Alkaako lipsumaan?

Moikka.

Mulla tulee 3 viikon päästä 2v täyteen pelaamattomana.

Seuraavasta palkasta, joka on perjantaina lähtee viimeiset ulosottomaksut(n.100€) ja sitten olisi maksettu n. 30 000€ pelivelkoja. Velat maksoin 2 vuodessa, mutta se titenkin merkitsi sitä, että jouduin muuttamaan vanhempien luokse asumaan. Olen nyt 29 vuotias mies.

3 eri työtä ja opiskelut 2 vuoden ajan on vienyt voimia, mutta pikkuhiljaa myös on aurinko alkanut paistamaan tänne risukasaan.

Alkuun kävin myös nimettömät pelurit porukassa keskustelemassa tunteista jne. Mutta se jäi sitten sivummalle, kun itse raataminen alkoi.

Ei ole ollut kovinkaan “vaikeaa” olla pelaamatta, mutta nyt on tosi kriittinen hetki meneillään. En ole pelannut, mutta mieli tekee hirveästi ja unet on alkaneet taas pyörimään.

Olen kertonut kaikista asioista vanhemmilleni, mutta nyt en vain osaa tätä asiaa kertoa MILLÄÄN!! En halua taas epäonnistua niiden silmissä.

Olen lukenut tänään täällä todella monta tarinaa ja olen myös kokenut melkein jokaisen tunteen mitä näissä tarinoissa on tullut esille. TIEDÄN mitä se olo on ja mitä se tulee olemaan JOS sorrun tähän helvetilliseen tautiin uudestaan!!!

Kaipaankin nyt pientä potkua perseelle ja rohkaisua teiltä tämän asian kanssa painivilta. Olen nöyrä ja olisin kiitollinen kommenteista.

Tienaan hyvin työssäni ja perustin myös 2 tutun kanssa firman kesällä joka on lähtenyt hyvin liikkeelle. En nyt millään haluaisi sössiä tätä tilannetta.

Vähän taustaa:

  • Koko elämä pelien kanssa tekemisissä.
  • Isoja menetyksiä nuorena
  • 22v reilu 20 000€ velat jotka kuittasin samalla tavalla vanhempien luona, kun velkaa oli jäljellä n. 1000€ ratkesin, enkä kertonut siitä vanhemmille. Siitä asti keräsin pelivelkaa 30 000€ kunnes olin umpikujassa(Tiedot meni jne.)…Kaikki mahd. vipit otettu, pankkilainat, rahotukset ja kaikki myyty…

Hyvältä tuntuu kun oon saanu maksettua kaikki mut pelottaa , että toistuuko tää kaikki vielä kolmannen kerran?? Sitä en varmaan enään henkisesti kestäisi…

Tsemppiä kaikille tämän asian kanssa painiville!!!

EI ala lipsumaan. Kahdesti saman syöverin olet käynyt lävitse ja se riittää. Enempää ei tarvitse asiaa kerrata, olet jo oppinut läksysi. Kerro vanhemmillesi, että himottaa mutta ettet aio pelata, saat heiltä varmasti tukea. Tauti on elinikäinen mutta oireet saa pidettyä kurissa kunhan pysyy päätöksessään. Pystyt siihen varmasti.