Mitä tarkoittaa, että ajattelee alkoholismia sairautena? Tarkoitan miten sen tulisi näkyä läheisestä, jos näin ajattelee? En tiedä mitä ajatella. Pitääkö silloin sääliä, vai olla säälimättä (juu sääli on sairaus), saako olla vihainen, katkera…Mitä, kertokaa please?
Minulle se tarkoittaa sitä, että alkoholismi on krooninen sairaus, josta ei voi parantua. Kroonisissa sairauksissa on pahenemisjaksoja ja näihin on saatava hoitoa. Hoitoa on saatava myös, jotta sairaus pysyisi kurissa, eikä pahenemisjaksoja tulisi. Joten, kun tiedetään, että alkoholismi on etenevä sairaus, potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa/ hoitoa.
Tarkoitatko, että miten tämä oma ajatteluni näkyy päällepäin? Ei kait mitenkään. Ehkä niin, että vaadin sairaalle hoitoa. Alkoholismi vain on siitä erikoinen saraus, ettei sairastava itse aina halua hoitoa.
Että pitääkö sairastavaa sääliä? Ei pidä, mutta olen kyllä säälinyt ja säälin edelleen. Myös vihaan ja olen ollut katkera. Olen myös ollut surullinen, olen myös ollut iloinen ratkeamisesta. Siinäpäs alkkis näki, että on sairas alkoholisti, tai ehkä ei sittenkän nähnyt…
Minä olen sitä mieltä, että alkoholismi on sairaus, riippuvuussairaus. Kysymyksesi siitä, miten se pitää läheisessä näkyä, on mielenkiintoinen 
Minun mieheni on alkoholisti. Tämän vuoksi mieheni ei voi yhtään juoda alkoholia, eikä käyttää keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä. Ei häntä tarvitse sääliä tai paapoa sen vuoksi. Jos olemme juhlissa, jossa kohotetaan malja, hän valitsee alkoholittoman vaihtoehdon. Ruuan kanssa hän juo alkoholitonta olutta, viiniä, mehua, vettä, yms. Kyllä vaihtoehtoja riittää. Tämän ei pidä näkyä läheisessä millään tavalla. Ei läheisen tarvitse olla vihainen tai katkera.
Minä puolestani olen allerginen äyriäisille. Jos syön esim. muutamia katkarapuja, tulen kasvoiltani ja rinnustasta punaiseksi ja henkeni vaikeutuu. On mahdollista, että jos syön niitä paljon, tukehdun kuoliaaksi. Minua ei tarvitse sääliä tai paapoa tämän vuoksi. Valitsen sellaista ruokaa itselleni, jossa ei ole äyriäisiä. Otan lihaa, kalaa tai kasvisvaihtoehdon. Kyllä vaihtoehtoja riittää. Tämänkään ei pidä näkyä läheisessä millään tavalla. Ei läheisen tarvitse olla vihainen tai katkera.
Minun mielestäni allergia kuvaa hyvin alkoholismia, sillä kumpaankin on perinnöllinen riskiryhmä, jolla on olemassa alttius sairastua altistuksen jälkeen, kumpikaan tauti ei parane, ja molempia hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia aineita (alkoholi ja allergeeni).
Näkyy siten, että ei ota itseensä. Sairaus ei ole kenekään syy, ei varsinkaan sen joka ei juo.
Tajuaa jatkaa omaa elämäänsä, eikä pilaa omaa onneaan katkeroitumalla ja yrittämällä taistella turhaan “Luonnonvoimia” eli sairautta vastaan, kun se ei ole mahdollista kuitenkaan. Sanoo toisellekin, että hyväksyn sinut, mutta sinun täytyy hoitaa sairauttasi ensin, ennen kuin voimme olla yhdessä. Tai sitten emme ole yhdessä ollenkaan, koska minun on elettävä elämäni.
Kaikille meistä voi tulla jokin sairaus. Syöpä, sydän-ja verisuonitauti, diapetes jne. Osa niistä on perinnöllisiä, ja osa vahvistuu elintasolla eli syömällä epäterveellisesti. Silloin ihmisen pitää tiedostaa ja todeta tilanteensa, ja alettava noudattamaan ruokavaliota, jätettävä alkoholi pois ja otettava vastuu omasta sairaudesta. Kaikki eivät jaksa, ja sanovat että eivät halua hoitaa sairauttaan. Tämäkin on valinta, joka on jokaisen oma.
Mutta vaikka sairaudelle ollaankin myötätuntoisia, niin koska sellainen voi iskeä kohdalle monelle meistä, niin meidän velvollisuus on elää tätä omaa elämää niin hyvin kuin osaamme, ja hoitaa sellaisia omaisia jotka eivät omalle tilanteelleen mitään voi. Eli jos joku ei halua lakata juomasta alkoholia, ei halua syödä lääkkeitään tai syödä terveellisesti, nin meidän ei tarvitse sairastaa hänen kanssaan yhdessä, vaan valintojaan kunnioittaen pysyä keskittymässä omiin asioihin. Tämä ei tarkoita täyttä itsekkyyttä, vaan sitä että emme voi elää toisen puolesta, tai sairastaa toisen puolesta. Terveys ja elämä on lahja ja ilo, ja emme saa laittaa sitä omaamme alkoholistin murehtimiseen. Mutta sekin on sairaus, jos alkoholisti vain säätelee elämäämme. Sitten meidän pitää hoitaa sitä omaa mieltä, ihan kuin jokaisen pitää hoitaa omia sairauksiaan.
Se vähän riippuu. Jonkun alkoholi voi viedä sairauden kaltaiseen tilaan, mutta taas toisaalta jos esimerkiksi erittäin ahdistavassa tilanteessa ihminen ratkeaa juomaan, niin ei silloin ole kyse sairaudesta vaan siitä ahdistavasta tilanteesta. Sanoa että alkoholismi on sairaus on vähän kuin sanoisi että itsemurha on sairaus. No, joku voi olla hullu, mutta moni tappaa itsensä kun elämäntilanne on liian vaikea. Äärimmäiset reaktiot eivät ole sairauksia, jos tilanne on äärimmäinen. Kyllä mä ymmärrän, että esmes joku 30 vuotta työttömänä ollut juo itsensä hautaan. Ei siinä mistään sairaudesta ole kyse, vaan huonosti toimivasta yhteiskunnasta.
Kuulostat aivan eräältä alkoholistilta. Syy juomiseen on AINA jokin muu, kuin alkoholismi. Voi sysätä vastuun juomisestaan jollekin muulle. Ahdistava tilanne, raskas elämäntilanne, vaimon käytös, työ, ajokoiran kuolema, serkku tappoi itsensä, isä hakkasi, raskas arki, isä on alkoholisti, rakentaminen, jopa yhteiskunta jne jne…
Olen kyllä sitä miltä, että vain alkoholisoitunut ihminen (alkoholisti) pystyy juomaan itsensä hautaan. Terve ihminen ei kykene tuohon mitenkään. Rankkaa ryyppäämistä on kuitenkin harrastettava melko paljon ja pitkään, jotta on haudassa asti.