Ainakin kokeilen päihteetöntä elämää

Tervehdys kaikille tasapuolisesti!

Olen juuri rekisteröitynyt tälle foorumille, ja ajattelin kertoa hieman omasta tilanteestani, ja tätä kautta mahdollisesti saada virtuaalista vertaistukea.

Olen 40+ sinkkumies. Minulla on jo teini-iästä lähtien ollut liiankin läheinen suhde alkoholiin. Kännissä on aina ollut tosi hauskaa. Olen uskotellut itselleni, ettei minulla ole alkoholiongelmaa, mutta tässä iässä joutuu pakostakin miettimään, voiko enää kiskoa kuin parikymppisenä - kyllä tässä iässä on jo pakko miettiä omaa terveyttään.

Jo yli 10 vuoden ajan olen joka ikinen perjantai ja lauantai vetänyt kunnon kännit. Arkena en juuri ikinä ole ottanut pisaraakaan, mutta perjantaisin töiden jälkeen onkin sitten maistunut oikein olan takaa, ja seuraavana iltapäivänä on tietysti ollut pakko ottaa uusintakännit. Kännäämiseni on ollut perinteistä kalsarikännäämistä, eli yksin kotona, viinilasi kourassa, musaa kuunnellen ja telkkaria tai leffaa katsellen. Noin joka toinen kuukausi olen ollut baarissa kavereiden kanssa, mutta kalsarikännääminen on aina ollut minulle mielekkäämpää. Olen jo lapsesta asti ollut äärimmäisen itsenäinen, enkä viikonloppuisin pääsääntöisesti ikinä ole kaivannut seuraa - yksin on aina ollut tarpeeksi hauskaa.

Ajoittain olen kännissä saanut alakuloisia ajatuksia, mutta pääsääntöisesti fiilis on aina ollut kännissä todella korkealla. Olenkin sitä mieltä, että liiankin läheinen suhde alkoholiin on juuri tämän tulosta - alkoholi on yksinkertaisesti ollut minulle mieluisa kaveri.

Kuten otsikkoon kirjoitin, olen nyt päättänyt kokeilla päihteetöntä elämää. Kuluva viikonloppu on ollut ensimmäinen täysin alkoholiton viikonloppuni hyvin pitkään aikaan, ja fiilikset ovat hieman ristiriitaiset. Toisaalta teki sekä perjantaina että eilen lauantaina (kirjoitan siis tätä sunnuntai-aamuna) mieli ottaa kuppia, mutta toisaalta virkeänä ja hyvin nukkuneena herääminen on ollut äärimmäisen miellyttävää vaihtelua siihen tavanomaiseen viikonloppuaamujen olotilaan verrattuna.

Päätökseni on muutaman tekijän summa. Ensinnäkään en halua kuolla nuorena, ja olen jo pitkään tiedostanut, että jos en ryhdistäydy, tulen vailla epäilyksen häivää kokemaan ennenaikaisen kuoleman - kyllä se maksa jossain vaiheessa pettää. Fiksumpaa siis lopettaa tässä vaiheessa kuin pikkuhiljaa päätyä yhä syvemmälle kännäyskurimukseen. Toinen syy on se, että olen myös lopettanut tupakoinnin alle viikko sitten. Päätinkin jo alkuviikosta, etten ainakaan muutamaan viikkoon kännää, koska selvin päin on helpompi vastustaa tupakanhimoa. Lauantai-aamuna mieleen juolahtikin sitten ajatus, että voin vallan mainiosti kokeilla täysin raitista elämää - ei tupakkaa eikä viinaa. Kokeilen tätä nyt ainakin vuoden loppuun asti, jonka jälkeen teen välitilinpäätöksen ja mietin tuleeko minusta absolutisti vaiko kohtuukäyttäjä. Tupakoinnin lopettamiseen liittyy sitten omat juttunsa, mutta niistä ei tässä sen enempää.

Vielä päätökseeni vaikuttaneista tekijöistä: sen lisäksi, että alkoholi on ollut viikonloppuiltojeni punainen lanka, minulla on myös ollut vaikeuksia tunnistaa omat rajani. Baarikeikat ovat olleet yhtä örveltämistä, ja varsinkin viimeisen puolen vuoden aikana minulla on muutama sellainen tilanne, etten baari-illan jälkeisenä aamuna ole muistanut miten olen päässyt kotiin. Tämän lisäksi olen työpaikan pikkujouluissa vetänyt niin kovat kännit, että olen jälkikäteen saanut hävetä silmät päästäni. Asemanikin takia viimeksi mainittu on ollut todella, todella noloa.

