Alkoholiongelmainen haluaa lopettaa.

Ajattelin nyt tänne kirjoitella. Ei tunnu löytyvän netistä vertaistukiryhmää tai ainakaan sellasta mihi pääsis kirjottelee. Oon tonne me vähentäjiin kirjoitellu mut ei must tuu vähentäjää. Olen 22 kohta ja 4 vuotta läträilly. Koulu tai työ ei oo kiinnostanu ja tää vuosi on ollu rankempi ku mikää aijempi. Kouluun olen hakenut saa siinäki tekemistä mitä on kaivannut. Istua kökötän himassa päivät pitkät. Kokemuksia otan mielellään vastaan ja onko joku lopettanu kokonaan juomisen. Ulkopuolista jeesiä olen hakemassa. Olen ollu kuukauden nuorten “katkolla” a-klinikan stopparissa alaikäsenä kun vielä riskikäytin mut sillo halusin juoda. Kirjottelen lisää täs.

Hei Jouni ja tervetuloa porukkaan!

Tämä on hyvä vertaistuen paikka jos on todellinen halu päästä alkoholista eroon.

Itse kyllästyin toivottavasti lopullisesti alkoholistiseen elämäntyyliini n. Puoli vuotta sitten…,vuosia ehdin nesteitä itseeni imeä,ennen kuin kyllästyin siihen touhuun…helppo tie tämä ei ole…mutta helpottava kylläkin.

Mulla ollu max puoltoista kk viimeks kesällä hetkellisest ei tehny mieli yhtään. On tää v-mäinen tauti ja välil ottanu vaik ei tee mieli. Ja neloskaljaa haluuvat kauppaan jotta meikäläiset menee viel pahempaan kuntoon. Käsittämättömästi menee rahaaki kun vuokraa ei tarvi maksaa.

Kyllä mä olin samaa ikäluokkaa kuin sinäkin kun ensimmäisen kerran raitistuin. Potkua sille hommalle sain AA:sta. Hyvää elämää tuli sen jälkeen vietettyä useita vuosia raittiina kunnes aloitin naukkailemaan uudestaan ja kohtuudella tietenkin, ensin vain ulkomailla, myöhemmin kotimaassa vain juhlissa, myöhemmin ei sit tarvinnut olla kuin viikonloppu ja lopulta sit harvase päivä.

Kyllä sun nyt nuorena immeisenä kannattaa hoitaa itsesi raittiiksi ja käydä koulut ja hommata ammatti. Sillä sit kyllä myöhemminkin kerkiää vielä elämänsä sotkemaan alkoholilla aivan taatusti mikäli haluaa.

NYT VAKAVASTI APUA RAITISTUMISEEN ETSIMÄÄN

terveisin nimimerkki: kohtuukäyttö ei kaikilta onnistu.

JOUNIII kirjoitti

Mulla on hyvin lyhyesti kerrottavana konkreettinen kokemus raitistumisesta: päätin hakea apua ja kun tiesin AA:n olevan olemassa, menin eräänä iltana sellaiseen kokoukseen. Ei ole tarvinnut juoda sen jälkeen. Nyt Suomen AA:n jäsenenä mulla on vertaistukea sadoissa paikoissa ympäri Suomen. Mukaan pääsyyn riittää halu lopettaa juominen.

Sinun iässäsi en vielä tajunnut, millaiseen tilaan juominen johti vuosia myöhemmin. Tänään osaan olla kiitollinen saamastani raittiudesta.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Juu noita ryhmii miettiny kans ja varmaan harva vielä tässä iässä tiedostaa juomisessaan mitään ongelmaa. Monia saman ikäsiä tiedän jotka laittaa kaiken: “Hulvattoman nuoruuden” piikkiin. Niin sitä on itekki ajatellu. Enkä yleistä et kaikilla ongelma toi biletys mut sit ku rupee ikää karttuu ja lapsia yms tulee kui helppo se korkki on laittaa kiinni. Minä oon ainakin lopeen kyllästynyt ja alan tehdä täyskäännöstä pääkopassa. Mut en missää nimessä yksin.

Varmaan olet jo huomannutkin, että yksin ei missään nimessä tarvitse jäädä ongelmansa kanssa painimaan miestä väkempää vastustajaa vastaan.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Joo olen. Nyt selvänä mennään eteenpäin.

