ajatuksia AA:sta (+ persoonallisuushäiriöstä)

Alkuvuonna 2007 olin lopullisesti finaalissa alkoholin kanssa, sillain ainakin tunsin. Olin juoppo tupakoiva lihava nolla, jonka näkeminen televisiossa aiheutti itslleni shokkireaktion.

Kuinka lopetin juomisen kuukausia jatkuneen putken jälkeen; tammikuun alussa 2007? Eräs hyvä ystäväni, jolla on diagnosoituja mielenterveyshäiriöitä, tiesi että saamaansa Diapamia käytetään alkoholin vierotusoireisiin. Samoin unilääke zopikliinia.
Sain kaverilta pari levyä noita pillereitä käsi sydämellä vannoen, että näiden kanssa ei sitten dokata, Ne auttoivat. Lopetin juomisen, aloin käydä AA:ssa. Bentsoja käytin 2 viikkoa, AA:ssa kävin puoli vuotta. Voinee siis hyvin sanoa, että raitistuin niiden avulla.

Jos aloin myöhemmin juoda, se tuskin oli sen bentsojen syy. AA:ssa minua kiinnosti mahdollisuus tavata eri tavoin toipuneita, erilaisen elämänkohtalon omaavia. Minusta oli ihanaa olla frendifrendiä koko porukassa, mutta toivon ettei kukaan ole yöuniaan minun takia menettänyt. Olin hyvällä fiiliksellä kevätpäivillä, tuntu että tää on mun juttu. Ns. “Veljesillassa” länkytettiin päälle huonoa karmaa, sillä en sittenkään ollut varma…

Nykyisin on kauhean hämmentävää olla palaverissa, sillä kaikki luulevat minun olevan raitis, koska olen niin fresh. Tai pyrin olemaan. Tiiä sitten, pitäskö esittäytyä: olen entinen alkoholisti, ja millasen tyrskäyksen se sais aikaan.

Se ajanjakso kuului kuitenkin omaan kasvuprosessiini ihmisenä, ja oon siitä tosi kiitollinen. Toivosin, että mulla ois mahdollisuus ohjata työelämässä asiakkaitani AA:han, sillä silloin on tsänssi. : )

Omalla kohdallani kyynisesti sanoen AA on pelkkä kahvitteluseura, jossa tosin käyn ihan mielelläni.

Hehhmm… tuli mieleen yks tilanne tasan 3 vuoden takaa, kun olin tankannut puoli vuotta päähäni sitä “olen alkoholisti” paskaa, että kun bileet lähti käyntiin, ne kans jatkui.
Muistan ku istuin likööripullon kanssa Tokoinrannassa itkien tiistai-aamuna ja näpyttelin pomolle tekstareita että hoitakaa itte hommanne pusipusi.
Olin niin aivopesty siihen alkoholisti-vouhotukseen, että alitajuisesti toteutin retkahduskaavaa viimesen päälle. Tosin ihan hyvät muistot siitä jäi sillain, että olihan se värikästä aikaa enkä ois tässä nyt ilman sitä, mutta siis… no joo. :slight_smile:

Mitä kuvittelet sen “alkoholisti” paskan tarkoittavan aika monelle AA laiselle ja mitä varten aika moni AA lainen syyttää juuri alkoholismin hoitoon saatuja tai myönnettyjä tai annettuja bentsoja sairastamisen “lue juomisen ja kuivahumalan” jatkumisesta.

Sinun kokemus voi olla tärkeä sinulle, mutta onko siitä apua sinullekaan, niin empä usko, kun juttujasi on lueskellut.

Jos aiot ikinä ketään tässä asiassa auttaa, niin yksi juttu sun pitää ymmärtää: sinun kokemuksesi on vain ja ainoastaan sinun. Kuka sitä tietää, miksi lähdit toteuttamaan ‘retkahduskaavaa’ - yhtä hyvin se on voinut olla malli, joka sinulle oli lapsuudestasi tuttu? Älä etsi itsesi ulkopuolelta syitä, sillä syyt ovat aina sisällämme.

Se, että sinun kohdallasi AA ei ole toiminut, ei tarkoita sitä, etteikö se toimisi jonkun toisen kohdalla. Se, että pääsit bentsoista ilman koukkua, ei tarkoita sitä, että niin käy kaikille. Sinun täytyy yrittää luottaa kaikkiin niihin erilaisiin tarinoihin, joita täältä luet, eikä verrata niitä omaan kokemukseesi tyyliin sama=totta, eri=ei ole totta. Saattaa olla, että olet muita alan ihmisiä paremmassa asemassa, koska sinulla on suora linja alkoholistien ajatusmaailmaan - käytä sitä, mutta käytä oikein, älä omien luulojesi tueksi!

