Hei vaan kaikille, piipahdin tuolla vähentäjien puolella ja se oli anteeksiantamaton virheeni. Noh, kävinpä yhdellä matkallakin, mutta eipä siitä reissusta enää sen enempää. Nyt tuntuu, että olisi lasimestarin tekemä ja joku olisi ampunut pään paskaksi. Vaikka krapula-aika on jo ohi, niin tietty “paniikki” on päällä - en halua juoda enää ikinä viinaa! Johtuukohan se ihan vaan viinan aiheuttamasta aivokemiasta, kun tuntuu, että ei saa kasattua itseään etes viikossa? Tässä on kaikki tunteet niin pinnassa, että ei ole tosi. Mitään lääkkeitä en ole käyttänyt, enkä käytä. Tilkka viinaa auttaisi heti, mutta en ota. Nukkunut olen hyvin ja syönytkin. Auttaako tähän enää vain aika, vai menikö tässä jo järki? Mitä pitäisi tehdä, että tuleva viikonloppu tekisi minusta taas Miehen? Auttakaa, ken osaa. Saa potkia päähänkin, sitä ei enää ole…helvetin helvetti!
Hei, minäkin olen entinen juoppo!
Nyt en enää ole, koska eräänä iltana vuosia sitten astuin sisään AA-palaveripaikkaan.
Tämä ei ole päähänpotku, vaan lyhyt kertomus elävästä elämästä.
Vaikea sanoa mikä sinusta tekisi miehen, mutta yleensä se auttaa kohti parempaan oloon, kun tekee viisaan-järkevän päätöksen, lopettaa juominen sekä ei aloita uudestaan, jos siitä koituu ongelmia, joita ilmeisesti on koitunut. Henkinen krapula on tietysti ikävää, mutta jotenkin myös välttämätöntä, että löytyisi se syy lopettaa juominen.
Miten olisi AA, jos kaipaat tukea ja raitista seuraa sekä toipumisohjelmaa jotta elämä muuttuisi.
Kiitos heti alkuun hyvät ihmiset. Olen todellakin päättänyt lopettaa juomisen ja pitäisin sen päätöksen vähemmälläkin kurittamisella(morkkiksella). Itseasiassa tämä vanteeksiantamaton virhe tuli tehtyä vuoden täysraittiuden jälkeen ja vakaalla päätöksellä kokeilla alkoholia. Päätös jatkaa raittiutta tuon reissun jälkeen oli myös jo tehty. Piti vaan tehdä tuollainen pikainen itsemurha ja palata takaisin…Olen aikaisemmin käynyt ryhmässä, jonne jo olin yhteydessä. Olin kuulemma tervetullut, joten menen sinne tietenkin. Mutta se ei auta nyt, kun haluaisin alkaa olemaan heti yhtä skarppi raitis, kuin olin reilu viikko sitten. Ei näköjään menekään ihan noin, enkä voikaan päättää mitä aivoissa tapahtuu 
Periksi ei anneta! On yksi suunta ja se on ylöspäin! Sitä kohti siis!
Rutkasti tsemppiä!!
Jau!
Muokkasin tähän vastaukseen hieman otsikkoa, joka toivoakseni puhuu puolestaan. 
Olet hengissä ja ilmeisesti suht ehjin nahoin, etkä ole toivottavasti vahingoittanut ketään muutakaan pysyvästi.
Oppimiskokemus, oppimisen paikka. Mutta ei oteta tavaksi, eihän?
Raitista ja jatkuvasti paranevaa viikonloppua, suunta ylöspäin! \o/
Älä turhaan ruoski itseäsi, kyse on kuitenkin vain yksi repsahdus, joita olemme kaikki kokeneet kymmeniä tai satoja. Luovuta mielummin ja myönnä että alkoholi on sinua (ja minua) vahvempi. Sitä kautta voi tulla uusia ahaa-elämyksiä matkalla raittiuteen. Vaikka kyllähän sinä sen vuoden raittiuden jälkeen tiedät. Kuten Ketostix totesi, oppimisen paikka.
Nähdäkseni ainoa huono juttu tässä on se, että alkoholi-hattiwatit on taas aktivoitu pääkopassa, mutta muuten tämä varmaan oli ihan terveellinen muistutus sinulle ja meille kaikille muille.
