Apua. Tramalit ja Panacodit..

Olen 24-vuotias kaksosvauvojen äiti. Elämäni on helvettiä, siitä sen enempää kertomatta.
Olen käyttänyt järkyttäviin selkäkipuihin Panacodia, mutta huomasin euforian tulevan mitä enemmän sitä käyttää ja toleranssi kasvoi, joten alkoi mennä 18 kappaletta päivässä… joten menin yksityiselle ja pyysin Tramal-reseptin… nyt oon ottanu 10 kpl 100 mg tramalia eikä oo mitään vaikututa tullut. Pitääkö minun helvetti siirtyä suonensisäisiin ja mistä niitä saan… :frowning: En halua, en ikinä. Miten minä pystyn elämään kun en saa hyvää oloa enää mistään? Minulla on oikeasti paha olla ja elämässäni on monta kompastuskiveä joita en viitsi tähän eritellä.

Auttaisitteko minua…
[Poistettu sääntöjenvastaista -Päihdelinkin moderaattori]

Saisin käsiini 25 mikrogramman laastarin mutta miten minä sitä käyttäisin? :frowning: Ei kai sitä niellä kokonaisena saatana :frowning:

Jos todellakin olet ottanut 18kpl panacodeja erottelematta on maksasi ollut aika kovilla. Eikös tuo kuitenkin tee 9g parasetamolia/pv.

No hyvä tietysti, että olet lopettanut moisen, mutta ei se tramal tosiaankaan ole mikään “vastaus rukouksiin”. Sitä paitsi tramalit ei edes toimi kaikilla vaikka kodeiini toimisikin.
Kehottaisin myös olemaan todella varovainen jos menet ottamaan tuollaisia 1000mg tramal-annoksia. Tuollaisesta määrästä esim. itse sätkisin ja kouristelisin ellei alla olisi tukevaa betsoannostusta…

Mikähän sen lastarin nimi mahdollisesti on? Itselläni hieman sellainen kutina, että heitä se laastari roskiin, et todennäköisesti lainkaan tiedä mitä olet tekemässä…

Kyllähän monet kertovat opiaattien toimivan kaikkista parhaimpana masennuslääkkeenä juuri itselle. Ongelma on vain siinä, että mikään opiaatti ei toimi ikuisesti :smiling_imp:

Joten sinun on haettava pysyvänpää apua ongelmiisi jostain muualta kuin tästä kemikaaliryhmästä…

Mutta jos ajattelen asiaa toisesta perspektiivistä, niin tilanteessasi marssisin tuon tramal reseptin kirjoittaneen lekurin pakeille ja ilmottaisin, että nämä pilleri eivät “tästä ja tästä”-syystä sovi juuri minulle. Ja pyytäisin kodeiini respan takaisin…
Opettelisin googlettaan miten tämä kylmävesierottelu tehdään…

Tämän jälkeen tietysti jossain vaiheessa huomaisin, että menee se 20-40kpl niitä pillereitä eroteltuna päivässä ja nekin lopettavat toimintansa. Seuraava askel itsellä tässä tilanteessa olisi hankkia kuivattuja unikon kotia tai subuu… Kaikki tietää mihin tälläinen voi johtaa, en voi suositella :imp:

Huomenta Meenieweenie.

SoiKannel tuossa jo kertoilikin aika paljon olennaista tietoa noista lääkkeistäsi.

Tramadoli on ihan omanlaisensa synteettinen opioidi, jolla on erilainen vaikutustapa, kuin kodeiinilla, joka on melko puhdasta opiaattia. Mä en ole mikään farmakologi, joten en selitä noista enempää, jotten puhuisi aivan läpiä päähäni. Joku fiksumpi selittäkööt, mikäli tuntee siihen tarvetta. Tuosta yllämainitsemastani johtuen tramadoli ei siis läheskään kaikilla toimi euforisoivasti, vaikka kodeiini niin tekisikin. Jollet saa Tramaleista hyvää oloa, niin sitten et saa, eikä se asia parane annoksia nostamalla, ja tuollainen määrä tramadolia alkaa todellakin olla jo hengenvaarallista, sillä suuret määrät sitä aiheuttavat kouristuskohtauksia, joillekin herkemmin, kuin toisille, mutta mikäli sulla ei ole mitään benzolääkitystä alla, niin liikut jo todella vaarallisilla vesillä.

Kodeiinin erottelu on todella helppoa, sen oppii lapsikin ja netti on pullollaan ohjeita siihen :wink: . Jos siis onnistut saamaan Panacod-respasi takaisin, niin suosittelen käyttämään mieluummin ko. lääkkeitä, kuin leikkimään hengelläsi Tramaleiden kanssa, jotka eivät edes vaikuta sulla. Erottele siis Panacodit, jottet kuormittaisi maksaasi noin valtavalla parasetamolitaakalla. Sekin on hengenvaarallista, paitsi että siinä kuolema seuraakin sitten huomattavasti hitaammin ja tuskallisemmin, kuin jossakin Tramal-krampissa.

Äläkä helvetissä nieleskele tai muutoinkaan kokeile mitään epämääräisiä kipulaastareita, jollet oikeasti tahdo päästä eroon siitä maanpäällisestä helvetistäsi!!! Niiden kanssa ei ihan oikeasti leikitä, vaikka kuinka vituttaisi ja kitkuttaisi. Niiden vaarallisuus väärinkäytössä on ihan totista totta, eikä vain mitään kukkahattujen saarnaa.