Me olemme kaikki omien kokemuksiemme summia - lapsuutemme, nuoruutemme, juomahistoriamme, jopa oman luonteenlaatumme - ja siten samasta taudista huolimatta kovin erilaisia :slight_smile:

Kaltaisillesi se onkin ja kuuluu ollakkin tyhjänpäiväinen .
Ihan ku minareetti tai hare krisna :neutral_face: Hohhoijjaa ei vois vähempi kiinnostaa !
Ei anna mitään Niitten toilailuja seuraillessa tuppaa vaan naurattamaan .
Olkoonkin sitten miten harmittomia tahansa ja vaikka sieltä sais hyvää teetä ja immeiset ihan jees.

Moni on käynyt myös sillon tällön AA:n ovella kurkkaamassa et sopisko tää mut ei sittekää.

Joillekkin AA on henki ja elämä , se heille suotakoon .

Alkoholismin hoitokenttään sekaa suomessa kaikenlaista porukkata jotka hoitaa omien ilmoitustensa mukaan suomen koko kansaa vauvasta vaariin . Totuudessa on niin pirun vaikee pysyä.

Terveisin Kanthoona

Tarharyhmä :frowning:

Kerroit itse määrränneesi itsellesi bentsoja ja sitten ajattelit ettei niistä ollut sinulle haittaa.
Kuitenkin nyt juot säännöllisesti alkoholia ja hoidat tälläkin palstalla alkoholismista kärsiviä ihmisiä.
En minä niin tyhmä ole ettenkö tajua yritystäsi loiventaa Kanteleen kohtaloa mutta jotain voisit tehdä itsellesi !
Ne bentsot saattaa hyvinkin jäytää sisimmässäsi ja yksilöterapia voi auttaa sen asian käsittelyä.

Päihderiippuvuus on allergian kaltainen tila jossa pelkkä allergisoituneen ihmisen tapaaminen saattaa ylläpitää reagtiota vaikket olisi fyysisesti kontaktissa aineisiin.
Kannattaa muistaa ettei se sairaus ole pullossa eikä pillerissä Vaan kantajassaan .

Terveisin Kanttoona

Tarharyhmä

Olen aivan vakuuttunut, että AA:sta olisi apua sinullekin. Sinun pitäisi vain osallistua ryhmään huomattavasti pitempi aika ja suhtautua asiaan hieman hoitomyönteisemmin. Ammattilaisena toki tiedät, että kielteinen hoitoasenne ei edistä toipumista. :smiley:

Tuo on totta, ja tuosta olen puhunut joskus itsekin.

Siksikään minun mielestä ei kannata liikaa painottaa sen oman kokemuksen tärkeyttä, sillä oma kokemus siitä mikä sopii, ei ole välttämättä sama mikä kaverille sopii.

Muutenkin tykkäsin kirjoituksestasi, eli kiitos taas kerran, Cricket. :slight_smile:

Ja tokihan minä tiedän sen paradoksin, että bentsot ei aiheuttaneet minulle riippuvuutta, mutta monelle ne aiheuttaa. :slight_smile:
Mä olin itse siinä mielessä tosi onnekas. Olen pitänyt lääkeriippuvuudesta jopa esitelmän koulussa, ja toitottanut työssäkin aina lääkkeiden addiktioriskejä, joista monet ei tunnu tietävän.
Addiktioiviin kuuluu bentsojen lisäksi myös monet voimakkaat kipulääkkeet.

PS. Niin ja olenhan mä Plinkissäkin joskus kai kertonut, että tuputan AA:ta päihdekuntoutujille aina sellasena elinikäisenä jatkohoitona! Se että en itse ole niin AA-aktiivi, ei tarkoita ettenkö uskoisi siitä olevan tukea monille. :slight_smile:
Hämmästyttävän usein päihdekuntoutujilla kuitenkin tapaa AA-kielteisyyttä, nimenomaan sellasilta jotka on siellä joskus käyneet. “Siellä ne leuhkii rolexeillaan ja mersuillaan”. :open_mouth:

'Kiitos ehdotuksesta, mutta ei ne nyt 2 vuoden ja 10 kuukauden jälkeen jäydä lainkaan. :slight_smile:

