Mitä tehdä kun avomies polttelee pilveä, joskus jopa useita kertoja viikossa, myös meidän omassa kodissa? Itse olen täysin huumeita vastaan, mutta mieheni niinkun useat muutkin, ei pidä sitä edes huumausaineena. Eipä ole kiva löytää omasta kodista huumeiden käyttö välineitä ja sätkän jämiä takapihalta. Ollaan sovittu että se kertoo mulle joka kerrasta kun on poltellu, mutta silti tekee sitä salassa… Tietää kuinka paha mieli mulle siitä tulee.
Ok saattaa kuulostaa aika pieneltä kovien aineiden käyttöön verrattuna, mutta kun täytyy miettiä että onko tuosta miehestä tulevaksi isäksi… Kyllä se käyttää joskus piriäkin ja essoja, vaikka sanoo ettei ne kiinnosta enää. Mutta en voi luottaa se on valehdellu mulle koko yhdessä olo ajan (1v.) Tiesin että se on humeiden käyttäjä kun aloin sen kanssa olemaan, mutta se vakuutti että lopettaa kaikki mun takia ja tietty tyhmänä uskoin 
Tiedän että tässä vois käydä hyvinkin, ajan mittaan kun sille tulee vähän ikää lisää saattaa noi jutut vaan jäädä, mutta oikeesti siihen voi mennä vaikka toiset 7v, niin kauan pössyttely on kuulunu sen elämään enemmän tai vähemmän. Pointti täs nyt on se että mitä teen? Jätänkö sen vai odotanko vaan… Se on muuten maailman ihanin mies eikä siinä ole mitään vikaa, ketään en oo ikinä näin paljon rakastanu ja se ero tulis olemaan tosi raskas mulle. Mutta alan lähestyä 30v eikä olis aikaa odotella että millon niitä lapsia voi alkaa suunnittelee yms. Olisko itsekästä lähteä lätkimään jos ikinä siihen saan siihen tarpeeks voimia??? HELP PLEASE!
-Nenni-
Sinuna lähtisin lätkimään, koska ei huumeiden niinkuin ei alkoholinkaan käyttöä lopeteta kenenkään muun takia. VArmaan tästä maailmasta löytyy “normaalejakin ihmisiä” ja sinä olet vielä nuori. Itse olen noita turhia lupauksia kuunnellut vuosikausia…Sorry, että ilmaisen mielipiteeni näin suoraan, mutta omaa elämää ei kannata perustaa huumeiden käyttäjän lupausten varaan
Tee tietoinen valinta: elät tulevine lapsinesi rakastamasi miehen kanssa, joka käyttää huumeita ja menee siinä todennäköisesti vain alaspäin (lopettamisen varaan en laskisi mitään), tai jätät miehen nyt ja aloitat toisen kanssa alusta. Kumpikin vaihtoehto on vaikea, mutta kolmatta ei ole. Älä jää miettimään liian pitkäksi aikaa, vaan tee ratkaisu oman tulevaisuutesi ja lastesi tulevaisuuden kannalta!
Anna itsellesi aikaa miettiä tilannettasi. Fundeeraa ja punnitse vaihtoehtoja.
Olet varmasti sisäistänyt sen tosiseikan, että avomiehesi on päihteiden käyttäjä.
Päihteidenkäyttäjän toleranssi eli aineiden sietokyky kasvaa käytön aikana, joten hän tulee aina tarvitsemaan vahvempaa ainetta.
Hän ei lopeta aineiden käyttöä sinun takiasi. Hän lopettaa käytön sitten kun on sen itse päättänyt ja itse itselleen edes tunnustanut, että on koukussa. Hän ei varmasti edes pysty tuosta noin vaan lopettamaan.
Miksi olet suhteessa päihteitä käyttävän ihmisen kanssa? Jokin hänessä vetoaa sinuun.
Tutki siis itseäsi ja muuta itseäsi. Hakeudu ystäviesi pariin ja juttele asiasta heidän kanssaan. Hanki uusia harrastuksia. Tee jotain epätavallista jolloin tunnet rikkoneesi omia rajojasi (positiivisia tietenkin 
) Opiskele, vahvista itsetuntoasi. Liiku, ulkoile!!