Vielä terveysseikoista: Maksan hyvinvoinnista mainitsinkin jo. Sen lisäksi minua on jo todella kauan inhottanut se, etten enää tunnista itseäni peilistä. Kiloja on kertynyt vaivihkaa, ja vaikken talon kokoinen olekaan, noin 15 kiloa ylimääräistä kyllä on kertynyt. Vaikka harrastankin liikuntaa, vyötärön seudulla on reippaasti kamaa, ja väitän sen olevan hyvin pitkälti alkoholista johtuvaa turvotusta. Silmäpussitkin ovat sitä luokkaa, että pelkään kaikkien näkevän jo silmistäni, että kuppi maistuu.

Pyrin siis tällä kaikella ottamaan oman elämäni haltuun minulle ennennäkemättömällä tavalla. Haluan voida paremmin, haluan laihtua, haluan olla tyytyväinen omaan kehooni - ja myös itseeni ihmisenä. Tulevat viikonloppuillat hieman pelottavat minua, mutta enköhän minä jotain mielekästä keksi, jonka myötä voin (kenties jopa pysyvästi) todeta, etten tarvitse päihteitä.

Mitä luultavimmin tällä foorumilla on runsaasti vastaavanlaisia taustoja omaavia henkilöitä. Olisikin mukava lukea teidän kokemuksia ennen kaikkea siitä, millä tavalla olette onnistuneet olemaan edes ajattelematta kännäämistä.

Moikka Uuteen nousuun, ja tervetuloa Plinkkiin!

Alkuun on varmaan tosi hankalaa olla ajattelematta sitä alkoholia, se on kuitenkin ollut osa jokaista viikonloppuasi viimeisen 10 vuoden ajan. Itse jäin koukkuun liikuntaan lopettamisen jälkeen, joten uskon että kyllä ne kilotkin karisee kun pitää sitä energiaa purkaa johonkin! itselläni tällä hetkellä reilu 11 viikkoa täystipattomuutta takana. olen ajatellut jatkaa samaa rataa vuoden verran, mutta en aseta itselleni siitä mitään tähdellistä ja hienoa tavoitetta, mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, miltä tuntuu. Seuraavaksi suunnitelmissa on myös röökin lopettaminen, pari kertaa oon ollut muutaman kuukauden ilman, mutta aina kännissä sortunut savuttelemaan uudelleen.

tekstiä lukiessa kyllä huomaa, että olet määrätietoisesti asian kanssa liikenteessä, ja haluat elämääsi muutosta. Koita pitää määrätietoisuus yllä myös silloin, kun viinapiru iskee, ja sen sijaan avaa se holiton bisse tai kirjoittele fiiliksiä tänne. Tsemppiä syksyyn, holittomuuteen ja savuttomuuteen! :slight_smile:

Terve LunaS!

Luin tarinasi, ja olihan se aika rankkaa luettavaa. Hienoa, että olet nyt ollut 3 kuukautta juomatta. Tuo kyllä vaatii määrätietoista otetta, ja voit olla ylpeä tuosta saavutuksesta!

Kävin tänään Alkossa. Ostin pullon viskiä. Hyvä puoli tässä on se, että se on vain minipullo (5 cl), enkä ostanut sitä juotavaksi, vaan leivontaan :smiley:

Olen harrastanut liikuntaa tämän viikon aikana huomattavasti normaalia enemmän, ja liikunnan aikaasaama hyvän olon tunne auttaa varmasti jaksamaan läpi synkän syksyn ja pimeän talven. Muutenkin olen ollut huomattavankin tyytyväinen itseeni. Tosi pitkään olin kuitenkin lievän itseinhon kourissa johtuen etenkin aiemmista viikoloppuaktiviteeteistani.

Kyllähän tätäkin kirjoittaessa pieni viinapiru istuu toisella olkapäälläni, mutta näytän sille ihan tylysti keskisormea. Minua pyydettiin täksi illaksi baariin, mutta kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin päätöksestäni. Tämän päätöksen myötä kyllä tulen huomaamaan, ketkä kavereistani ovat oikeita kavereita, ketkä vain baariseurakavereita. Toivottavasti jälkimmäiset itsekin huomaavat tämän.

Tsemppiä sinulle ja muillekin - kohti parempaa elämää!

Tuttua ja totta. Pari vuotta nyt on jo taas yltynyt otti wanhal täs. Ei pysy kitara eikä kortit käsissä kun muutaman hilpoo…1000 kertaa miettinyt omaa tilaa(vuodesta 1 ja 2) kun towerit ottaa juopporamppeja. Onneksi he eivät osaa pelaa… Muuta kun soittimia:) En tiedä, voimia!

