Ärsyttää tämä lomalaisen käytös taas niin v.....

Nyt on taas niin kiukun tunteet pinnalla, että on tosiaan hillittävä itseään :imp:

Poika on ollut lomalla keskiviikosta ja lähtee huomenna. Jälleen kerran päivärytmi kääntyi päälaelleen! Varsinkin viime yönä: ensin nukuttiin 17-21 ja sit on valvottu ties minne. Nyt herra ei suostu heräämään millään ja pikkuveli on odottanut 9 lähtien, et veli tulisi näyttämään miten uusi ladattu peli toimisi. Kun pikkuinen yritti herättää veljeään, ärähti tämä niin että itku tuli pienemmältä!!! grrrr…

Lomasopimuksessa on et rytmi ei saa muuttua, mutta kuinkas aikuisen ihmisen nukkumisia vahdit. Aion ottaa tosipaikkaan yhteyttä ohjaajiin ja nostaa kissan pöydälle. Meillä ei näin toimita!!! Suuttukoon poika vaikka kuinka, mutta meidän kodissa eletään meidän ehdoilla.

Muuten olisin jo rähäkän nostanut kunnolla, mutta suojelen tätä nuorimmaistamme, koska hän pelkää tuollaisia riitoja. Ja edelleen grrrr… :imp:

No jos saisi poikaasi “puolustaa”, niin minulla on ihan sama rytmi, luen yöt ja nukun päivät. Toisilla ihmisillä vaan on erilaiset perusrytmitkin. Varsinkin loma-aikana se oli minulle ihan “normaalia”. Ja tällä rytmilläni olen selvinnyt työelämässäkin tavallista pidempään, niin ettei se periaatteessa ketään pahenna, vaikka kuuluisa sananlaskukin niin koettaa väittää.
Mutta asiassa voi olla myös se, että poikasi on masentunut, ja nukkuu sen takia. Jos olisin aikoinaan ollut viisas, olisin ymmärtänyt oman poikani jatkuvasta nukkumisesta, ettei se ole velttoutta, ilkeyttä, saamattomutta,vaan niin vahva masennus, että nukkuminenkin oli hänelle pakopaikka omasta ahdistuksestaan.

Oikein hyvä,Äippä41,että kirjoitat:“Meillä ei näin toimita:Meidän kodissa eletään meidän ehdoilla”

KISSA PÖYDÄLLE! Kannustan sinua siinä.

Zurussa,en ole kanssasi samaa mieltä ollenkaan.

Mitä sanositte te,vertaisohjaajat ?

Minun “perusrytmiteoriastani” voi olla ihan mitä mieltä hyvänsä, mutta ylenpalttinen väsymys on nuorella merkkinä masennuksesta aivan kuten aikuisellakin.

Zurussa:niin,ylenpalttinen väsymys VOI todellakin nuorella myös olla masennusta,sitähän kumpikaan meistä ei voi tietää.
Mutta jos on kyseessä masennus,niin olisi hyvä olla hereillä päivänvalon aikaan,hyödyntää se vähä valo,mitä meillä täällä Pohjolassa on talvisin.

Kerrot että itse luet yöt ja nukut päivät,ja että sillä rytmillä olet selvinnyt työelämässä tavallista pitempään.Onko sinun oltava hereillä yöt ammattisi puolesta?

Heippa kaikki

“Meidän kodissa eletään meidän ehdoilla” . Eikö se ole pojankin koti :question: Äippä 41, sanoit, että tiedät kuinka vaikeaa lääkkeistä vierottuminen on. Eikö pojallasi juuri ollut lääkeriippuvuus :question: Vaikeaa hänellä varmaan on, onko se Tosipaikka katkaisu vai mikä paikka :question: Muutenkin tuon ikäiset nuoret haluavat valvoa ja nukkua mielensä mukaan vaikka olisivat päihteettömiäkin. Ja jos siellä tosipaikassa ollaan kuin armeijassa, on varmaan ihanaa ja rentouttavaa olla kotona niinkuin chillaillen :wink:

Mä olen kyllä kanssa päivärytmin kannattaja :smiley: Sitten kun on elämä kunnossa kaikinpuolin, voi alkaa sooloilla rytmien kanssa. Siihen asti mun mielestä nuoren ihmisen on hyvä pyrkiä mahdollisimman ns. normaaliin päivärytmiin ja perusarkeen. En kyllä osaa perustella tätä :laughing:

Äippä41 ja muut kommentoineet,
rättiväsynyt päivällä ja tikkana toimintakunnossa öisin, niinkö? Näin ymmärsin kuvauksesi poikasi rytmistä.

