Apua nuorelle juopolle

Eli, olen 19-vuotias vanhemmillaan asuva poika, jolla on ollut ongelmia alkoholin kanssa viimeiset kaksi vuotta. Juon siis aina yksin. Takanani on nyt tasan viikko aamusta iltaan juomista. Sitä ennen olen nyt talvella sekä keväällä juonut kouluaikana useimpina päivinä(olen sellaisessa mielenterveyskuntoutujille suunnatussa valmentavassa koulutuksessa, masennustaustaa) muutamia lonkeroita, sekä illalla illalla sitten yleensä tapanani on ollut vielä kotona kiskaista litran tölkki viiniä. Seuraavana aamuna sitten loiventavaa, olen koulussa tunnin-pari ja suuntaankin jo kotiin. Mutta tämän hetkiseen tilanteeseen. Jo viime perjantaiaamuna herätessäni oli oloni todella sekava. Olin aivan varma että oli keskiviikko tai torstai, vasta tietokoneen kelloon vilkaisu osoitti oikean päivänmäärän. Päivän taas tissuttelin. Illalla poikkesin yksin hetken mielijohteesta baariin, josta lähdin kello 23 kotiinpäin kävelemään. Koko matkan puhuin itsekseni sekavia ja kommentoin kaikkea ympäristössäni. Maanantaina join muistaakseni hieman yli litran viiniä ja pari lonkeroa. Sunnuntai-aamuna join 0,5l viiniä, jonka jälkeen hain 12 packin olutta. Oloni oli illan tullessa melko heikko, vaikka olin juonut hitaasti tissutellen 7-olutta. Join joitakin laseja vettä ja selailin tiede.fi foorumia. Tuntui kuin kaikki lukemani olisi mennyt tarkalleen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Menin nukkumaan klo23. Viime yö oli kamalin miesmuistiin. Hikoilin valtavasti massivissa pelkotiloissa, ja sainkin nukuttua vain pari tuntia. Koko ajan päässä soi silmät kiinni laittaissani epämääräistä, merkityksettömistä sanoista muodostuvaa sekavaa tajunnanvirtaa. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Joskaan en vielä nähnyt harhoja. Yöllä yritin juoda yhden oluen, mutta sen juotua ryntäsin välittömästi oksentamaan vatsalaukkuni lähes tyhjää sisältöä. Pari tuntia myöhemmin sain syötyä pari keksiä ja juotua yhden oluen. Takaisin sänkyyn pyörimään, nukahdin töihin lähtevän äitini kolinoista päätellen aamukuudelta. Heräsin puoli kahdeksalta

Aamulla söin sämpylänpuolikkaan ja join lasin vettä. Oloni oli vähän aikaa melko hyvä, joskin vessareissulla oksetti vielä hiukan, ja syljein lavuaariin sylkeä jossa olin näkevinäni pari veripisaraa(kurkunpää ilmeisesti ärtynyt oksentamisesta). Sain hieman siivoiltua sekä vietyä pari pussillista roskia ulos. Tunnin puuhasteltuani oloni alkoi taas heiketä, join yhden oluen. Olut maistui jostain syystä todella kitkerältä, ja sain sen vaivoin nieltyä. Vähän ajan päästä sain massiivisen itkukohtauksen ilman sen isompaa näkyvämpää siitä, joskin keskittyessäni tämän kirjoitteluun onnistuin hieman rauhoittumaan. Mutta, haluan juomiseni poikki, tuntuu kuin olisin kohta valmista tavaraa suljetulle osastolle jos juominen ei lopu. Mihin kannattaisi suunnata, a-klinikalle? Miten tuolla suhtaudutaan tämän ikäiseen, jos menen ja selitän taustat?

Hei,

mene ihmeessä a-klinikalle, ja tulosta vaikka tämä kirjoituksesi mukaan. Tarvitset apua, ja hyvä kun olet herännyt sen huomaamaan. Tuolla Lopettajat- puolella on paljon ketjuja, joista voi olla sinulle apua, kannattaa lukea niitä, ja vaikka kirjoitella sinne, jos se tuntuu auttavan.

Olet arvokas ihminen, jolla on rasitteena sairaus nimeltä alkoholismi. Sairauden kanssa kyllä pärjää, kun laittaa korkin kiinni ja hakee apua itselleen. Olet nuori, sinulla on hyvät mahdollisuudet! Tsemiä.

Ryyppäämien jatkunut yhä, olen ollut päissäni kaiken aikaa aloituspostauksesta lähtien… Äsken join tuossa lonkeroa erään urheilukentän reunalla, ja tajusin miten minua tähtää urheilukentän laidalla tarkka-ampuja otsaan kiväärillä. Istuin jonkin aikaa pelko perseessä miettien, että mitä helvettiä Joni nyt teet. Vähän ajan päästä jotenkin tajusin, että kyseessä on pelkkää hullua paranoiaa… Olen myös hengessä nähnyt, miten kotipaikkakuntani torilla sijaitsevan okkultistisen kuvion alla, n. 20km syvyydessä alkaa noin 4000km syvä edeltäjäsivilisaation tekemä porausreikä, josta tulee viimeisinä päivinä purkautumaan reptiliaanihumanoidien UFO:llaan reiän avattua ulos kaikenlaisia lihaksi tulleita helvetillisiä demoneita sekä perkeleitä, jotka valtaavat suurimman osan etelä-suomea. Tämä kuullostaa hullulta, tiedän, mutta olen kuitenkin melko varma tästä. En enää edes tiedä mikä on totta ja mikä ei…

Hae apua itsellesi. Mitä vanhempasi tekevät, tietävätkö he että juot joka päivä? Kävele mielenterveystoimistoon tai a-klinikalle. Olet nuori, sinulla on elämä edessäsi, mutta näin jatkamalla tuhoat itsesi. Hakeudu katkolle, kerro noista näyistäsi ja tuntemuksistasi lääkärille, ota apua vastaan…

Elämä on lahja. Sinä olet arvokas, tärkeä, rakkauden arvoinen ihminen. Juomalla pilaat elämäsi, ja tuhoat mielenterveytesi. Et ole yksin ongelmasi kanssa, vaikka siltä voi tuntuakin.