alkoholismin määritelmä

Vaikutusvaltaisen tiedemiesryhmän käsitys:

National Council on Alcoholism and Drug Dependence ja American Society of Addiction Medicine antoivat 23-miehiselle eri tieteenalojen harjoittajista koostuneelle komitealle tehtävän määritellä alkoholismi. Kaksi vuotta kestäneen työn tulos julkaistiin vuonna 1992 “The Journal of the American Medical Association”:issa, allekirjoittajina olivat Robert K. Morse ja Daniel K. Flavin. Määritelmä kuuluu näin:

”Alkoholismi on primäärinen, krooninen sairaus jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Sairaus etenee usein asteittain ja johtaa kuolemaan. Siihen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteeseen alkoholin haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä häiriintynyt ajattelukyky, lähinnä tilan kieltäminen. Jokainen näistä oireista voi olla jatkuva tai ajoittainen”.

Lainaan ja muokkaan vähän asian korostamiseksi.

  1. ryypyn välit lyhenevät eli tulee juotua useammin

  2. vaikka tarkoitus ottaa “vain muutama,” vetää lärvit useimmiten

  3. viina pyörii mielessä yhä useimmin (mm. kun lähestyy viikonloppu etc.)

  4. “enhän minä alkoholisti ole.” (kuvittelee hallitsevansa juomisensa, usein vähättelee ja valehtelee juomamääränsä)

  5. myös ns. tuurijuoppous

Kiitos kun pistit määritelmän, en olisi osannut hakea.

Paarman korostuksista ja konkretisoinneista myös kiitokset.

Hmm… alkaa pyöriä mielessä miten tuon vääntäisi puolentoista minuutin mittaiseksi YouTube-pätkäksi.

Tämän voisi kirjoittaa myös minä-muotoon, ettei selityksiä etsivälle itselleen jää epäselvyyksiä. Kas näin:

“Ryyppäämiseni välit lyhenivät ja tuli juotua useammin. Vaikka tarkoitus oli ottaa vain muutama, vedin lärvit usemmiten. Viina pyöri mielessä yhtenään mm. kun viikonloppu lähestyi. Mielestäni en ollut alkoholisti. Kuvittelin hallitsevani juomista. Usein vähättelin ja valehtelin juomamääräni. Välillä olin myös tuurijuoppo.”

Siinä se tiivistettynä minunkin tarinani ja joka sanan voin allekirjoittaa! :laughing:

Nyt kun sulla on ne illalliskutsut tulossa, niin sähän voisit tilata vaikka lautasliinoja, joihin on kirjoitettu tuo teksti… :laughing:

Joo “rakkaat ystävät edessänne on pieni ylläri…” :laughing:
Ehkä myöskin tietskan näytönsäästäjään voisi tuon printin laittaa, jos alkaa tuntuun, että seli-seli-selityksiä alkaa itää mielessä :stuck_out_tongue:
Kuinka paljon aikaa säästyisi A-klinikalla, jos ihmiset menisivät tuo teksti printattuna käyntikorttiin sosiaaliterapeutin juttusille…
Raitistumisen jälkeen voi sitten jatkaa: “Vihdoin ymmärsin kaiken tuon ja halusin lopettaa alkoholin käytön kokonaan…” ja sitä tarinaahan täälä sitten yritetään puskea eteenpäin, hampaat hymyssä ja välillä vähemmän… :smiley: :frowning:

youtube.com/watch?v=sbs1uLWMf2I

Alkoholismi on päihderiippuvuuden muoto, jota poteva henkilö joko juo alkoholia pakonomaisesti tai joisi, ellei pidättäytyisi siitä täysin.
Alkoholismilla on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen ulottuvuus, eli riippuvuus toimii monella tasolla. Raittiin alkoholistin diagnosointi on vaikeaa ja tulkinnanvaraista, sen sijaan päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit on melko selkeät:

  1. Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä
  2. Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt
  3. Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä. Ne voivat ilmetä:
    a) käytetylle päihteelle tyypillisenä vieroitusoireyhtymänä tai
    b) alkuperäisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan päihteen käyttönä vieroitusoireiden
    lievittämiseksi
  4. Sietokyky kasvaa. Tämä voi ilmetä siten, että:
    a) käytettyä annosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi tai
    b) entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa.
  5. Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi. Tämä voi ilmetä:
    a) muista merkittävistä kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luopumisena joko osittain
    tai kokonaan siten, että
    b) tuntuva osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen
  6. Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai
    joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.

Kylmää faktaa.

  1. Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai
    joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.

Niimpä Niin :slight_smile:

“Mielestäni en ollut alkoholisti” taipuu myös siihen ongelman kieltämiseen, etten enää ole alkoholisti.
Ongelma tosiaan voidaan kieltää lukuisilla tavoilla ja varsin pitkään. Ei se ole mikään kunnia-asia olla alkoholisti, mutta meille alkoholisteille jopa välttämätön, olkoon se alkoholismi sitten mikä sana tahansa, vaikka sitten hölkynkölkyn, jos sille sanalle saa oikean merkityksen meissä itsessämme.

Minulla on alkoholismi, mutta latenttina. Tiedän miten saisin sen heräämään henkiin ja mitä keinoja se käyttää, jotta se voisi ottaa taas vallan minussa/ta. Siksi alkoholismi ei ole minulle kunnia-asia, vaan välttämättömyys tiedostaa sekä tunnustaa, jotta sen vaikutuksesta pääsee/si irti. Siksi minä pidän tietoisuuteni tuoreena, niin kentän kuulumisista, kuin toipumisista, sillä kummatkin asiat helpottaa. Se ettei itse tarvitse olla ja käydä kentällä, mutta kuulee ne vaikeudet ja ongelmat ja se, että kuulee miten muutkin toipuvat ja pitävät yllä raittiuttansa, ettei tarvitse siinäkään asiassa olla yksin.

Alkoholisti Rahvas

No niimpä! Pätee muuten kaikkiin aineriippuvuuksiin. :wink:

Entä nettiriippuvuuteen? Onko päihdelinkin päivittäinen selaaminen nettiriippuvuutta? :wink: :laughing:

Ei kai. Jos päihdelinkkiä selaa päivittäin vuositolkulla ja kirjoittaa vuositolkulla samoja asioita, sitten voi olla nettiriippuvainen. Tämä’ on hyvä ensiapu.

^ No ei nettiriippuvuutta kannata vähätellä tai naureskella sille sen enempää kuin päihderiippuvuudellekaan. :slight_smile: Tällä sivustolla on myös osio “Toiminnalliset riippuvuudet” ja “Katiska”.
Usein tietty eri riippuvuudet voi liittyä toisiinsa, eli usein mm. pelaamisongelmaisilla on myös tupakka- ja alkoholiriippuvuus.

A-klinikka tukee kaikenlaisista riippuvuuksista kärsiviä.

Asia ei korjaannu sillä, että vakiokirjoittajat ottavat uusia nimimerkkejä tyyliin Mörinä-Masa, Märinä-Minna ja Paska-Pertti. :smiley:

Alkoholismin määritelmiä löytyy niin monia erilaisia. Tuntuu että jokaisella taholla on siitä oma mielipide. Mutta jos alkoholismi olisi tarkkaan määriteltävissä, voisi sen diagnosisointi olla helpompaa. Alkoholistitkin ovat ihmisiä, ihmiset ovat erilaisia. Kaikilla lähes poikkeuksetta kuitenkin joitakin samoja ominaisuuksia. Se on mun käsitys.

Itselläni 3 ja 5 pätee muhun melko hyvin. Muut pätevät lähes täydellisesti. Tämän mukaan minäkin olisin alkoholisti. Saattaa toki pitää paikkaansa. Terveyden edistämisen keskus taas on sitä mieltä että Suomessa olisi 30 000 alkoholistia ja 600 000 suurkuluttajaa. Itse tunnen lähes mahdottomana että kuuluisin johonkin 30 000 sakkiin. Nämä ovat hankalia asioita, kun ei ole mitään tarkkaa määritelmää ja kun tosiaan näitä lähteitä on niin helvetisti.

Pahoin pelkään, että terveyden edistämiskeskus on erehtynyt. Luulen, että alkoholisteja on tuo 500 000 ja suurkuluttajia sen lisäksi 30 000. Tuo mainittu 30 000 vastaa oman käsitykseni mukaan suurin piirtein sitä määrää ihmisiä, joka pyörii nk. päihdehuoltofllipperissä. Sitä pientä osaa alkoholsiteista, jotka ovat jo lopullisesti lakanneet roikkumasta tavoitteellisen elämän rattaassa. Ihmisiä, jotka voi laskea Kelan luukulta. Jokaista sellaista kohti on 20 muuta, joiden ongelmat ovat vasta edessäpäin. Alkoholinkäyttöön kuolee vuosittain 6000 ihmistä. Jos tuo 30000 olisi todellinen luku, niin ongelman saisi haudattua viidessä vuodessä tekemättä yhtään mitään.

Tervehdys kaikille palstalaisille pitkästä aikaa. Kirjoittelin täällä aktiivisestikin reilu vuosi sitten ja piipahdin nyt katsomaan, mikä on meininki :slight_smile:

Monta hyvää alkoholismin määritelmää on tähän ketjuun kertynyt. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että määrittelystä ei ole alkoholistille itselleen juurikaan hyötyä: aihe alkaa kiinnostaa yleensä (tämä on sekä palstan seurailuun että omiin kokemuksiin perustuva havainto) kun alkaa tajuamaan menettäneensä alkoholinkäytön hallinnan ja silloin suurin osa noista “varoittajista” on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Omakohtaisesti voin sanoa, että alkoholismin aiheuttamat “oireet” (tässä tarkoitan ketjussa listattuja asioita) voivat olla päällä pitkänkin aikaa ennen kuin niiden vaikutukset alkavat toden teolla näkyä ja romahdus tapahtuu. Jos nuo samat “oireet” iskettäsiin ei-alkoholisille, hän tajuaisi saman tien olevansa sairas. Alkoholisti puolestaan on tottunut tilaansa ja pitää sitä normaalina. Listoissa luetellut oireet auttavat mielestäni enemmän niitä, jotka yrittävät selvittää mikä läheistä ihmistä, työtoveria, työntekijää, potilasta jne vaivaa.

On toki tärkeää kartoittaa oman päihdeongelmansa vakavuutta, mutta minusta se on vähän toissijaista puuhaa: minulle totuus ei valjennut akateemisen pohdiskelun kautta, vaan omaa elämääni rehellisesti tarkastelemalla. Herättävät, konkreettiset ja armottomat mittarit löytyivät sieltä. Alkoholismin määritelmään tarttuminen saattaa myös jotaa ajatteluun, joka tälläkin palstalla oli taannoin vallalla: Eli jotkut ovat enemmän ja vaikeammin alkoholisteja kuin toiset ja siten oikeutettuja arvioimaan/vähättelemään muiden sairautta.

Aurinkoista ja raitista viikonloppua kaikille! :slight_smile:

Kallistun kovasti Smokin mielipiteen suuntaan.
Uskon noiden 30 000 olevan niitä näkyvästi alkoholisteja, siis rappioalkoholisteja, joilta on jo mennyt kaikki.
Nyt on niin, että tämä hieno instanssi nimeltä Terveyden edistämisen keskus on halunnut ohittaa sen tosiasian, että alkoholismi on etenevä sairaus. Ei kukaan yhtenä aamuna herää ja huomaa että “haluampa ostaa pussin kaljaa ja muuttaa sen kanssa veneen alle ja kohta siirryn Lasoliiin”. Ne on olleet alkoholisteja jos illoin kun ovat itse (ja yhteiskunta on halunnut) käyttää vielä sanaa suurkuluttaja. Suurkuluttajan ja alkoholisti ero on siinä, että suurkuluttaja päättää “tänään voiskin vetää perseet ja se oli sitten siinä” alkoholisti pättää “en ota paljon ja ainakaan en huomenna enää” mutta löytää itsensä muutaman kadonneen päivän jälkeen jostain tuntemattomasta paikasta (ja tämä oli kärjistys. Kuitenkin suurkuluttaja päättää tasan tarkkaan itse paljonko juo ja koska, alkoholistilla sen määrää alkoholin tarve)
Eiköhän tuo WHO:n ja amerikan lääkäriliiton käyttämä määritelmä etenevästä sairaudesta ole niin aukottomaksi faktaksi todettu, että sitä ainakaan ei voi kieltää.

Minä taas olin mielestäni “suurkuluttaja” niin kauan kuin join. “Alkoholisti” minusta tuli vasta sen jälkeen kun olin jo lopettanut, muistaakseni parin viikon viiveellä, kun eräänä kauniina päivänä palaset vain loksahtivat kohdalleen jo vähän selvenneessä päässäni.

Tuo juoma-aikojen “suurkuluttaja” oli sinällään täysin oikea titteli, kuvasihan se sitä kuinka join. Se ei kumminkaan selittänyt sitä, miksi join liikaa (alkoholismi). En sisimmässäni tiennyt itsekään, minkä takia pitää juoda paljon ja usein; kaikki suustani tulevat syyt olivat keksittyjä. Tuntui siltä, että pitää juoda.

–kh

Takerruin tuohon, kun jokin siinä laittoi omat kokemukset esille. Miksi se tuntuikaan siltä, miltä se silloin tuntui, vaikka tiesi seurauksetkin, mutta niistä ei välittänyt tai antanut ainakaan enempää häiritä. Olihan se aluksi jotenkin hyväksyttävää, kun oli nuori ja piti saada kokeilla rajojaan, elää omaa elämäänsä ja tehdä virheitään, mutta kun meikäläinen ei ottanut opiksi niistä virheistä, vaan jatkoi niitä samoja muutama kymmenen vuotta. Tuntui siltä, että pitää juoda ja vaikka kaikki olisi mennyt, niin tuo typerryttävä tunne oli ainut aito tunne maailmassa joka vaikutti elämääni.

Tänään tuntui/tuu siltä, ettei tarvitse juoda ja uskon, ettei huomennakaan tarvitse.