Enkä minä netissä ketään hoida,vaan juttelen samalla tasolla kuin muutkin. Mä hoidan tuolla IRL sitten huomenna taas. :smiley:
Oon huomannut, Pohojaanmaan isäntä, että sulla ollut hieman kireä vaihe viime aikoina? :unamused:
Jos haluut jutella asiasta kaharen keskehen, niin meiliosotteeni on riikkared@yahoo.com

AA:n tyhjänpäiväisyydestä ja muutenkin :slight_smile:

Suun kiini pitäminen on vanha konsti . Sitä käsitystä tukee eräs ikiaikainen lause.
Mietippäs tätä Tarharyhmässäsi ! Opetus on aina valmiina , kunhan vaan oppilas on valmis sen vastaan ottoon :neutral_face:
Mailmassa on jo pitkät ajat ollut esillä kaikki se tieto jolla voidaan hoitaa alkoholistitkin yhteiskuntakelpoisiksi.
Ei mitään uutta ole tulossa joka mullistaisi käsitystämme alkoholismin hoidossa.
Tuhansia tutkimuksia on tehty jotka monisanaisuutensa taakse kätkee seuraavan yksinkertaisen perusajatuksen, Toipuakseen päihderiippuvainen tarvitsee pitkäaikaista tukea ajatusmailmaan ja fyysiseen toipumiseen.
Harmi on nykyinen meno missä lääkärit kikkailee rahansäästömielessä farmakan sivustoilta eri lääkevalmisteita jättäen terapian potilaan omalle vastuulle.

Lopettajat palstalla törmään sillo tällö (huom! mielestäni) täydelliseen idiotismiin . Sillo suu aukee, ei voi mittään.
Tiedän kyllä ettei Oppilas ole vielä valmis, mutta tiedän myös millaiseen maaperään, ja miten herkällä korvalla krapulatuskaansa kärsivä ottaa vastaan lääkeleikkisikin.
Suomalaisten kotien lääkekaapeissa on vanhemmille eri kremppoihin määrätty aikas voimakkaista kipulääkkeitä jotka on jääneet ottamatta ja majailevat siel panadolin ja aspiriinipakettien välis.
Nyt krapulassaan voihkiva nuori ajattelee ettei koskaan enää ja surffaa lopettajat palstalle, missä kokonainen Tarharyhmä kertoo miten hyvi bentsot ja pammit auttoi krapulaan ja uuteen raittiiseen elämään joka kylläkin kesti puol vuotta :smiling_imp: Tuohon tietoon on oppilas valmis Kun kerran päihdetyöhön oppisa saanut ja oikeen esitelmän pitänyt pmmp fani noin kertoi. :smiling_imp:

Tuollaisia Ajatuksia Tänään Omien nuorten kanssa eileen puhuttuani :neutral_face: Tuumaa Kanttoona

^ Mun mielestä vähän asiatonta, koska minä nimenomaan olen kritisoinut bentsodiatsepiinien käyttöä missään muussa kuin lyhytaikasessa katkaisuhoidossa kramppien ja deliriumin ehkäsyyn. Samoin kritisoi kaikki opettajani.

Mutta Kanttoona ilmeisesti lukee viestit vähän omalla tavallaan. :slight_smile: Toisten suuhun ei kuitenkaan saa laittaa sanoja, jookoskookos? :slight_smile:

Päinvastoin! :smiley: Minäpäs uskon ja toivon, että alkoholismin hoito ja tieto siitä ovat vasta lapsenkengissään! Alkoholismi on uusimpia sairaudeksi hyväksyttyjä sairauksia, ja sen tutkimus on (uskokaa tai älkää) hyvin vähäistä verrattuna moniin muihin perinnöllisiin sairauksiin.
Sarkaa riittää, mutta toivottavasti myös tekijöitä sille. : )

Kohta sata vuotta on tiedetty, että alkoholismi on sairaus. Saman ajan on tiedetty, että se pysyy oireettomana, kun ei juo viinaa. Ammattiauttajat jostain syystä eivät ole vieläkään tätä oivaltaneet, vaan tarjoavat mitä ihmeellisempiä pillereitä alkoholismin hoitoon. Englannissa on parhaillaan kehitteillä pilleri, jolla tulee sopivaan pikku hiprakkahumalaan, mutta runsaammin nautittuna meno ei enää villiinnytäkään alkoholin tapaan. Näin alkoholisti voisi pysytellä nätisti pikku sievissä ilman isompia ongelmia.

