi, jos kerrot jollekin pelanneesi rahasi: “En tiennytkään sinun olevan noin tyhmä”, mutta juomista ymmärretään paremmin jopa ammattiauttajien parissa.