Heissan Nousukas, menikös tuo viskipullo oikeasti leivontaan vaikos tarkalleen hyötykäyttöön? :wink:

Juu, kyllä oikeasti ihan leivontaan meni. Tein sellaisen brittiläistyylisen hedelmäkakun - kyllä oli erittäin herkullinen :smiley:

Niin, nyt on sitten kolme täysin tipatonta viikonloppua (hiukan yli neljä viikkoa) takana. Viime viikonloppu oli sitä edeltänyttä viikonloppua helpompi, koska oli mielekästä ohjelmaa, eikä alkoholi ehtinyt edes käydä mielessä.

Pari mielenkiintoista havaintoa tästä tipattomasta ajasta: ihoni on jotenkin terveemmän näköinen, ja väitän kyllä jo nyt “nuortuneeni” ainakin jonkin verran jo senkin myötä, että silmissäni on taas skarppi katse ja väsymys loistaa poissaolollaan. Vielä ilahduttavampi homma on se, että on myös skarpimpi olo. Ennen tätä suurta päätöstäni huomasin, että lyhytaikainen muistini pätki ajoittain, mutta nyt yläkerta toimii taas ihan mallikelpoisesti. Juuri tämänkaltaiset asiat ovat omiaan muistuttamaan minua siitä, että päätökseni on ollut enemmän kuin tervetullut ja ennen kaikkea: enpä kauhean kaihoisasti muistele örvellyskännejäni.

Homma jatkuu siis; päivä ja viikko kerrallaan. Hyvin kuitenkin pyyhkii, toivottavasti teillä muillakin!

Niinhän se on, että kerran kunnon känni aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin joka ilta otettu pieni annosmäärä.
Kehon ja aivojen palautuminen yhden illan rankasta ryyppäämisestä voi kestää hyvin 7vuorokautta.
Onnittelut onnistumisesta!

Näinhän se voi olla. Itse kuitenkin lasken riippuvuuden asteen silleen, että kuinka monta päivää viikosta käyttää säännöllisesti alkoholia. Katson että 1 pakollinen olut päivittäin on enemmän riippuvainen kuin perjantaiperseet vetävä 24 annoksen kaveri. Perjantaihemmolla on kalenterissaan kuitenkin 5-6 päihteetöntä päivää, eli hänen elämänsä ei ole riippuvainen päivittäisestä alkoholinkäytöstä.

Tässä on kuitenkin syytä erottaa riippuvuus ja muut terveyshaitat toisistaan. Alkoholihan ei toki missään määrin käytettynä ole terveellistä, mutta varmasti 1 olut per ilta on kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin kaljakoppa viikossa, sitä suuremmalla syyllä jos se koppa menee yhden illan aikana. Riippuvuuden astettakaan ei mielestäni voi käytön tiheyden perusteella määritellä, IMO henkilö on päihderiippuvainen silloin kun on ns. “pakko ottaa”, olipa se sitten joka päivä, kerran viikossa tai kerran kymmenessä vuodessa.

Tervehdys kaikille!

No niin, taas on vierähtänyt hieman aikaa ja ajattelin laittaa pienen statuspäivityksen tänne: tipaton linja pitää. Vaikka olen ollut tipattomana ilmeisesti vasta kuutisen viikkoa (olen lakannut laskemasta päiviä/viikkoja :slight_smile:), olo on osittain kuin uudesti syntyneellä. Viimeksi eilen muistelin menneen elämäni perjantaifiiliksiä; töiden päätyttyä oli aiemmin ihan kauhea himo päästä siemailemaan (ihan urakalla) viiniä. Nyt ei ole tehnyt ollenkaan mieli ottaa yhtään mitään. Tämän suhteen olen hieman kahden vaiheilla, koska en välttämättä halua olla sataprosenttinen absolutisti. Haluaisin, että suhteeni alkoholiin olisi terve. Tämä täysin mustavalkoinen “kaikki tai ei mitään” -asenne ei välttämättä ole optimaalinen. Noh, voitaneen sanoa, että tässä edetään tiettyä polkua pitkin, askel kerrallaan, vaiheittain. Nyt olen siis saavuttanut sen vaiheen, etten tarvitse kalsarikännejä. Seuraava virstanpylväs onkin oppia juomaan kohtuudella. Vielä ennen joulua tulee olemaan näytön paikka, koska on tarkoitus lähteä baariin kavereiden kanssa. Olen jo tehnyt selväksi kavereillekin, ettei sitten pidä ihmetellä, etten välttämättä tule olemaan nakit silmillä. Osa minusta haluaisi sallia itselleen kunnon kännin näin monen täysraittiin viikon jälkeen, mutta toisaalta pelkään sitä, että herään taas seuraavana aamuna kissan uloste suussa ja vailla kunnollista muistikuvaa loppuillan tapahtumista. Morkkishan siitä tulisi, ja paha sellainen. Siksi on varmaan kaikin puolin parempaa uhota niin itselleen, kavereille kuin tännekin, että tulen ottamaan aika iisisti - olisi varsin noloa kertoa teillekin homman menneen täysin överiksi.