Mennäänpä sitten itse asiaan. Vaikket itsestäsi välittäisikään, niin sulla on ne sun lapsesi siellä :imp: . Sori vain, mutta tämä on asia, joka saa mut aina raivon partaalle, kun elämä menee päin vittua pienten lasten kanssa(en siis tarkoita, että ongelmasi johtuisivat juuri lapsistasi) ja siihen kiskotaan lääkkeeksi huumeita, laillisia tai laittomia, mutta huumaustarkoitukseen käytettyjä kuitenkin :smiling_imp: . Hae siis jotakin oikeaa apua elämäntilanteeseesi ja pian! En tiedä, mitä kaikkia ongelmia sulla on, eivätkä ne minulle kuulukaan, mutta mielenterveyspalvelut, sossu jne. voisivat olla niitä oikeita, jeesaavia tahoja. Kuten jo sanottu, opparit(tai muutkaan huumeet) eivät pelasta sua mistään helvetistä, vaikka ne turruttaisivatkin tunteitasi ja tekisivät olosi siedettävämmäksi. Ja vielä kerran: LAPSET TULEVAT ETUSIJALLA, PISTE.. Mikäli sulla on oikeasti pahoja kipuja, joihin tarvitset lääkitystä, niin se on asia erikseen. Otat kipulääkkeitä sen verran, että ne auttavat kipuihin, mutta älä hae niistä mitään oloja tai helpotusta henkiseen tuskaasi, samalla, kun kaikki paska kuitenkin jatkuu ennallaan.

Hei,

tilanteesi kuulostaa huolestuttavalta. Apua on kuitenkin mahdollista saada, niin sinulle, kuin lapsillesikin. Tilannettasi ei varmasti auta päihdyttävien aineiden lisääminen tai vaihtaminen toiseen päihdyttävään lääkkeeseen, vaan se vaatii tukitoimia ja ukopuolista apua. Toivomme, että hakeudut avun piiriin pikimmiten, apua on varmasti tarjolla.

Nopeasti apua saat yleisestä hätänumerosta 112 tai voit myös soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 01019 5202, ma-pe 9-06, la 15-06, su 15-22.

Apua löytyy myös täältä: apua.info/fi-FI/apuanopeasti/

Ystävällisin terveisin,
Päihdelinkin moderaattori

Huomenta.

Pakkohan se minunkin nyt on asiaan puuttua kun samanlaiselta kuulostaa kuin minunkin elämäni vielä hetki sitten… :unamused:

Oli tosin vain yksi lapsi ja aivan karmivat kivut. Ja ne panacodit. Joskus sitä ihmettelee kuinka on vielä hengissä kun itellä kanssa saattoi mennä sen 20tablettia päivään. :open_mouth: Ja yritin itsekin tuota tramalia kipulääkkeenä mutta ei toiminut mulla. Ei oloja, ei kivunlievitystä, ei mitään.

Mutta kaikesta ilmeisesti selviää… Noin 1000kipupiikin,kortisonipiikin ja pillerin jälkeen marssin itse terveyskeskukseen ja kerroin suoraan lääkärille kuinka huono tilanne on. Helvetilliset kivut, vaikea masennus ja vaikea paniikkihäiriö. Ja lääkkeet ja 1+1 on ikuinen oravanpyörä.

Sain lähetteen psykiatrian erikoislääkärille ja terapiaan. Kymmeniä lääkekokeiluja. Eikä vieläkään ole oikeaa löytynyt. Nyt sitten olen pakkaamassa tavaroita ja “muuttamassa” osastolle. Ja EI! En mieli maassa vaan erittäin iloisena ja odottavaisena. Ehkä nyt vihdoinkin tilanne helpottuisi? Ehkä nyt vihdoinkin saataisiin oikea lääkitys… :slight_smile: Eniten odotan sitä että pääsen noista entisistä lääkkeistä eroon. Ja tästä olosta. Ei tämä masennus mitään vaan tää ikkuinen pohdinta, minkä koktailin otan seuraavaksi? Ihan vaan että saan normaalin olon. Edes hetkeksi. Ja kivun pois kun ei mitkään lääkkeet enään auta… :frowning:

Okei eksyin aiheesta :laughing: Yllätys… :smiley: MUTTA! Itse leikin noilla lääkkeillä aivan liian pitkään. Kipujen ja pahan olon takia hain edes sitä hetkellistä hyvää oloa. Ja sekin loppui aikanaan. Jäljelle jäi helvetilliset lääkekoukut, ihmisraunio ( kun tuntuu että se “iloinen minä” kuoli aikaa sitten ) ja kamala olo…

Pointtina: Hae apua ja äkkiä!!! Sä et halua tätä. 3vuoden odotuksen jälkeen mä vihdoin pääsen osastolle johon oon laittanu viimesen toivoni. Josko ne lekurit sais tehtyä musta vielä normaalin?

Ja lapset. Mikään ei kaduta yhtä paljoa kuin se ajan hukkaan meneminen. Poika täyttää kohta 4vuotta ja vasta nyt hänellä on äiti mikä on edes hetkellisesti läsnä. Mä niin rukoilen että saisin sen vauva ja taapero ajan takaisin. Saisin nauttia siitä ja olla kunnon äiti lapselleni.

Tähän topikkiin en halua sen enempää puuttua, mutta tätä pointtia korostaisin. Jos kyseessä on 25 mikrogrammaa/tunti laastari, ei se voi olla mikään muu kuin fentanyylilaastari. Ja tuossa yhdessä laastarissakin on tarpeeksi fentayyliä tappamaan sinut, molemmat lapsesi ja vielä naapurisikin. Eli älä koske siihen pitkällä tikullakaan.