Itseäsi voit muuttaa, et toista ihmistä.
Toki avomiehesi on ihana ihminen. Kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että hän käyttää päihteitä.
Avomiehesi on varmasti tyytyväinen kun olet hänen kanssaan. Entä kun elämäänne ilmestyy vielä lapsi, joka vaatii 100% huomiosi. Jääkö miehesi siihen vierelle katsomaan…osallistuuko lapsen hoitoon…vai lähteekö hän …kun hänestä ei täällä enää “välitetä”.
Oletteko yhdessä keskustelleet lasten saamisesta? Mitä mieltä miehesi on perheen perustamisesta?
Elämä ei ole helppo laji. Sinä olet kuitenkin lähdössä muuttumaan, koska tänne kirjoitat. Muutosta ei tarvitse tehdä äkkinäisessä tunnemyrskyssä, vaan harkitse rauhassa. Lähde kasvamaan!!!
Kasvuasi odotellessa…Kaikkea kaunista ja hyvää elämääsi.
Järki nyt käteen ja mieti miten pössyttely + muiden aineiden käyttö vaikuttaa mahd. tulevaan perhe-elämääsi. Ensinnäkin tuo asia, että avomiehesi polttelee sulta piilossa, vaikuttaa ns. “kaappijuopottelulta”. Sorry sanavalinta, mut sanaa kaappipolttelu ei luultavasti ole vielä olemassa. 
Kannattaisi ottaa ja lähtee vielä kun kerkeää. Ja jos ei luottamusta ole nyt, miten sitä voisi olla myöhemmin, kun tulee lisää vahdittavaa ja murehdittavaa.
Olen itse ollut suht´samanlaisessa tilanteessa ja asiat menivät aina vaan hullumpaan suuntaan. Jos ongelmista halusi jutella, sai loppuaikoina jo selkäänsä. 3 vuotta kestin ja sitte lähdin. Harmi vaan, että hukkasin 3 vuotta nuoruudestani moiseen luuseriin.
Toivottavasti osaat tehdä oikean ratkaisun. Voittehan tietysti yrittää terapioita tms. mutta… Niin, nämä asiat ovat niin yksilökohtaisia. Avomiehesi on kuitenkin poltellut ja käyttänyt pitemmän aikaa…
Kirjotteleppas kuulumisia ja aurinkoista kevättä! 
Voisin vaikka sanoa että hohhoijaa, onko se nyt niin paha juttu että mies polttaa vähän pilveä joskus? Omasta mielestäni se on terveempää kuin joku viinan kanssa läträäminen ja riehuminen. Enemmän murhetta alkoholi aiheuttaa kuin jotkut miedot huumeet kuten kannabis.
pirin ja essojen käyttöä sen sijaan kehottaisin rajottamaan, mutta ehkä ne onkin varattu erikoistilaisuuksiin…
Kaikilla meillä on paheita ja moralisointi ehkä niistä pahin, ei kukaan ole puhdas pulmunen vai onko?
Hei iso kiitos kaikille vastauksista ja hyvistä mielipiteistä! Sain taas lisää ajattelemisen aihetta 
Ehkä dlz olis voinu jättää vastaamatta koska tota just kovasti mietin et suurentelenko mä pientä juttua…ja oonko liian hysteerinen. Mutta suurinosa oli kuitenki eri mieltä, että tää asia täytyy ottaa vakavasti.
Viime viikolla itkin 3 päivää ja iltaa tätä pahaa oloa pois (mies ihmetellen vieressä) ja itseasiassa nyt mulla on paljon parempi olo Ehkä mä en enää pelkää sitä mahdollista eroa ja aattelen että löydän vielä jonkun jolla ei ole mitään tekemistä huumeiden kanssa. Mut silti meil kaikilla on vikamme, ei täydellistä ookkaan. Ehkä kyse on sitte vaan siitä että voiko sen toisen ihmisen huonon puolen kanssa elää, vai?
Me puhuttiin asiasta ja sanoin etten pysty enää tällä tavalla elämään. Mieheni sitte aneli etten jättäis ja sano että on vähentänyt käyttöään jo tosi paljon, eikä koske koviin aineisiin koska ne ei tod. kiinnosta. Sen ehkä uskonkin mutta en juuri muuta. Mutta kokonaan pössyttelyn lopettamista ei luvannu, koska tietää varsin hyvin ettei siihen pysty. Kyllä se toisaalta ymmärtää etten voi suunnitella tulevaisuutta sen kanssa, mutta luulee että sitte pystyy lopettamaan ku mä tuun raskaaks. Ok olen tehny kyllä selväks etten aio tulla niin kauan ku tää tilanne on tällanen. Sen pitäis olla tosi pitkään käyttämättä ensin. Vaikka mistä mä sen tiedän onko vai ei ellei käy antaa näytettä jonneki ja tuo mulle mustaa valkosella. Huh aika hullua jos se siihen menis!
No jään nyt odottaa seuraavaa kertaa tai et löydän sen jemmasta tai kännykästä jotain juttuja, mistä saan sitte pahan olon itselleni. Ja ehkä sitte saan jotain aikaseks 
-Nenni-
Ikävä kyllä voin omakohtaisesta kokemuksesta sanoa, että miehelläs on kaks suuntaa; ylös tai alas. Myöntääkö hän, että pössyttely on ongelma? Se nimittäin on iso ongelma silloin, jos se arkipäiväistyy eikä ihminen pysty rentoutuun ilman sitä. Näillä sivuilla monet puolustaa pössyttelyä henkeen ja vereen, sallittakoon se heille JOS se ei muita ihmisiä heidän ympärillään loukkaa.
Jos sinä hyväksyt pössyttelyn niin kohta on edessä jokin toinen aine, jonka pikkuhiljaa hyväksyt osaksi elämäänne jne.
Pistä mies selkä seinää vasten. Jos ei pysty lopettaan, niin ainakin vähentämään ja olemaan sulle rehellinen polttelusta. Rehellisyys on toimivan suhteen perusta.
Hei Nenni!
Hyvä, että voit puhua mieltäsi vaivaavasta asiasta ainakin täällä. Toivottavasti sinulla on myös joku ystävä, joka pystyy suhtautumaan ja kuuntelemaan sinua ns. “kiihkottomasti”.
Parisuhde on yhteinen asia. Ja sen pitää tähdätä molempien hyvinvointiin.
Niin ollen sinun, eikä myöskään miehesi, tulisi joutua elämään sellaisten asioiden kanssa joita ei voi elämäänsä hyväksyä.
Huumeet ovat kuitenkin laittomia, myös niiden käyttö on laitonta.
Sanoo sitten käyttäjä tai kuka muu mitä tahansa ja mikä on kenenkin oma mielipide laillisuudesta. Eikä sinun missään tapauksessa tarvitse hyväksyä kenenkään käyttämistä ja voit mielipiteesi asiasta kertoa. Siihen sinulla on oikeus.
Tärkeintä kuitenkin tässä tilanteessa sinun kannaltasi on se, mitä sinä voit hyväksyä ja mitä et. Miten sinä voit elää täysipainoista elämää.
Ehdotan, että yrität keskustella miehesi kanssa vakavasti ja ns. “kiihkottomasti” tuosta mieltä painavastasi asiasta.
Kerro oma mielipiteesi ja pysy siinä linjakkaasti. Tärkeää mielestäni on se, että pystyisitte puhumaan asiasta rauhallisesti ja asiallisesti.
Kannattaa ehkä myös kysyä, että miksi hän haluaa käyttää jotakin ainetta.
Saattaa olla, että jos huumeet ovat kuuluneet hänen elämäänsä jo pitemmän aikaa, niin hänen on vaikea jättää sitä kokonaan taakseen.
Valitettavaa on, että moni menee syvemmälle. Onneksi osa valitsee kuitenkin aineiden jättämisen.
Hänellä on kuitenkin mahdollisuus jättää huumeet, jos hän niin valitsee.
Sinä et voi tehdä valintaa miehesi puolesta. Vaikka olette yhdessä, hän elää omaa elämäänsä ja sinä omaasi. Ja niin ollen teette myös omat valintanne elämässä. Näiden pitäisi parisuhteessa kuitenkin kulkea samaan suuntaan, yhdessä sovituin “säännöin”.
Voimia sinulle ja muille läheisille!
Tiuku
itse seurustelin 7v. miehen kanssa joka poltti pilveä joka päivä pari sätkää.vapaa-ajalla enemmänkin.olimme parikymppisiä kun aloimme seurustelemaan.
minua häiritsi todella paljon tämä asia.
meille tuli kuin tulikin ero eteen.siitä on nyt jo 9v. aikaa ja nyt kaiholla muistelen,kuinka hieno mies hän oli.
tämä ei ole ajan kultaamaa muistoa,vaan vertailua siihen mitä miehiä tuli vastaan sen jälkeen!
pelkkä pilven pössyttely on paljon parempi kuin alkoholismi.
minua kaduttaa että olin niin tiukkapipo tässä asiassa.
nyt tämä kyseinen mies on naimisissa ja lapsiakin on siunaantunut,
ja edelleen hän pössäyttää sen pari sätkää päivässä.
lasten nähden heillä ei polteta edes tupakkaa.
hän on hyvä aviomies ja isä,ja pössyttelyä on jatkunut nyt jo n.20v.
sinun tilanne on toki toinen,piri ja essot yms. ovat vaarallisia ja niiden kanssa käy varmasti huonosti.
nimim.kokemusta on.
Hjaa-a. Miksiköhän joku/jotkut hakeutuvat aina vain päihteiden käyttäjien seurustelu/avio/avokumppaneiksi?
Sitten lähdetään miettimään mikä on turvallinen raja? Käyttääkö kumppani alkoholia vai huumeita…
Kummallisia mietteitä.
Eikö maailma ole täynnä ihmisiä jotka eivät käytä päihteitä. Heissä on se erikoinen piirre, että he selviävät arjesta ilman tehosteita. Heidän ei tarvitse paeta arjen onnea/onnettomuutta päihteiden käyttöön.
Näitä ihmisiä sanotaan joissain olosuhteissa tavallisiksi ihmisiksi. He ovat niin tavallisia, eikä heissä ole mitään erikoista. Hehän eivät heittele puolisoitaan turpaan tai lähde äkkipikaistuksissaan ulos juhlimaan tai muuten vaan istuskele sohvassa käryttämässä sätkärullia tai vedä kossu/kaljaa kasvavaan napaansa.
He ovat ihmisiä, jotka käyvät työssä ja hoitavat arjen tasolla itsensä ja siinä sivussa lähimmäisensä. He hoitavat. Heitä ei tarvitse hoitaa, paitsi jos ovat hiukkasen flunssassa.
Tämä on nyt tällainen äkkinäinen kannanotto, mutta miettikääpäs tätä näkökulmaa. Saapi ottaa kantaa.
Kannatteis ihan järkevää keskustelua käydä aiheesta, älä vertaa kannabista muihin huumeisiin, siitä ei pössyttelijät tykkää.
Useimmiten pössyttelijät on ns. hippejä, ainakin vähänkin aikuistuneet, tod parempaa seuraa kun kuningas alkoholin kanssa läträävät.
Hei teille kaikki. En tiedä, onko tämä oikea foorumi , uskalsin kuitenkin. Olen tänään ensi kerran lukenut linkkiä. Kiinnostuin heti. Pyydän anteeksi rönsyilyäni ja pitkää tilitystä Silti haluaisin kysyä teiltä, jo asian ymmärtäneiltä, missä kulkee toisen miellyttämisen raja? Tässä hieman taustaa: Aikaisemmasta liitostani on kaksi ihanaa lasta, kiitän heistä, (ovat jo aikuisuuden kynnyksellä). Olin kovin nuori ja naiivi: uskoin, että saan rakkautta ja hyväksyntää, kun teen niinkuin puoliso haluaa (väkivaltaa, niin henkistä kuin fyysistäkin)alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumiin. Haavoituin mutta selvisin. Tapasin nopeasti nykyisen puolisoni. Valloittava, rakastettava, hieno ihminen. Nyt 15 vuoden jälkeen (eilen) silmäni ovat avautuneet, hän on alkoholisti. Hän oli viinan orja jo sillon kun tapasimme, vasta nyt asian ymmärrän. Olen hakenut syitä jatkuville riidoillemme kaikkialta muualta, hänestä (syyttelyä), itsestäni(syyttelyä/masennusta) ulkopuolelta(haettua mustasukkaisuutta). Aloin miellyttämään, että saisin rakkautta, huomiota jne. Aloin harrastamaan hänen kanssaan…viinan juontia. Tehtiinhän yhdessä jotain ja oli yhteistä puhuttavaa. Oli monasti hauskaakin, onhan hän ihastuttava persoona.
Matkan jatkuessa, inho ja häpeä itseäni kohtaan kasvoi, en halunnut tällaista elämää, masennuin, katkeroiduin. Silti rakastan. Hän on nyt havahtunut ja yrittää vähentää, (seurauksella, että elämä on tyhjää jne). Miten hallitsen vihani? Suruni? Ne asiat joita toivoin hänen kanssaan, ei koskaan toteutuneet, ei tietenkään, onhan hänellä ollut oma herransa. Nyt pitäisi ymmärtää hänen tsemppiään. Elämältäni on pohja pudonnut. Olen aina ollut helvetin hyvä valehtelemaan itselleni ja itseni terapoinut, siinä sivussa muitakin. Nyt olen kuitenkin ihan hukassa. Tunnen, että minua on kusetettu, kun en ole tiennyt mistä on kysymys. Tajusin kaiken vasta nyt. Olenko vähän tyhmä? Miten eteenpäin? terv. IDIOOTTI
Morjentes!Elin itse aikoinaan avossa naisen kans joka ei kärytellyt kovasta käännytys työstäni huolimatta.Itse savusin jatkuvalla syötöllä eikä hän minua moisesta touhusta hän moittinut vaikka näin jälkeenpäin ajateltuna vaikuttihan se elämäämme vaikeuttavasti monin tavoin.Tuolloin olinkin sitä mieltä että piippu savuaa leuoissa niin kauan kun henki pihisee.Aiheesta ei pieniä mielipidepaini otteluja enempää keskusteltu,käyttöni lisääntyi lisääntymistään.Lopulta kaupassa käyntikään ei luonnistunut jos en ollut tötteröissäni.Pilven poltosta ja hankinnasta tuli minulle elämäntapa,muut asiat olivat sivuseikkoja.Vuosia silloinen siippani touhuiluani vaieten seurasi.Kunnes en enää ollutkaan se sama mukavan leppoisa poika johon hän aikoinaan ihastui.Minusta oli tullut kiukutteleva kusipää.Hän lähti.Vetelyni jatkui entiseen malliin vuosia tämän jälkeenkin,siihen asti kunnes itse tajusin/halusin lopettaa entisen kauan ihannoimani elämäntapani.Helppoa se ei ollut.Vuodet kulkenut "huppu silmillä"ja kun arjen kohtasi selväpäisenä olin monesti huuli pyöreänä."Ai tämmönenkös minä olenkin oikeasti"huomasin usein.Nyt tuo kaikki huuruilu on onneksi taaksejäänyttä elämää.Mutta menetin ihanan silloisen tyttöystäväni.Kannabis on hallusinogeeni ja väitteistä huolimatta koukuttaa tiukasti,tosin addiktoituminen on yksilökohtainen juttu.En mitenkään halua maalata piruja seiniin.Mutta tässä oli asiaa tältä kantilta.Kaikella on puolensa ,hyvät ja huonot.Mutta kadun vieläkin tötsypäissään sössittyä hyvää ihmissuhdetta.Kevään jatkoja vaik tuo tuppaa takatalvelta ennemmin tuntuvan.
Itse aikoinaan ihastuin lepposaan söpöliiniin joka paljastui hetken seurusteltuamme pössyttelijäksi ja nipsujen “huvikäyttäjäksi”. Erilainen kiehtoi ja pian olin itsekkin bileissä vakiporukkaa nipsuja jauhamassa. Polttelusta en koskaan innostunut mutta sallin sen toisille tietenkin. Sitten muutettiin yhteen ja alettiin kyllästyä jatkuvaan hippailuun. Lopetettiin nipsuilut ja miehelle jäi polttelu, mulle ei mitään paheita. Aikuistuttiin, mentiin naimisiin, käydään töissä ja edelleen mies polttelee päivittäin. Edelleen mies on enimmäkseen lepposa söpöliini ja polttelu on kuulunut sen elämään jo 15 vuotta. Että ainakaan hänen kohdallaan ei portti-teoriat päde 
Mua ahdistaa toisinaan salamyhkäset säätö-kuviot ja rahanmeno, muuten asia ok. Mies on kuitenkin oma-alotteisesti luvannut, jos ei olis niin olisin pakottanut, että kun lapsi joskus ilmottaa tulostaan hän joko lopettaa kokonaan tai vähentää käyttöä reilusti. Halusin vaan tänkin näkökulman asiaan tuoda ettei se polttelu nyt niin toivottoman kauhee huume-ongelma ole, ainakaan meillä.
Kyllä tosiaan on paljon vakavampiakin asiota kuin pilven pössyttely silloin tällöin. Mielestäni alkoholi on paljon pahempi paha ja tuhoaa enemmän kuin hatsit solloin tällöin. Kyllä sitä itsensä paljon pahempaan kuntoon voi saada alkoholin kanssa läträämällä.
Piri ja essot ovatkin sitten asia erikseen ja vakava asia, mutta mielestäni teet suuren virheen jättämällä miehesi jos todella rakastat häntä!
Hei kaikki!
Tulin sattumalta tälle sivulle ja luin tekstejänne mielenkiinnolla löytyisikö samaa tai jotakin apua omiin ongelmiini.
Olen itse seurustellut alkoholistin kanssa ja vasta eronnut narkkarista.mielestäni alkoholisteissa ja narkkareissa on paljo samoja piirteitä…lupailuja ja aikomuksia,paljon suunnitelmia joita harvemmin toteutetaan koska elämä pyörii aineiden ympärillä.
Seurustelin tämä narkkarin kanssa kaiken kaikkiaan n.2 vuotta, tosin hän käytti vain kannabista joka ei monen mielestä ole edes huume. Hän on käyttäny kannabista lähes päivittäin n.5 vuoden ajan. Henkilökohtainen mielipiteeni on että kannabis on huume ja sen päivittäinen käyttö vaikuttaa ihmisen pääkoppaan,ainankin entiseen poikaystävääni.Hän oli hyvin masentunu,ailahtelevainen,kyseli samoja asioita useasti,hänellä oli ihme pelko-ja ahdistustiloja ja välillä häntä ei kiinnostanut yhtään mikään.Yritin kaikin tavoin tukea ja auttaa mutta on hankala auttaa sellaista ihmistä joka on kannabiksen puolesta eikä ymmärrä itse ongelmaansa.Helmikuussa hän oli 2vkoa polttelematta ja oli kuin eri ihminen ja ymmärsi ettei päivittäinen käyttö oli se mitä tahansa päihdettä ei sovi kenellekkään,sitte tuli hänen synttärit ja repsahtis taas ja eipä ole montaa täysin selvää päivää näkynyt.Hän sanoi aina rakastavansa minua koko sydämestään mutta suhteemme ei kuulemma toimi.Hän lupaili ja lupaili kaikkea mutta mitään ei pidetä koska kannabis vie miestä.Olemme nyt olleet erossa reilun kuukauden ja toivon että hän tajuaa hakea joku päivä apua ja me saamme asiat kuntoon.Hän on oikeasti ihana ihminen aine vain vie.Minulla kuoli isä huhtikuun lopussa yhtäkkiä äkilliseen aivoveren vuotoon ja tämä entinen poikaystävä aikoi olla tukenani ja muuttaa kanssani yhteen ja parin viikon kuluttua kuolemasta päivää ennen hautajaisia hän haluaakin erota. Hän on lähtenyt tästä suhteesta usamman kerran ja aina halunnut palata takaisin koska rakastaa minua.Syinä lähtöihin on ollut kuulemma se että hän on pelännyt menettävänsä minut.Aivan käsittämätöntä käytöstä.Tiedän ettei hänellä itselläkäään ole ollut helppoa mutta jos hän ei tajua mennä puhumaan asioistansa eikä tajua lopettaa polttelua ei asiat selviä.Olen ollut tässä isän kuoleman jälkeen ja entisen pokaystäväni lähdön jälkeen niin paskana ettei kiinnosta mikään,kesä on ollut yhtä helvettiä.
Ottakaa kantaa jos jaksoitte lukea tämän…
Olen huono sanomaan muille neuvoja kun en oikein tiedä itekkään mitä pitäis tehdä…
Ongelmakäyttö on aina ikävää. Voit olla iloinen, että miehesi käyttää vain hamppua, eikä siis mitään kunnon huumeita.
Mutta tuo valehtelu ja jatkuva käyttö viestivät joistain ongelmista yleensä. Eikai täysin onnellinen ihminen halua olla koko ajan sekaisin varsinkin jos häneltä löytyy mukava ja rakastava vaimo?
Voit yrittää puhua miehesi kanssa asiasta. Sano vaikka että olet kurkkuasi myöten täynnä tämän pilvenpolttoa. Sitten voit vaikka kovin vedota että joko hamppu tai minä. Hamppuun ei sinäänsä onneksi synny kunnon riippuvuutta (kuten esim. alkoholiin tai piriin) mutta tuo henkinen ote sekaisin olemisessa näyttää olevan vahva miehessäsi.
Joskus on vain parempi vaihtaa maisemaa ja antaa toisen kävellä sillä valitsemallaan tiellä jos ei halua muuttua. Valinta on sinun.
Ja eihän ketään jaksa loppujen lopuksi toista katsella jos toinen on koko ajan sekaisin nimim. Alkoholistivanhempien lapsi
Voit tietty toivoa mieheltäsi kohtuukäyttöä vaikka yleensä se on ongelmakäyttäjien kohdalla lähes mahdottoman vaikeaa. Mieti onko hän se mies, jonka kanssa haluat viettää lopun elämääsi jos ei suostu tapojaan muuttamaan.
Hyvät nuoret tytöt ja äidiksi aikovat
Lukekaa ihmeessä ennen raskaaksi tuloa tutkimuksia siitä, kuinka pilven poltto vaikuttaa sukusoluihin. Maailmalla löytyy kirjallisuutta aiheesta. Kokemuksesta, enkä vain omasta kokemuksestani, tiedän, että ei pilveä pössyttelevä isä voi toimia kasvattajana kovinkaan täysipainoisesti, kyllä siinä muut prioriteeti voittavat.
Moi!
Mieti tosi tarkkaan. Meidän perheessä ei ole huumeiden käyttöä hyväksytty. Mies kuitenkin käytti aikoinaan, ennenkuin aloimme seurustelemaan. Nyt ollaan oltu 11v yhdessä ja meillä on kaksi lasta. Mies jäi 2vkoa sitten kiinni huumeiden käytöstä.
Haluan painottaa sinulle, kannattaa harkita tarkkaan! Näköjään jos joskus on käyttänyt, voi tilanne lävähtää päälle kymmenenkin vuoden jälkeen. Mieti ihmeessä kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Jos kuitenkin jatkatte, muista ettei koskaan voi lopettaa “epäilemistä”. Itse luotin sinisin silmin, ja kivasti kolahti.
Kuitenkaan ei koskaan kannata ottaa toisten neuvoja kirjaimellisesti, mutta saa erilaisia näkökulmia omaan päätökseen.
helpointa olisi jos saman henkiset ihmiset löytäisivät toisensa, niinku huumeettomat toisensa, käyttäjät toisensa, masokistit toisensa ym.
HARKITSE TARKKAAN KUINKA PALJON OLET ELÄMÄSSÄ VALMIS PAHIMMASSA TAPAUKSESSA KANTAMAAN RAKKAUTESI TÄHDEN!