Asiasta kolmanteen: eilen havahduin mielenkiintoiseen asiaan: kieleni on tosi terveen näköinen. Aiemmin kieleni oli kauhean kelta-valkoisen vahamaisen tahman peittämä. Tuo tahma ei lähtenyt edes hammasharjalla raivokkaasti hinkkaamalla, mutta nyt kyseisestä tahmasta ei ole merkkiäkään. Lienee ihan päivänselvää, että tupakoinnin lopettaminen ja tipaton kausi on tehnyt sisuskaluille gutaa. Kävin alkuviikoista verikoikeissa saadakseni jotain konkreettista todistetta tästä. Odottelenkin tuloksia hyvinkin innokkaana.

No niin, taidan tästä painua salille. Tsemppiä teille kaikille kokoon ja näköön katsomatta!

Vähänkään pidemmän raittiin kauden jälkeen jos ottaa niin kannattaa muuten aloittaa varovasti! Mikäli taustalla on vuosia kestänyt joka viikonloppuinen rankka juominen, niin toleranssi on päässyt laskemaan parin kk. aikana aika rajusti. Itse olin täysin vastaavassa (pari kuukautta kuivilla, takana vuosia kestänyt useampi kerta per viikko ryyppääminen) tilanteessa pari vuotta takaperin. Kun sitten päätin ottaa kaljaa niin se vaikutus oli melkoinen shokki, kun olikin parin kolmen tuopin jälkeen jo selkeästi humalassa. Lopputuloksena kaatokänni. :blush:

Mutta kerro miten kävi!

Juu, olenkin jo miettinyt, että pitää ottaa tosi varovasti. Laitan raporttia sitten kyseisen illanvieton jälkeen, eli 22.12. kunhan tokenen :slight_smile:

Oho, unohdin kokonaan raportin. No nyt tulee selontekoa: hengissä ollaan. Viime lauantaina tuli tosiaan kännättyä pitkästä aikaa, ja ihan hyvin meni. Join pelkkiä mietoja (kaljaa + lonkeroa) koko illan, eikä känni missään vaiheessa iltaa mennyt ns. överiksi. Tupakkiakin tuli kokeiltua, ja siitä tuli aivan oksettavan karsea olo. En edes tiedä, miksi kokeilin.

Olo oli koko sunnuntain todella kamala. Oksetti, päätä särki, ruoka ei maistunut - ensimmäistä kertaa todella moneen vuoteen oli ihan kunnon kankkunen. Tulin siihen tulokseen, että “entisessä elämässäni” elimistöni oli vain jotenkin niin tottunut alkoholiin ja kankkuseen, etten sen takia kärsinyt kankkusista ollenkaan. Nyt kun olen hyvinkin oleellisesti vähentänyt alkoholin käyttöä, kankkunen oli kyllä sen mukainen. Enää en ihmettele sitä, miksi monet kärsivät ihan helvetin kovista kankkusista - eiköhän se ole ihan normaalia, jos käyttää alkoholia vain vähän.

Tuon kankkusenkaan takia seuraavaan kännäyskertaan ei ole minkäänlaista kiirettä. Uusi vuosi menee suht. varmasti täysin selvin päin, ja hyvä niin.

Nyt siis näyttää hyvinkin selvältä, ettei paluuta menneeseen todellakaan ole.

Hitto miten kuulostaakin ihan omalta tarinalta, pahentuneet kankkuset ja kaikki :laughing:

Joudutko miettimään viinaa vielä joka viikonloppu vai onko jo ihan normi että suurin osa menee selvin päin? Itseäni vitutti kun joskus muutama vuosi sitten aloin vähentämään ja välillä se oli semmoista taistelua välillä että nyt ei lähdetä juomaan, ajan mittaan se sitten tasoittui ja nykyjään sitä vaan on juomatta ja huomaa että ei kalja edes käynyt mielessä.

En kyllä pahemmin enää mieti viinaa. Uudenvuodenaattona meni huimat kaksi olutta, enkä näe mitään syytä, miksi pitäisi ottaa sen enempää. Voi toki olla, että jossain vaiheessa repsahdan ihan kunnolla, mutta kauhean todennäköiseltä se ei ainakaan tällä hetkellä vaikuta :smiley: