Yastäväi on alkoholisti, joka ottaa välillä lääkkeitä ja viinaa sekaisin. Nyt hän yrittää päästä kuiville, kun on morkkis.
Mitä mieltä olette kannattaako olla tällaisen ihmisen ystävä, johon joutuu aina pettymään. Ystävälläni on masennusta, avioero vireillä ja on päässyt eläkkeelle. On paljon hyviä syitä juoda ja aina ne löytyy itsen ulkopuolelta. En usko, että alkoholismi on sairaus, tai ainkaan perinnölline. Jokaisesta voi tulla akoholisti.
Onko tämä ystäväsi jo aloittanut plinkkiin kirjoittamisen? 
Mikäli ongelma, alkoholi, tekee ystävällesi niin mahdottomasti haittaa, että siitä on haittaa muillekin, on ehdottomasti aika aloittaa sen käytön lopettaminen. Itseään on ensisijaisena pidettävä ja samalla suojeltava. Voimavarat jää sitten raitistumiseen. Tervetuloa ja tsemppiä! Ystävällesi siis. Sinun ei tarvitse muita, kuin itseäsi, hoitaa. (Tätä itekin opettelen ).
Ps. Jos tilanne on sulle kovin raskas, voinet käydä tuolla Kotikanavan puolellakin sitä purkamassa. Siellä on alkoholin käyttäjien läheisiä, eli se näkökulma asiaan. Me Vähentäjät ja Me Lopettajat on ensisijaisia ystävällesi. Voimia!
Niin, meidän jotka ollaan alkoholistin ystäviä tai läheisiä pitäis purkaa tuntoja jossain muualla 
.
Te alkkikset ootte vaan niin itsekkäitä että teille tekis ihan hyvää kuulla mitä aiheutatte toisille. Mun mielestä keskitytte ihan liikaa itseenne. Olin yhden kesän kesätöissä katkaisuklinikan keittiössä. Siellä todella näki mitä nämä katkolle päässeet juopot ajatteli. Heille oli ensisijaista, että päivärytmi oli sama. Joku heidän ulkopuolinen määräsi sen. Esim. jos ruokalan luukun avasi pari minuuttia aiemmin tai myöhemmin siitä heti huomautettiin. Alkoholisti haluaa laitostua ja haluaa että häntä lääkitään ym.Mitä sitten tosi elämässä. Kaikki me joudutaan kohtaamaan uusia tilanteita, epävarmuutta ja pettymyksiä. Ne pitää vain kestää. Aina ei voi joku sossun täti olla auttamassa.Tutuu että juopot ajattelee, että muiden pitää olla heille tolkku tai raja. Oma moraali ei riitä. Tulette yhteiskunnalle todella kaliiksi ja ennen kaikkea perheille. Ystävälläkin on teiniikäisiä lapsia. Myös omassa talossani on huumeidenkäyttäjiä, juoppoja tms. he lisäävät muiden turvattomuutta. en uskalla mennä möhään ulos näiden suomalaisten hullujen takia. Joskus illalla tulee vastaan vastaanottokeskuksen nuoria poikia. He ovat kuin raikas tuulahdus. Mielestäni yhteiskunnan varat pitäisi suunnat näiden auttamiseen ei juoppojen hyysäämiseen.
Tarkoitus ei ole olla törkeä. Tutuu vain, että tämä alkoholismi on enemmän moraalinen kuin lääketieteellinen ongelma.
Miten on selitettävissä se että ihminen juo vaikka tietää aiheuttavansa tuskaa läheisilleen esimerkisi lapsille. Onko yhteiskunnalla edes mitään velvollisuutta tälläisia ihmisiä kohtaan, kun heilläkään ei riitä sääliä muille. Meidän yhteiskunnassa ei vieläkään koeta mielestäni tarpeeksi häpeää päihtyneenä olemista kohtaan. Juuri päihtyneet suurkuluttajat ovat lopulta niitä alkoholisteja. Saisitte hävetä!!!
Tämä foorumi on juuri sitä varten että raitistuttaisiin tai siirryttäisiin kohtuukäyttöön!
No huhhuh, tsemppiä sulle 