Tosipaikassa, tai missä tahansa paikassa kuntoutuksessa olevan, ja jollain sopimuksella hoitopaikasta lomailevan tulee ehdottomasti pitää kiinni niistä sopimuksista, mitä on tehnyt lähtiessään lomalle, esimerkiksi:

  • Jos on sovittu, että päivärytmi tulee olla sama kuin hoidossa, niin siitä tulee pitää kiinni.
  • Jos on sovittu, että ollaan selvin päin, niin siitä tulee pitää kiinni.
  • Jos on sovittu, että ollaan yhteydessä hoitopaikkaan kerran päivässä klo 17.00, niin siitä tulee pitää kiinni.
  • Ja niin edelleen …
    Kyse ei ole niinkään siitä, huvittaako “siviilissä” toimia niinkuin on sovittu hoitopaikassa, vaan asenteesta ja luottamuksesta. Ja myös itseluottamuksesta.

Hoito ja hoitosuhde ei saisi hoidettavan taholta rakentua “arvoille”, jotka ovat manipulointi, kusettaminen ja itsepetos. Se voi olla vaikea oppia, jos on huumeiden vaikutuksen vuoksi elämänsä jo jonkin aikaa perustanut juuri noille “arvoille”. Sopimusten rikkomisesta tulee aina seurata jokin sanktio, jonka tulee olla etukäteen yhteisesti sovittu ja kaikkien tiedossa. Sanktio ei ole rangaistus, vaan kyseessä on vastuun ottaminen ja seuraus siitä, että ei ole toiminut kuten etukäteen oli sovittu. Päätökseen tehdä jotakin, josta etukäteen tietää että se on sopimuksen vastaista eli prosessi: “ajatus-valinta-päätös-toiminta-teko-seuraus-sanktio”, tulee aina johtaa vastuuttamiseen. Siis poisoppimiseen entisestä toimintamallista. Se voi olla vaikeaa, mutta ei missään tapauksessa mahdotonta. Kyse on aivan samasta asiasta, kun puhutaan läheisriippuvuudesta ja siitä poisoppimisesta.

Äippä41, minusta toimit aivan oikein ottaessasi oman vastuusi Tosipaikan kanssa tehdyistä sopimuksista, etkä mahdollista poikasi manipulointia tai estä hänen kuntoutumistaan jättämättä kertomatta oleellisia asioita lomailusta. Olivat ne sitten sopimuspohjaisia tai muuten vaan omia huomioitasi. Parhaiten autat ja tuet poikaasi vastuuttamalla hänet tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.

Olen aiemminkin todennut, että vanhempien ja läheisten tulee olla kovia, kestäviä, rapautumattomia ja järkähtämättömiä kuin peruskallio suhteessaan ja asenteessaan huumeidenkäyttäjäläheiseensä. Mikään paska, iva, manipulointi, loka, vedätys, kloaakin sisältö, uhkailu, marttyyriasenne, surkeilu,mä-teen-itselleni-jotakin-jos-en-saa tätä tai tota, huutaminen, itkeminen ja niin edespäin ei saisi tarttua.

Ohoh, aprikoin nyt itsekin kun luen tämän ennen Lähetä-painikkeen napsauttamista. Kirjoitinko liian suoraan ja tiukasti? Mitä olette vilpolalaiset mieltä?

Lauri,minun mielestäni et kirjoita liian suoraan ja tiukasti.Kiitos,että vastasit.
Mutta täällä Vilpolassahan ollaan eri mieltä asioista,on esim cannabiksen puolestapuhujaakin kirjoittajien/vanhempien joukossa.

Äh kirjoitin tähän vastauksen, mutta se ei näy…
Siis lyhyemmin: mun mielestä lauri kirjoitat hyvin. Lisäisin vielä, että mun mielestä kuntoutuvan on tärkeää pitää päivärytmistä ja sopimuksista kiinni lomallaan myös siksi, että oppii siirtämään kuntoutuksessa oppimansa taidot ja tavat myös tavalliseen arkeen.