Tästä vain eteenpäin entistä viisaampana. Kaikkea hyvää sinulle.
Tämän päivän raittius luo perustan paremmalle huomiselle.
Päivä kerrallaan ystäväiseni. Päivä kerrallaan. Armollisuutta itseään kohtaan, olemme alkoholisteja. Ei se ole ihme, jos alkoholisti juo. Se on ihme, kun alkoholisti on raittiina.
Voimia luovuttaa.
Kiitos kannustavista viesteistänne, ne ihan oikeasti lämmittävät mieltä! Onhan sitä aiemminkin oltu krapulassa tai näiden mainittujen hattiwattien vietävänä, mutta aktiiviaikoina tähän kohtaan on otettu neuvoa-antavat, muistelen ainakin niin. Nyt kun ei ole ajatustakaan sellaista tehdä, niin pitää kärsiä ja ruoskia loppuun saakka. Mutta kuten tuossa joku mainitsi, meneepähän paremmin perille. Sitä se kyllä tekee, vaikka nyt menisi perille vähemmälläkin. Jatkossa olen ehdottoman raitis ja päivä kerrallaan. Olenhan nyt ryypiskellyt vain yhden rännin, joten arkeen palaaminen onnistuu kyllä. Reissu oli vielä silleen siisti, ettei kukaan mitään loukannut, sovussa vitsaillen erottiin.
Ehkä nämä kannustavat palautteet auttoivat itselle anteeksiantamisessakin. Luulen, että voin kantaa tämän mokani ylpeänä ja vielä ilman häpeän tunnetta. Poikkeus vahvisti sääntöjä!
Raittiita päiviä kaikille
Onpa kiva, kun homma meni näin. Huomasin kirjoituksesi tuolla aidan toisella puolen ja ajattelin jotain vastatakin. Olit kuitenkin selvästi jo päätöksesi asian suhteen tehnyt, tuskin siinä tädin neuvot olisi paljoa pananeet. Helpottavaa kuulla, että sinulle käynyt mitenkään kummemmin, viisastuit vain vähän. 
Joo, ei muuta kuin pois itsesäälistä ja kohti uusia tuulia. Ei niitä kaikkia kokemuksia tarvitsisi tulla, mutta minäkin tarvitsin kaikki ne omani, vaikka muutama kokemus vähän mietityttää, oliko ihan pakko.
Voimia
Ajattelin, että jo näiden kannustuspuheiden vuoksi minun pitää Ryhdistäytyä. Alkoholi-hattiwatitkin luovuttivat, joten nyt tämä kokemus käännetään eduksi ja vahvuudeksi.
Rahvas tuossa sanoikin " Ei niitä kaikkia kokemuksia tarvitsisi tulla, mutta minäkin tarvitsin kaikki ne omani, vaikka muutama kokemus vähän mietityttää, oliko ihan pakko."
Täsmälleen sama fiilis, ei minunkaan näitä kaikkia kokemuksia olisi tarvinnut hankkia, mutta ilmeisesti oli ihan pakko. Nyt otan opiksi. Pidän ihan itseni takia huolen siitä, että minä en enää juo tippaakaan. Päivä kerrallaan, mutta tavoitteena on, ettei koskaan enää! Vähempää ei kannata tavoitella
Kiitos kannustuksesta!!
Huomenta!
Täällä myös entinen juoppo, joka miljoona kertaa lopetti ja aloitti aina rumban uudestaan. Nyt antabukset, käynti AAssa, puolison tuki ja teidän vertaistukenne. AAhan menen uudelleen. Sen tuoma rauha ja voima kolahti minuun. Kuuden vuoden juomisen jälkeen olin totaalisen uupunut ja voimaton lopettamaan yksin ja nyt olen saanut uuden elämän.
Tsemppiä ja voimia rutkasti, onnistut kyllä!
Ja anna anteeksi itsellesi!
Meri
Kiitos kannustuksesta MeriKen! Annan itselleni anteeksi, kun olen sen ansainnut Pitää palauttaa luottamus omaan itseen ja eiköhän se tästä pian onnistu. Tänään 12 km juoksulenkki ja pieni kuntopiiri päälle. Vähän on magee olo, kaikki turvotus on taas poissa JES!