Alkoholistin sairasloma

Onko kellään kokemuksia alkoholistille määrätystä sairaslomasta ja sen korvattavuudesta?
Mieheni oli hoidossa 28 vuorokautta ja sai laitoksen lääkäriltä normaalilta näyttäneen lääkärintodistuksen, jossa oli koodi 10.4 (olikohan oikein?), lisäksi oli hoitolaitoksen leima ja lääkärin allekirjoitus. Hoidon päättymisestä alkaa olla kohta kuukausi ja mies on edelleen raittiina ja jatkaa hoitoaan a-klinikalla ja aa-ryhmissä. Hän hakeutui kuitenkin tutkimuksiin muista syistä ja on edelleen sairaslomalla ja joutuu ilmeisesti leikkaukseen eikä siis ole menossa töihin ainakaan lähiaikoina. Työnantaja oli jättänyt puhelinvastaajaan tylyn viestin, jossa oli tiedustellut, mikä miestä oikein vaivaa, kun on niin pitkällä sairaslomalla. Lääkärintodistukset on asiallisesti toimitettu työnantajalle. Viime perjantaina työpaikalta oli soitettu ja kerrottu, että he eivät aio maksaa sairasajan palkkaa, ovat kuulemma liitosta tiedustelleet ja heille on sanottu, ettei alkoholismin hoidon ajalta tarvitse työnantajan maksaa mitään. Olin kyllä kovin ihmeissäni, sillä itselleni ei ole koskaan tullut mieleenikään tutkia, mitä työntekijöiden lääkärintodistuksissa olevien koodien taakse kätkeytyy, lääkärihän on työkyvyttömyyden allekirjoituksellaan todennut.
Mies toki hoitaa asiansa itse, minä olen kiinnostunut aiheesta yleisellä tasolla eli voisiko tosiaan olla niin, että tänä päivänä ja vuonna 2008 alkoholismi jossain tapauksessa luokiteltaisiin itseaiheutetuksi poissaolon syyksi?? Jos näin olisi, aion kyllä nostaa asiasta jonkun sortin metelin. Minut läheisenä on kovalla työllä saatu oppimaan, että kyse on vakavasta, hoitamattomana kuolemaan johtavasta sairaudesta, joten sitä samaa edellytän kyllä työnantajilta, kelalta ja muilta, jotka asian kanssa ovat tekemisissä!
Mieheni hoitopaikassa oli väkeä monelta eri alalta ja aika moni oli työpaikan lähettäminä ja vielä niin, että työnantaja maksoi hoidon kustannukset. Joillekin työnantajille jatkuvasti työkykyinen työntekijä ei näköjään mitään merkitse, vaan heille käy mainiosti tyyppi, joka välillä tekee töitä kuin orja ja välillä vähän huilailee, kun sattuu putki päälle. Toivonpa totisesti, että mies iritsanoutuu noin urpon työnantajan palveluksesta kävi palkanmaksulle sitten miten tahansa.
Niin, soitin myös ammattiliitton, josta odottelen vastaussoittoa. Joku nuori toimitsija ei osannut vastata, vaan lupasi tiedustella asiaa liiton sosiaalipuolelta. Jos ei kohta ala soittoa kuulumaan, soitan itse sinne liiton sosiaalipuolelle ja tiedustelen heidän näkemystään. Vaan tosi mielelläni kuulisin vastaavista tai ihan päinvastaisistakin kokemuksista tälläkin palstalla.
Jaksamista meille kaikille!
:smiley: Maria

oon alkoholisti.
mä olin aikoinaan vakiduunissa ja olin eka viikon katkolla, sieltä menin suoraa 4 viikon hoitojaksolle.
niin, ja ennen katkolle menoa olin kuukauden sairaslomallakin vielä.

työnantaja maksoi muistaakseni parilta eka viikolta palkkaa ja loput sairaslomarahat piti hakea kelalta, en nyt muista mikä se lomake oli, mut kelalla kyllä neuvovat.siihen liitteeksi sit lääkärintodistukset.
ah tätä lappujen ihmeellistä valtiota… :unamused:

Kokemusta on. Ja ihan omaani. Ei markan latia sairasloman ajalta. Kenkää sen sijaan tuli töistä. Juopoksi olin luokiteltu ja oikeahan se diagnoosi olikin. Kun menin päihdekuntoutukseen eli hoitopaikkaan, sain kuntoutustukea tai jotain Kelalta. En enää muista mikä sen vellirahan nimi oli. Eli jos myöntää suoraan ja rehellisesti olevansa juoppo, ei ymmärtääkseni sairauspv.rahaa tipu.

Olen tänään keskustellut liiton ihmisten kanssa asiasta ja siellä ollaan sitä mieltä, että tottakai pitää maksaa. Nyt pohtivat, maksaako liitto mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos työnantaja ei kehotuksesta huolimatta suostu maksamaan. Hyvä olisi saada ennakkotapaus, jos kerran on mahdollista, että asiassa voidaan toimia monella eri tavalla. En tosiaan voi käsittää, että vakavasti sairaan ihmisen hoito on sitä, että joko maksat itse ellei satu olemaan höveli työnantaja. Ei hoidon mitään arpapeliä pitäisi olla. Kaikille tasapuolinen kohtelu ja vielä teille kaikille raitistuneille joku extra-bonus, sillä siinä säästyy eräskin euro, kun ei tarvitse kustantaa alkoholismin haittoja terveys- ja sosiaalipuolella. Vai onko niin, että ne alkoon kannetut eurot tuottavat enemmän veroina kuitenkin… :wink:

Miehesi on ilmeisesti yksityisellä tynantajalla töissä. Se ei tietenkään tarkoita, että työnanaja maksaa, jos huvittaa maksaa. Niin ne kylläkin usein tekee.
Alkoholismi on jo ajat sitten luokiteltu sairaudeksi ja lääkärintodistuksen esittämällä hoitoajasta on maksettava sairasajan palkka. Sitä ei yksikään työnantaja pääse karkuun ja on silkkaa bluffia, että asia olisi muka työnantajan toimesta varmistettu jostakin liitosta. Lääkärintodistuksella on niin suuri merkitys, ettei mikään työnantaja pysty sen yli kävelemään (sehän olisi sama jos työnantaja yrittäisi ottaa lääkäriltä lääkärinoikeudet pois). Ilman muuta työtuomioistuimeen, ellei sitä liksaa ala kuulua. Liitolta saa tarvittaessa myös lakimiehen palvelut joko halvalla tai täysin ilmaiseksi. Olen itse toiminut vuosia luottamusmiehenä ja näitäkin juttuja tuli sinä aikana muutama. Työnantaja hävisi jokaisen jutun, joskin ko.työntekijän olo voidaan episodin jälkeen tehdä hyvinkin hankalaksi. Hän voi tietenkin vaihtaa typaikkaa vaikka heti, jos työtä löytyy, mutta itse asiaa se ei muuta.

Pitänee lisätä vielä edelliseen asia, jonka vasta nyt kaivoin muistini sopukoista : Raja palkanmaksuun kulkee siinä, että jos työntekijä on hakenut sairaslomaa krapulaan ja todistettavasti dokannut koko loman ajan, on loma tulkittava itseaiheutetuksi, palkattomaksi sairaslomaksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, ettei työntekijälle voida antaa, kuin korkeintaan suullinen varoitus, koska lääkäri on kuitenkin hänet työkyvyttömäksi todennut ja sairasajan palkka pidätetty. (Ja mikäli se oli ensimmäinen kerta) Jos taas on niin, että työntekijä on ollut hoidossa sairasloman ajan, on palkka maksettava, kuten muissakin sairaustapauksissa. Näin asian kertoo ainakin Kves, eli kunnallinen työehtosopimus.

Ystävämme Kansaneläkelaitoshan on sitä mieltä, että päihderiippuvuus ei ole sairaus, eikä siten aiheuta työkyvyttömyyttä. Mutta siis oikeasti… hoidon ajalta hoitolaitoksesta annetaan yleensä aina lääkärintodistus, jonka pääasiallisena diagnoosina on joku kymppi eli päihdediagnoosi. Ja jotkut onnelliset saa sairaspäivärahaa hoidon ajalta, mutta kuntoutusraha on se ensisijainen, sitä pitäis saada kaikkien. Mutta jos tulee joku muu vaiva hoidon jälkeen ja sen myötä saa todistuksen, jossa ei päihdediagnoosia ainakaan ensisijaisena ole, niin eihän sitä saa kukaan ulkopuolinen alkaa kyseenalaistamaan. Laitontahan se on. Ainakin mun mielestä jos ei muiden…

Että mä rakastan byrokratiaa. T. masentunut mutta ei oikeasti sairas kun ei syö lääkkeitä (kysy vaikka kelasta)

Onko sun mies kertonut sinne työnantajalle, että tämä uusi sairasloma on täysin eri kuin alkoholijutut? Se ainakin kannattaisi tehdä selväksi ihan kunnolla. Ei pelkästään lähettämällä uusia todistuksia.

Työnantajallahan on nykyään velvollisuus ohjata hoitoon, eli kenkää ei saa alkoholin takia antaa. Meilläkin on joku lakisääteinen kirjallinen päihdehuoltosuunnitelma, vaikka ei kukaan sen kummemmin duunissa ryyppää. Se on ihan lakipykälissä. Sairasajalta pitää maksaa palkka normaalisti, mutta sairastajalla on silloin velvollisuus hoitaa sairauttaan. Eli jos juoppo juo sairasloman aikana niin omaloma on alkanut. Nyt taitaa vaan olla kyse vähän tietämättömästä työnantajasta.

En tunne ihmistä ketä teillä on siellä vastassa, mutta kannattas mieluummin yrittää puhua järkeä sinne ja saada sovittua asiat neuvottelemalla, kuin lähteä heti käräjille. Sen jälkeen ei taida työnteko enää olla maksettavan palkan arvosta jos koko ajan joku pomoista kyräilee pienintäkin virheliikettä. Jos työnantaja haluaa tosissaan jonkun alkoholistin ulos talosta, niin se keksii siihen kyllä ennenpitkää jonkun muun vian josta kenkää voi laillisesti antaa.

Totta. Jos miehesi työpaikalta löytyy luottamusmies, tai vielä mielluummin pääluottamusmies, kannattaa ensin jutella jommalle, kummalle. Jokaisella työntekijällä oikeus pyytää ensin suullinen neuvottelupyyntö ja ellei työnantaja siihen reagoi kohtuullisessa ajassa, vaatia asia kirjallisena. Palaverissa olisi hyvä olla työsuojeluvaltuutettu, henkilö itse, työnantajan edustaja ja luottamusmies. Itseasiassa ko.henkilöiden PITÄÄ olla paikalla, mikäli sellaiset työpaikalta löytyvät. Kuntapuolella on sääntö, että neuvottelussa sovitaan jatkosuunnitelmista ym. mutta tiedän kokemuksesta, että jos päihdekuntoutus on tapahtunut laitoshoidossa, on palkka maksettava. Avohoidossa on porsaanreikiä, joihin vetoamalla työnantaja voi palkanmaksun evätä, valitettavasti.

Mieheni työpaikalla ei ole luottamusmiestä sen paremmin kuin työsuojeluvaltuutettuakaan. Ammattiliitto kiinnostui asiasta ja hoitaa nyt asiaa pontevasti. Maksuun ovat tulossa muutkin puuttuvat palkanosat, joita mies ei olisi osannut mennä vaatimaankaan. Eli jos työnantaja olisi maksanut suosiolla sairasajan palkan ja hakenut itselleen kelakorvaukset, meiltä ei olisi otettu mihinkään yhteyttä. Nyt työnantaja joutuu selvittelemään erilaisia puutteellisuuksia palkan- maksuissa pidemmältä ajalta.
Meillä ei asialle tällä hetkellä uhrata kovinkaan montaa ajatusta, ihmetyttää vaan, miksi työnantajan piti ryhtyä jääräpäisesti vänkäämään selvässä asiassa, nyt joutuu itse hankaluuksiin.
Hyvin on hyppyyttänyt kelakin: mies on joutunut hakemaan kaikenmaailman lappuja ja lippuja eri puolilta eikä vielä ole tullut päätöstä asiasta niiltä osin, mitkä menevät yli työnantajan palkanmaksun. Mies oli ensin kuntoutuksessa ja on sen jälkeen ollut sairaslomalla odottaen olkaleikkausta. Lääkärinlausunnon mukaan töihin ei voi mennä kuin vasta operaation jälkeen. En osaa sanoa, mitä siellä kelassa oikein arpovat, mutta ehkä sekin selviää aikanaan.
Joku kysyi, tietääkö työnantaja, että on kyse kahdesta eri sairaudesta. Tietää toki ja oli liiton kaverille valittanutkin, että miten voi olla käsi kipeä, kun ei ole töitäkään tehnyt aikoihin.
Asenteissa olisi kyllä petraamista joka taholla. Mielestäni kaikkialta pitäisi saada kannustusta raitistumiseen ja siinä pysymiseen.Erilaiset heitot siihen suuntaan, että olet kuin toisen luokan kansalainen, jos olet ollut päihdekuntoutuksessa, koettelevat alkoholistia ja hänen läheisiään. Vai onko niin, että olemme tuollaiset koettelemukset ansainneetkin…:wink:

Onko miehesi tehnyt asiassa oman osuutensa, eli lopettanyt ryyppäämisen? Omasta kokemuksestani voin kertoa, että Kelalla ym. on aika tyly linja, jos toteavat, että kuntoutus ei vaikuta. Minäkin kävin aikanani useammankin kuntoutuksen läpi, mutta ketun häntä kainalossa. Hyvin kuntouduinkin. Kuntouduin juomaan. Sitten kun oli tosipaikka edessä, eli se viimeinen mahdollisuus saada tukijaisia kuntoutukseen, älysin, että rahahanat menee kiinni jos tulosta ei ala tulla. Oli raitistumiseen toki paremmatkin syyt, joista olen aikaisemmin täällä kertonut, enkä enää viitsi itseäni toistaa. Sen verran, että pohjakosketus oli totaalinen, kunnes jääräpäinen itsekkyyteni ja toisten sekä yhteiskunnan syyttely muuttui itsetarkasteluksi.

Jos mies ei olisi raitistunut, en varmasti olisi täällä kertomassa tätä tarinaa, vaan jotain ihan muuta…:slight_smile: Oma pohjani on tullut siten, että en ainakaan tässä vaiheessa pystyisi kuvittelemaan elämää juovan alkoholistin rinnalla. Raittiissa kodissa on tosi mukava elää ja tuollaiset pikku vastoinkäymiset tuntuvat ihan sivuseikoilta, asiat ratkeavat aikanaan tavalla tai toisella. “Hellitä ja anna jumalan ohjata” ja muut iskulauseet ovat tulleet tutuiksi ja turvallisiksi oppaiksi.
Oma hoitoni Al-Anon- ja OA-ryhmissä on perheellemme ihan yhtä tärkeää kuin miehen jatkohoito omissa ryhmissään. Alkoholismi on koko perheen sairaus ja on tärkeää hoitaa kokonaisuutta. Mieheni raitistumista ei varmasti olisi tukenut, jos olisin edelleen se sama kiukutteleva ja asioita aina hallitseva “täydellisyys” joka olin ennen hakeutumistani ryhmiin.
“Kiitos raittiista päivästä” on minusta maailman kaunein lause sillä syytä kiitokseen todella on tällä hetkellä.

Olen iloinen sinun ja miehesi puolesta. :smiley: Noin se raittius mahdollistaa hyviä asioita. Oikein olet oivaltanut kun olet itsekin hankkinut tukea ryhmistä. Niissä on paljon kokemusta ja viisautta, joka ei ole kirjaviisautta, vaan elämästä saatua. Kun alkaa työskennellä itsensä takia ja itsensä muuttamiseksi, saavuttaa tuloksia. Niin alkkari kuin läheinen omalla kohdallaan. Toistahan ei voi muuttaa, ei vaikka kuinka yrittäisi rakkaudellakin. Tuo on asian ydin, vaan sen vain harvat myöntävät.

Meilläkin on joku lakisääteinen kirjallinen päihdehuoltosuunnitelma, vaikka ei kukaan sen kummemmin duunissa ryyppää. Se on ihan lakipykälissä. Sairasajalta pitää maksaa palkka normaalisti, mutta sairastajalla on silloin velvollisuus hoitaa sairauttaan.