Joo…olen myös tuon päivärytmin kannalla. Omaa poikaani se on auttanut paljon. Ei varmaan kukaan sitä kirjoituksellaan tarkoittanut, että siihen ei pitäisi puuttua vaan yritimme nähdä asiaa nuoren kannalta. Hyvät ihmiset, ei kai meillä täällä ole tarkoitus kiihtyä ja tapella vaan vaihtaa mielipiteitä. Puolin ja toisin voimme oppia toisiltamme. Näkemysten vaihto avartaa…

Vilpolassa on kaikki tunteet sallittuja.Kiihtymys,suuttumus,ilo,suru…jne

Kiitos kaikille ja erityisesti Laurille!

Sopimukseen tosiaankin kuuluu, että täällä kotona pidetään kiinni päivärytmistä. En ole kuitenkaan niin tiukka , että pakko olisi herätä lomilla klo 7, mutta eiköhän jo klo 10 voisi ylös nousta. Tällainen yökukkuminen ja päivänukkuminen kun juuri kuuluivat päihdekäyttäytymiseen. Lisäksi hän teki väärin, koska oli luvannut pikkuveljelleen herätä tuolloin ja puuhata yhdessä. Ärähtäminen niin pahasti, että pikkuveli (6v) alkoi itkeä ja lähes pelätä veljeään sai luontoni kiehahtamaan itsekin.

Kuulun muuten itsekin iltavirkkuihin, mutta iän kartttuessa ja univaikeuksien kehityttyä saatan nousta jo 03.00 aamuisin. Minulle se on omaa aikaani. Tottakai meillä jokaisella on oma rytmimme, mutta jossain rajoissa pitäisi kotielämässäkin pärjätä ja ottaa muut huomioon. Tosipaikka ei ole mikään tiukkapipoinen lähes vankilaa vastava paikka. Kaikkea muuta! Siellä kuitenkin ohjataan asiakas normaaliin elämään mukaan. Ajatellaanpa, että poikani haluaa lähteä opiskelemaan yliopistoon aikanaan. Aika vaikea on luennoilla yöaikaan käydä!

Keskustelussa tosipaikassa korostettiin, että tämä koti on tosiaankin nyt meidän jotka täällä asumme koti!!! Sen on ymmärtänyt keskimmäinen lapsemmekin (tytär 18v). Ei täällä voi olla kuin pellossa. Kyllä siinä alkaa ärsytyskynnys nousta jos terassilla käydään tupakalla kolistellen välittämättä, että muut haluavat nukkua. Tai tv on niin kovalla, että pikkuisemme ei saa omassa huoneessaan nukuttua. Entäpä kun ruokaillaan yöllä ja kaikki likaiset astiat on aamulla illalla siivoamallani tiskipöydällä. Haluan vain, että kotona käyttäydytään muita ajatellen.

Äippä 41

Tuttu tunne. Mun poika teki samaa, kun oli vielä rakastunut aineisiin…Kolisteli tupakalle parvekkeelle, katseli telkkua yöllä, kävi jääkaapilla jne…Niinpä hän sitten 18v muutti omilleen, kun ilmoitin, että pitää yhteiset säännöt löytää :wink: Kaikessa yhteisymmäryksessä muuto tehtiin…

Huomenia!

Jäi eilen tuohon viestiin laittamata, että tämä meidän 18v neiti asuu jo omillaan avomiehensä kanssa. Ei meillä tiukkapipoilla (siis vanhemmat), mutta rajat ne olla pitää. Tyttö elää täällä kotona ollessaan kodin säännöillä ja eivät ne häntä ahdista pätkääkään. Päinvastoin kotiin on ihana tulla käymään. Hänellä on tänne vara-avain. Pojalla ei ole avaimia eikä tiedä vara-avaimen paikkaakaan. Ihan siksi, että myös näin suojelemme häntä hänen omilta toimiltaan jos järki ei toimi.
Kiitos, että tuette! :slight_smile: Toivon että minun kokemuksistani voisi olla jollekulle toiselle apua.

Äippä41

Ihanaa kuitenkin, että poikasi on mennyt hoitoon ja paikka tuntuu vielä hyvältä :slight_smile: On hänellä ainakin halu parantua. Mul on ollu sama juttu avaimien suhteen, sekaisin olevaan ei voi luottaa :frowning: