Apua kaipaan epätoivoisesti, psyk lausunnosta!

Tulinpas sitten täältäkin kysymään neuvoa… Eli, olen viimeisillään raskaana ja hakenut sektiota. No, siellä oleva lekuri meni (en edes tiedä, miksi hänellä on niihin oikeus…) kaivelemaan aikuisten psykiatrisen poliklinikan papereitani. Olin siellä asiakkaana edellisen synnytyksen jälkisen masennukseni takia.

Menin joskus taannoin sanomaan siellä (psykpolilla) olevalle psykiatrille, että en voi käyttää säännöllistä lääkitystä, koska se ‘boostaa alkoholin kanssa’. Luulen, että kaikki masennuslääkkeitä joskus syöneet tietävät, mistä puhun. Minusta, jolle juominen ei ole ollut ikinä ongelma, maistuu alkoholi masennuslääkkeiden takia paljon enemmän + menen aika sekaisin jo muutamasta drinkistä. Tämän vuoksi, ja yleisen toimimattomuuden, olen lopettanut aina säännölliset lääkitykset, kun olen jotain kokeillut.

Se, mitä tästä lausunnostani sitten seurasi… psykiatri on kirjoittanut loppulausuntoonsa, että minulla on alkoholiongelma!!! :open_mouth: Tällä ei ole ollut merkitystä ennen kuin nyt… tiedättekö millaista on asioida neuvolassa ja synnytyssairaalassa, kun ihmiset luulevat, että minulla on alkoholiongelma… ja mihin syyneihin perheeni ja itse joudumme. En itse asiassa raskaana muutenkaan juo yhtään tippaa.

En tiedä, miten jaksaisin löytää voimia kaivaa itseni tästä suosta. Luulen, että se lähtee vaatimalla oikaisua lausuntoon, mutta kuka lääkäri sen tulee vapaaehtoisesti oikaisemaan? Onko kenelläkään mitään tietoa? Sehän tarkoittaisi, että lääkäri myöntäisi epäammattimaisen ja väärän diagnoosin. Lääkärillä ei kuitenkaan edes voisi olla minkäänlaista tietoa mahdollisesta alkoholismistani, enhän minä siellä ole ikinä humalassa ollut, joten kaikki perustuu minun puheisiini. Luulen, että kiistäminen on silti jälkikäteen mahdotonta, lääkärit kun ovat niin jumalallisessa asemassa täällä :frowning:

Miten se muutenkin tekee - pyydän korjausta - lääkäri varmasti kieltäytyy sitä tekemästä - mitä sitten…?

Olen ihan epätoivoinen, juuri kun ajattelin, että ongelmani ovat aika lailla takana ja olen selvinnyt minua kohdann eista katastrofaalisista vaikeuksista, joita oli ensimmäisen lapsen raskaus/pienvauva-aikana. Enkä voi vertaistukeakaan hakea tähän pelkooni, kun enhän minä enää mihinkään psykiatriselle uskalla mennä, kun kirjoittavat taas jotain lausuntoihini. Kiitos miljoonasti, jos joku osaisi auttaa.

potilasasiamies hoitaa sun jutun, joten tarkasta omasta sairaanhoitopiiristä kuka se on ja tee pyyntö ja valitus asiasta…onnee matkaan. miettimällä ei asiat kummene ja vittumaisen maineen tuut saamaan kun USKALLAT valittaa mut on myös helpompi elää kun saat puhdistettuu pöydän!
lämmöllä
aiccu

Mä oon kuullu kans et jos edes mainitsee sanan alkoholi, ni laitetaa alkoholistin leima… Mut ota tosiaa potilas-asiamiehee yhteyttä, tsemppiä!

(tulipas pitkä valitusvirsi, pahoittelut jo etukäteen!)

Kiitos juu jo vastanneille… olisi kiva kun tietäisi edes yhden tapauksen, joka on saanut oikaisun potilasasiamiehen kautta… Kukaan?

Tein valituksen potilasasiamiehelle jo pelkopolin kohtelusta, koska ilm. tämä lausunto johti siihen, että minut kiristettiin (‘et saa sektiota, jos…’) huumetestiin ja sosiaalitädin puheille. No, en tiedä miten tämä etenee, eteneekö mitenkään. Valitukseeni vastattiin - tietysti - siten, että ‘mielestämme kohtelu oli asiallista, ehkä väärinymmärryksiä…’. Siinä siis kaikki :frowning: Eikö tämmöisillä taviksilla ole mitään suojaa järjestelmää vastaan. Eikä Suomessa lääkäreitäkään voi vaihtaa. Yksityisellä ei voi synnyttää, minkä muuten tekisin…

Nyt sitten tosiaan ‘koko sairaala’ tietää tämän, koska ylilääkärihän tähän otti kantaan. Odotan kauhulla tulevia jokavuotisia neuvoloita ja synnytystä jne… enkä tiedä voiko tässä tehdä yhtään mitään. Pitää yrittää, eihän tämä valittamalla parane, totta sekin.

Kerron vielä myös, miten minulle tehtiin psykpolilla (jorvi), mistä tuo lausunto osin johtuu… ehdottomasti varoituksena muille, että muistatte ajatella tätäkin vaitoehtoa käyttäessänne kunnallisia psykiatrin palveluita. Kävin siellä epäsäännöllisesti, pääasiassa uusimassa reseptiä - rivatril. Sinne vaihtui uusi lääkäri, joka tämän alkoholilausunnonkin kirjoitti. Hänen lomalla ollessaan kävin uusimassa Rivatril-reseptiäni, söin niitä silloin useita päivässä.

Ei varmasti ollut fiksu annostus, en väitä näin, mutta väitän, että sitä ei myöskään kukaan lääkäreistä vähentänyt minulle, eikä edes ehdottanut sitä. Olihan se alun perin jonkun määräämäkin - sitä en tiedä/muista, miksi sitä lisättiin niin kovaksi aikoinaan. Olin lisäksi juuri aloittanut uudessa työpaikassa. Ylilääkäri ko paikassa päätti, että reseptiäni ei enää uusita - ei edes pienempää määrää! Mitään! Hän ilmeisesti katsoi papereista (kuulin tämän vain toisilta työntekijöiltä), että en ole käynyt psykiatrilla, vaan uusimassa pelkästään reseptiä. No, asiasta ei kukaan sanonut minulle aiemmin mitään ja yhtäkkiä olin uudessa työpaikassa ja rivatrilini vedettiin kylmiltään nollille. Mitään selitystä asiaan ko lääkäri ei vaivautunut pyynnöstä huolimatta antamaan. Eihän sellaisia määriä - koko rivatrilia - saa edes yksityiseltä ja luin, että niitä pitäisi ajaa noin 1/4osaa alas kerralla, ja olin tosiaan uudessa työpaikassa koeajalla…

Tämä oli niin käsittämätöntä, että minua ei ole vieläkään edes ole uskonut yksikään lääkäri. Menin rivatrilejä ajamaan alas sitten a-klinikalle, mikä sekin oli jälkeenpäin ajateltuna todella typerää, mutta se oli ainoa, mihin kukaan osasi neuvoa ja yksityiseltähän ei varmaan rivatrilia saisi (no ei sitä saanut sitten a-klinikaltakaan). Siellä oleva lääkäri ei uskonut, että lääke lopetettiin seinään. Kommentoikin jotain, että ‘eihän sellaista kukaan lääkäri voisi tehdä…’. Käsittääkseni tuollaisesta pudotuksesta voi tulla kramppejakin yms, joten mielestäni aika paha hoitovirhe - tai tahallinen tekohan se oli, ei virhe. Mutta aika voimaton tässä on valittamaan siitäkin ja kun oma lääkäri palasi lomalta, hän satuili tuon versionsa lisällä ‘ohjasimme a-klinikalle…’. Ihan suoraa valetta, jos näin asiaa miettii. Mutta minkäs tässä tekee :frowning: Suosittelen oikeasti olemaan varovainen ja jos vaan varaa on, käymään yksityisellä. Lisäksi diagnooseissa on sen verran subjektiivinen tulkintamahdollisuus, että niistä on pahimmillaan vaan haittaa, jos on ns. toimintakykyinen ihminen kuitenkin.

Sellaista piti vielä kysyä, jos joku tietää, että voikohan sen valituksen laatimiseen saada muuta apua kuin, että potilasasiamies lähettää paperit? Haluaisin saada jotain apua, onhan tässä vastassa kuitenkin muutama lääkäri yms. kommentoimassa minua vääräksi.

Puhuin potilasasiamiehen kanssa pitkään, eikä hän mitään muuta osaa/suostu sanomaan, kuin että tee korjauspyyntö. No näin tulen tekemään ja olen lähes 100 varma, että lausuntoa ei muuteta. Kiinnostaisikin, että mitä sitten teen?

Puhut alla pam:sta, mikä se on, miten otetaan yhteyttä… potilasasiamies hyvin vastahakoisesti sivulauseessa mainitsi jostain kantelusta. Miksi oli niin vastahankainen ja miten se tehdään?

Kiitos vielä!..

Juu kiitos, mutta PAM :slight_smile: jonka kanssa juttelin, ei esittäny muuta kuin näiden muistutusten tekemistä. Yritin kysyä, että onko jotain ylempää tahoa, mihin tätä viedä/valittaa, mutta ei ole tai hän ei kertonut… jotenkin outoa, että ko paikan ylilääkäri kommentoi (eikös hän ole aika puolueellinen) ja asia on sitten siinä… :open_mouth: :open_mouth:

nostanpa tätä vielä, jos jollain olisi kokemuksia…

Tuossa on joku keskustelu jossa lääkäreitäkin mukana, tässä linkki. En ehtinyt lukea kuin ekaa sivua ku on läksyjä, mutta tuolla lääkäritkin vastailee ja potilaat saaneet vääriä diagnooseja joita ei poisteta jne. Se kävi selväks et todennäköisesti vanha epikriisi jää ja sen tehnyt lääkäri joka sunkin tapauksen tehnyt voi korjata virheen erillisellä korjaus-epikriisillä. Kyllä mä ite oon kuullu niin paljon noita “heitetään miekkarista ulos ku juodaa 2 kaljaa joka toinen vkloppu”-tapauksia, et tiedän ettei oikeasti kannata mainitakaan sanaa “alkoholi” tai mikään muu lääke tai huume lääkärille; samantien tulee merkintä alkoholismista. Mut jos et kerta raskaana tuolloin ollut ja elämäntilanne oli eri ni kyllä mä sinuna lähtisin tuota korjaamaan, koska se alkoholistin leima kantaa sit koko lopun ikää jos se papereissa ekana tulee vastaan… Varmasti voit kysyä jostain lääkäreiden foorumiltakin asiasta, esimerkiks sairaanhoitajilla oli oma foorumi ainakin muutama vuos sit vielä ja varmast jotain löytyy ku hakee pharmacia tms. Sieltä sais kongreettisia neuvoja… Kyllähän tuo jos papereihin jää, saattaa sulle esimerkiks sosiaalityöntekijät katsomaan et onko vauva todellakin turvassa vai ryyppäätkö keskellä viikkoa ja siitä ei oo helppo päästä eroon ku nykyää on niin paljo pahoinvointia yhteiskunnassa. Uskoisin et jossain 2 plussan foorumillakin vois olla tietoa ku äipät siellä keskustelee… Toivottavast saat korjattua tuon.

Tuon pitäisi korjaantua kun tekee selkeän tekstin jossa lainaa sitä alkuperäistä kohtaa, mistä alkoholitulkinta on tehty ja selittää että lauseella tarkoitetaan sitä että masennuslääke saa sinut juomaan alkoholia, jota et muuten käytä kuin juhlissa kerran vuodessa tjsp.

Minusta ei kuullosta ollenkaan hyvältä idealta sanoa että bentsot “saa juomaan alkoholia”. Jos sellainen lisätään epikriisiin, niin varmana pysyt alkolistina. Jos rivat pistää juomaan, on alkoholiongelma lääkärien näkökulmasta aivan saletti. (miksi ne oikein pistää juomaan? Haluat siis vaan enemmän päätä sekaisin… muuta en keksi -itse rivavieroituksessa olleena).

Kyse ei ollutkaan bentsoista vaan SSRI tms. lääkkeistä.