Tässä funtsittua itse oivallusta. Olen jonkin sortin tuurijuoppo mulla on siis kuukausia ollu jolloin en juonu pisaraakaan. Mutta kun pitkästä aikaa ottaa alkoholia illan nii pikkuhiljaa se menee äärijuomiseen. Voi olla illan tissutteluja (tarkoittaa vaik parin päivän välein kaljaa yms) väsymyksel seuraava päivä (Y) mut mun tapauksessa ei tarvi ku viinaa nii krapula tulee ja sitä paikkaa jolloin kahta suurempi tulee. Eli se överitila suruineen oottaa aina siel käytävän päässä. Ja alkoholismissa on ne hetket joilloin omat ryyppäämiset “tuntee” ok jutuks mut se kontrollin totaalimenetys ennemmin tai myöhemmin on vaan fakta. Luojan kiitos tiiän tilastani nyt enkä sitten 40veenä :imp:

Jahas kirjotin 1.10. Ei juuri edistystä. Kaikkea on kruunannut se, että kouluun ei päästy. Sossukartoitus aikaan on viikko. Hänellä kun on niin paljon asiakkaita, että piti ihan varata toinenkin aika peräkkäisinä päivinä jos sattuu niin, että ei saada kaikkia asioita käytyy läpi ens maanantaina. Siitä siitä sitten terapeutit tekee arvion mitä on riittävät toimenpiteet. Hyvä alku. Toki siel on helppo kaunistelee ruveta. Siihen en kyl lähde vaan kerron miten asiat todellisuudessa on. Jokainen alkoholisti lipsuu kuitenkin herkästi siihen. Himassa helppo mädäntyä 24/7. Siis oikeestaan kokoajan ja kaikki rahat finaalissa. On sanottu että muutosta ei tule jos jää samoihin kuvioihin. Eli tarttee miettii mitä alkaa tekee mut tietäspä vaan mitä. Se kun on omaksunu tän elämän tyylin joka vittumaisena noidankehänä pyöriny viikosta toiseen jo vuosia. Eilisestä lähtien koko kroppa vapissu ja kaikki muut perus oireet. Se ei niinkään oo fyysistä krapulaa vaa henkistä. Se kestää sen pari kolme päivää ja yleensä sitä on just paikkaillu dokaamal ku ei kestä. Ja se on helpottanu hetkeks ja kun tuntee et olis vähän palautunu nii sit on juotu (mistä lie syystä) monta pv putkeen. Ja sehän mukavasti tuokin oireet takas. Eli parin - muutaman päivän välein tyylii. Oikeestaa ei enää oo hyvänolon aspektia kehissä. Jos se ennen oli nii nykyään vituttaa herätä uuteen päivään. Ei tunne enää, et olis palautunu. Tosin ei se muutamas päivässä onnistukaan. Rakennusarjaa.

Jos olet valmis tekemään raittiutesi hyväksi jotain eri tavalla kuin ennen, käy kuuntelemassa AA-palaverissa, mitä toimenpiteitä raitistuneet alkoholistit ovat tehneet päästäkseen eroon juomisesta. Oot nuori mies vielä ja voit välttää pitkän juomishelvetin, kun toimit etkä pelkästään mieti.

Ei maksa mitään ja on vapaaehtoista eli voit lopettaa milloin tahansa.

Tänään et ole yksin

Kiitos viestistäsi! Oon tosta AA:sta kuullu nii paljo et harkitsen tosiaan sinne menoa. Tärkeintä on saada ittensä nyt kuntoon en rehellisesti sanottuna olis ollu kovin valmis kouluun yms. Luin erään tarinan jos oli saman ikänen raitistunut tolla. Tarina kuulosti (kuten monikin) niin iteltä… Oikeestaa Heinäkuussa 2016 havahduin tilanteeseeni sen jälkeen on kokoajan ollu kynnys ulkopuoliseen apuun mut pään sisänen vähättely on menny edelle “Tää on ok” lässytyksineen. Eihän kukaan usko itseään päihdeongelmaiseksi. Itseasias mun porukatkaan ei tietäis tästä jos en olis ite tuonu asiaa esille. Illan mietteet tähän. Mut jatkan kirjottamista!