No niin, talvi meni ja kevät siinä samalla ja nyt odotellaan, josko se kesä vihdoin alkaisi.
Siitä kun viimeksi kirjoitin, alkoi mieheni raitis jakso. Sitä kesti aina toukokuun loppupuolelle asti eli puolisen vuotta. Aika oli niin pitkä, että ehdin jo ihan unohtaa, miten ahdistavalta tuntuu kirmata pitkin pihan nurkkia, kyykkiä vajan alle ja tonkia puupinon alusia etsien viinapulloja. Ja mistä kaikki siten sai alkunsa; siitä, että minä olin jälleen kerran järjestänyt aimo riidan. Miehen sanoja lainatakseni “on ihan sama juoko hän vai ei, minä olen aina niin riidanhaluinen”. Kaipa minä sitten ole, vaikka sekin riita, joka katkaisi tällä kertaa kamelin kaulan, ei minusta kyllä ollut sitten normaalia kinaa suurempi. Mutta kaipa se sitten oli, ainakin miehen mielestä.
Oma ajatukseni siitä, miksi tämä sama juomishelvetti alkoi taas, liittyy ennemminkin mieheni terveysasioihin. Hän nimittäin kävi kevään aikana useammissa tutkimuksissa kohonneiden arvojen ja vatsakipujen vuoksi. Kun niissä tutkimuksissa ei löytynyt mitään hälyttävää, niin ei mennyt kuin vajaa viikko ja ystävämme Leijonapullo astui kuvioihin mukaan. Jos olisivat tutkineet ylävatsaa, uskon, että syy oireisiin olisi löytynyt. Samaa mieltä oli mies ja totesikin tutkimuksista tultuaan, ettei enää ikinä mene minkään valtakunnan tutkimuksiin. Että se siitä. 
Pahinta on se valehtelu. Tälläkään kertaa ei myöntänyt, että viinakaupassa on käyty. Mutta niin suuri oli viinan himo, että kykki puupinon takana, se pulloa_ihannoiva_kiilto silmissä ja veivasi korkkia auki, kun menin roskia viemään. Sitten sitä ei voinut enää kieltää…ja sama vanha virsi alkoi pyörimään “Kun sä olet aina niin riidanhaluinen…”. 
Tässä vuosien aikana olen oppinut tunnistamaan, koska viinaa on juotu. Miehen käytös, puhe tapa ja tyyli, ja yleinen olemus muuttuvat. Eilenkin töistä kotiin mennessä, huomasin heti, ettei herra ollut vesiselvä ja sen hänelle kerroin, siinä kaikki.
Surullisinta on varmaankin se, etten enää välitä niin paljon. Juokoon, kunhan antaa minun olla. Sanoin tämän ääneen miehellekin.