Ammattiauttajien ongelmana on, ettei alkoholisteja hoitamalla rikastu, ellei onnistu patentoimaan sopivaa pilleriä. Kun vain keksii uudenlaisen pillerin, jonka kanssa apua hakevan voi lähettää kotihoitoon, niin kyllä päihdelääkärit huolehtivat reseptin kirjoittamisesta. Samalla alkoholismin hoitamisen yksinkertaiset perusteet hämärtyvät asiakaskunnan piirissä. Kukapa haluaisi alkoholinkäytön lopettaa, jos kerran pillereitä popsimallakin voi raitistua.

Aika moni kuitenkin arvaa sen “hämmentävän” todellisuuden. Kaikenlaisia sitä itsekin luuli ja niin näyttää moni ryhmissä vieläkin tekevän. Itsepetoksesta on alkoholismissa kysymys, että ainakin minusta tuollaista soopaa on turha täälläkään väittää, etteikö totuus näkyisi, ainakin kun suunsa aukaiseen ja aukaiseehan se jos kerran on pakko.

Rehellisyydestä Tarharyhmälle :frowning:

Miks suosittelet AA:ta jos et ole sieltä apua saanut .
Mikset kerro niissä kahvitteluhetkissä AA:laiselle miten on mennyt .
Opettele rehelliseks, alkoholistit joi ne tai ei näkee kuitenkin lävitsesi ja suhtautuu juuri niin niinkuin suunpieksiöihin yleensä . Ainakin minulta joka en ole enää ryhmissä käynyt kysytään "kui on menny , ookko vain ollu selevin päin ? " Siihen on heleppo vastata ku ei tartte mennä minkään ämmämäisen kieroilun taakse. Ku puhuu totta eikä näyttele mitään on helppo puhua asioistaan . Jos haluaa niistä ryhmistä jotain muuta kuin oman ylemmyydentunteen
vahvistamista jota sieltä ei saa huom ! kannattaa puhua totta tai olla vaan hiljaa ja kuunnella.

Minun on helppo vastata iliman kyräilyjä miten on mennyt, ei tarvitse miettiä kysyjän motiivia voin vain kertoa et päin vittua mutta selevinpäin. Jos kysyjä on ystävä voidaan puhua pilluunmenon todellisista syistä ja mahdollisesti ehkäsevistä toimista :smiling_imp:

Terveisin Kanthoona :sunglasses:

Ei AA:ssa ole pakko avata suutaan, vaan voi vain kuunnella. :smiley:

Ja alkoholikäyttämisistäni minä en todellakaan rupea narraamaan varsinkaan AA:ssa jos joku siotä kysyy.
Itse asiassa sitä kuitenkin kysytään yllättävän harvoin. Etenkin jos meen vieraaeen avoryhmään ja kerron olevani opiskelija, kukaan ei kysele juurikaan minun kuulumisiani. Saatan kyllä kuulumisia kertoakin aika avoimesti puheenvuorossa, tykkäänhän mä puhuakin… etenkin itsestäni. : ))

Mutta just siksi mä käynkin vain avoryhmissä, että kyse on osittain vain eräänlaisista “opintokäynneistä”.
En käy palavereissa esim. rypemässä ryyppymuistoissa, kuten jotkut aktiivit. :smiley:
Avoryhmissä on kans se hyvä puoli, että siellä tapaa Al-anonilaisia ja joskus jopa AAL:aisia, joihin samaistun jopa paljon enemmän kuin perus AA:laisiin.

Ei se välttämättä pysy. Olethan kuullut esim. kuivahumalasta? :wink:
Ja eikös alkoholismi hyväksytty USA:ssa sairaudeksi vasta joskus 1950 tai 1960 luvulla? Anyway, sen sairausluonteesta on tosin kiistelty asiantuntijapiireissä vielä 1980-luvulla, ties vaikka yhä tänä päivänä.

Voi kyllä minä kerron! :smiley: Kerronhan mä usein täällä Plinkissäkin ihan pitkin pälpätyksin usein miten on mennyt, vaikka se Kanttoonaakin hirveästi närästää… Miksen sitten AA:ssa kertos, etenkin avopalaverissa.

Suosittelen AA:ta samasta syystä alkoholisteille, kuin suosittelen silmälaseja huononäköiselle: tiedän että niistä voi olla apua. Minä itse en tosin tarvitse silmälaseja, muttta mikään ei estä minua suosittelemasta niitä jollekulle muulle.

Vertaistuki, man! Suosittelenhan mä vertaistukea myös mielenterveyshäiriöisille; esim. masentuneilla, kaksisuuntasille yms yms. on omia vertaistukiryhmiään. Suosittelen niitäkin niille jotka niitä tarvitsevat, vaikkei itselläni ole niistä hajuakaan.

Hmm… tämän ketjun otsikko oli tosi huono. Vaihdoin sen vähän neutraalimmaksi. :slight_smile:
Ja nyt voisin pitää pienen plinkki-tauon, kun tuo post count alkaa jo hirvittää taas kerran.
Terveiset muuten iltavuorosta. Jatkan nyt kahvitaukoa ja pepsi-maxin juomista selvään päähän; sitten hommia.
Tsau : )

Vai Avoryhmistä sinä puhutkin !
Missäs koivukylässä sellaanen kokoontuu.
Turhaa väheksyn avopaltsuja , Vuoren avopaltsussa on ainaki yks jokon saanut sielt sen kuuluisan raittiuden kipinän.
Mut melekosiks viisastenkerhoiluks ne on tupanneet menemään.
Mutta sanoohan IsooKirja et tulokkaan kannattaa alkuun käydä suljetuissa .
Älä lähe mihinkään vielä, teemmä sinusta täällä S&S:n kans viel kelpo vaimon nyrkin ja hellan väliin pois alkoholisteja raitistamasta :laughing:

Terveisin Kanthoona :stuck_out_tongue:

Ai joo, mä aloin tossa keväällä vihdoin harrastaa hieman kuntonyrkkeilyä! :smiley: En ole tosin vielä kovin edistynyt, mutta koska olen fyysisesti aika hyvässä kunnossa valmiiksi, uskosin kehittyväni ajan mittaan aika eteväksi muksijaksi.
Olen jo pitkän aikaa satunnaisesti huitassut ja potkassut säkkiä jos sellasen oon jollain salilla bongannut, mutta en ole tohtinut aiemmin ottaa sitä aktiiviharrasteeksi.

Suosittelenkin lajia ihan erityisesti naisille, ja kuntonyrkkeily onkin suosittu nimenomaan naisten harrastuksena. Laajimmat kyseisen harrastuksen opaskirjat onkin naisten laatimia, esim. Chissie Calagher-Mundyn (suom. Maria Kivelä) värikäs teos “Iskukuntoon 12 viikossa”.

[size=50]Lisäksi koulun ja työn puolestahan mullekin tulee kaikenlaisia itsepuolustuskursseja, mutta ne on sit eri juttu. [/size]

PS. Avoryhmiä kokoontuu viikottain useita pitkin pääkaupunkiseutua. Ryhmälistasta voi katsoa.

Oma henkilökohtainen kokemukseni kuitenkin osoittaa, että kielteinen hoitoasenne saattaa hyvinkin edistää toipumista. Mukaan saattaa joskus tulla sellaisia asioita kuin vastuunottaminen omasta elämästä, väärästä sairaudentunnosta vapautuminen ja oman elämän haltuunotto.

Ja sanottakoon, että hoitomyönteisyyttä voi kyllä olla kielteistäkin; sellaista mikä yllpitää sairauden tilaa tai sen oireilua.
Olet varmaan usein nähnyt minun käyttävän termiä opittu avuttomuus. Se on juuri sitä.
Olosuhteiden veltoksi uhriksi heittäytymistä, sairauteen rypemään jäämistä.
Väärästä hoitomyönteisyydesta puhuu myös doctor Rossi sivuillaan, mutta en nyt jaksa kaivaa linkkiä tähän.

Ja joo, AA:sta on kyllä hieman apua minulle edelleen, kiitos vakuuttuneisuudesta. Niinkuin Plinkistäkin! :smiley:
Mihin mä ilman Smokki_ja_Sikarinkaan sofistikoitunutta ohjeistusta joutuisin.

t: nimim. “Vitutuksen roskatynnyri”. : )

Mielipiteeni AA;sta; Olen käynyt aa:ssa parisen kuukautta. Nyt jo tunnen, että hieno valinta. Onneksi oli ihminen, jolla oli kokemusta aa:sta vuosikymmeniltä, ja joka tutustutti asiaan. Voin sanoa olevani uusi ihminen nyt jo. Olen valitettavasti retkahtanut juomaan pari kertaa pari pulloa viiniä, mutta aa:ssa ei tuomita, takaisin voi tulla ja se on ihanaa. Uskon, että tulen osallistumaan aa-ryhmiin 2-3 kertaa viikossa, jos elän. Aikaisemmat pelot ohjelman uskonnollisuudesta ovat kaikonneet. Olen ateisti ja kertonut sen julki. Minua ei ole sen takia tuomittu vaan sanottu, että kyllä meillä ateisitikin paranee.