Aika nostaa tasoa

Huumeista jauhaminen, ja niistä lukeminen ei vie minua yhtään lähemmäksi tavoitteitani. En halua olla se kaveri, joka netissä kuivanararkkaa ja hekumoi vanhoilla “hyvillä ajoilla”. Siksi jätän päihdelinkin, vaikka tukevassa nettikoukussa olenkin. Sääli sinänsä, koska täällä on monia hienoja ihmisiä joiden kuulumiset kiinnostavat. Ehkä käyn satunnaisesti lukemassa, mutta kirjoittaminen loppuu tähän päivään. Täten katoaa viimeinenkin merkki naurettavasta puuhastelustani
huumausaineiksi kutsuttujen, ihmiskunnan syöpien parissa. Nyt on aika nousta omalle tasolleen.

Hyvää jatkoa ja Herran rauhaa kaikille saunojille!

Aikansa kutakin niin sanotusti. Kiitos seurasta ja kaikkea hyvää jatkoon! :slight_smile:

Ymmärrän motiivisi. Itse olen pyrkinyt keskittymään muihin kuin niihin douppitopikkeihin, ja välillä pitänyt kokonaan taukoa. Mutta välilllä tekee kuitenkin mieli tuulettaa jossain, ja tämä nyt sattuu minulle tuntumaan kotoisalta. Nettifoorumeihinkin pitää päästä tavallaan sisään vähän, ja kun ei jaksa alkaa muuallekaan muuttamaan, niin olen pysytellyt täällä. Jo sen takia, että olen ainakin nikkini kirjautumispäivämäärän suhteen paikan seniori.

Sääli, että menetämme sinut. Minulle jäi tänä lyhyenä aikana joka minulle oli suotu lukea kirjoituksiasi, erittäin positiivinen kuva sinusta. Oikein hyvät jatkot sinulle ja onnea mitä päätätkään elämässäsi tehdä.

Vittu me nostetaan tän foorumin tasoa välittömästi 200% kun annetetaan Näädälle ikibanni! :laughing:

Ollaanpas sitä nyt peppu kipeänä :laughing: Ja minäkun vaan kirjoitin asioita, joita kaikki ajattelivat, mutta kukaan ei viitsinyt ääneen sanoa. Avuksi yritin olla, mutta näköjään kiittämättömyys on maailman palkka. Et nyt ilmeisesti oikein sisäistänyt lukemaasi. Kohdallani on tapahtumassa ihan luontainen poistuma, että ne ikibannit eivät kamalasti lisäarvoa tuottaisi. Kerrohan millä eväillä sinä kuvittelet nostavasi foorumin tasoa? Antisihan on hyvin pitkälti huumori, ja sekin useimmiten tahatonta. Mutta toki sillekkin on aikansa ja paikkansa, itseäni on ainakin useastikkin huvittanut tuo rypemisesi.

Jospa annetaan itse lukijoiden kertoa, miten Narkkitehti nostaa tämän foorumin tasoa…

Niin no, onhan se tietysti ihan kohtuullista viihdettä seurata keski-ikäisen luuserin rämpimistä. Noista lähtökohdista on kirjoitettu kohtuullisen menestynyttä tv-viihdettäkin jopa. Miutta hei, jäädään odottamaan “lukijoiden” kiihkeitä kannanottoja :laughing:

Itse olisin mielelläni jatkanut kirjoitustesi lukemista. :neutral_face: Ymmärrän kyllä syyn, etenkin kun raitista aikaa ei ole kertynyt niin paljon. Itse en vieläkään lue esim. “mikä vaikuttaa nyt-topicia”. Ei ainakaan paskalla fiiliksellä tule mitään himoja, vaikka melko harvinaista se on…

Käy välillä päivittämässä kuulumisia! :wink: :smiley: Itse jäänyt tänne osittain tsemppaamaan käyttäjien läheisiä ja porukan tähden… Valitsenkin luettavaksi lähinnä off-topicit… :laughing: Hyvät jatkot sulle! Oli mukava lukea sen sekoilun lopettaneen Näädän näkemyksiä!

Harmi, minäkin tykästyin persoonaan niiden sekoilujen takana. Noh, onhan se tosin ihan ymmärrettävää, että jos päättää pysyä raittiina, niin haluaa sitten jättää kaikki päihteilyyn liittyvät jutut taakseen, eikä ns. roikkua kiinni siinä jossain muodossa. Tosin onhan täällä paljon myös off-topiccia ja ihan vaan juttuseuraa, mutta jos ei koe tätä “jutukseen” niin minkä sille mahtaa. Tsemppiä jatkoon! :slight_smile:

Off-topic ja tietyt persoonat ovat saunan suola, mutta valitettavasti ne mielestäni monesti hukkuvat sen kaiken muun alle. Huumeettomuus on vielä kuitenkin sen verran tuore juttu, että nuo hehkutukset ja kuvailut oloista herättävät toisinaan melko voimakkaitakin tunteita. Enkä halua yhtään lisää syitä muistella sitä alennustilaa johon itseni saatoin, lähinnä haluan vain unohtaa.

Sain rukousillasta sen verran voimaa, että jatkan sinnittelyä täällä huumeiden ja muun maallisen pahuuden pesässä. Arkkiksen joulusekoilun lopputulos nyt on ainakin nähtävä :smiley:

^Itseäni koskettaa hiukan liian läheltä… Sain eilen puhelun, josta ei saanut mitään selvää… Ensimmäistä kertaa ilmoitin vanhemmalle asiasta. Kyse voisi olla Narkkitehdistä, tosin samanlaisia surullisia tapauksia löytyy useampia…

En vain näe tuossa mitään hauskaa! Jos tänne tekee topicin, että “riittääkö nämä lääkkeet im:n, älkää yrittäkö estää?”, puuttuu toimitus/ylläpitäjä asiaan… Tässä tapauksessa kyse on kuin muutaman aiemman plinkkiläisen sekoiluista. Edesmenneitä ovat, ja tämän 10 vuoden aikana monta, 6 tulee heti mieleen… Jotenkin tulee mieleen, että vaikka Narkkis kuinka väittää asioiden olevan loistavasti, jokainen tuossa tilanteessa tekee niin… Sinäkin Näätä teit niin, vaikka porukka yritti kertoa että touhu on lähtenyt käsistä, kuuluu sairauteen… :frowning: Narkkis voisi raahata perseensä katkolle, prkl!! Uskomatonta, että tutkimustuloksia löytyy netistä varmasti vaikka “3vkon herskakuurilla eroon addiktiosta”… Jos ei jaksa välittää, ei välitä… Itsekin aikoinani kirjoitellut juttuja, joissa haluaa eroon, mutta… :blush:

Hyvä että itse olet saanut voimaa jatkaa ja ne topicit, jotka jo otsikon perusteella käsittelevät päihteitä, kannattaa jättää väliin! Maallista pahuutta ei voi välttää, sen voi vain minimoida (IMHO). Kannattaa välttää aiheita, jotka aiheuttavat suuria tunteita… Itse jätän uutiset joskus vkoksi lukematta… :astonished:

Itse en enään jaksa ottaa kovinkaan vakavissani noita lähipiirin sekoiluja, saatikka sitten jonkun tuntemattoman nettipersoonan vastaavia. Tappakoon vaikka itsensä, jos eivät edes vähää elämää arvosta. Vuosia kannoin huolta ja hyysäsin useampaakin kaveria. Kuitenkin alle kouluiästä asti elämässäni olleita ihmisiä, mutta rajansa kaikella. Helpompaa ohittaa huumorilla näiden syytteet, sairaala- ja linnakeikat jne. Minulle he ovat aika pitkälti kuolleita jo. Sinulla malibu on ymmärtääkseni pitkä historia näistä hommista. Kuinka jaksat ja viitsit välittää?

Enkä mitenkään vahingoniloisena odota Narkkiksen romahtamista, vaikka sitä pidänkin jopa todennäköisenä. Onhan se toki mielenkiintoista nähdä, kuinka tuo pelleily lopulta päättyy. En usko hänen kohdallaan minkään katkojen olevan ratkaisu, kuinka kauna edellisestä katkokeikasta on? Kuukausi ehkä. Liikaa ikää, liikaa taustaa, alamäen alkumetrit väittäisin. Enkä halua mitenkään masentaa tai solvata, ihan rehellinen mielipide vain.

Hauskoja muuten nuo helluntailaiset. Kaikki olivat tänäänkin iloisia, positiivisia, kohteliaita ja sydänmellisiä. Kukaan ei tarvinnut huumeita saavuttaakseen noita tunteita ja olotila. Pakko ihailla

Näätä,
Ymmärrettävää, jos joku jatkuvasti jatkaa samaa alamäkeä, niin ei sillon jaksa enää auttaa, jos avunanto menee ihan harakoille kuitenkin. Mut kuitenkin sitä kannattais aina miettiä, että toivoisko itse osakseen välinpitämättömyyttä, kun menee huonosti? Ja että kaikki kaikkoaisivat ympäriltä? Vai kuitenkin läheisten ja miksei vaikka tuntemattomienkin tukea?

Kun omalle kohdalle, kun sattuu tilanne, että ystävä(t) jättää sen takia, että menee huonosti, niin pistää avaamaan silmät siihen, miten tärkeetä on, että välitetään. En mä tietenkään tiedä, onko sulla sellaisia kokemuksia ja miten sä niihin suhtaudut.

Vaikka netissä ollaankin, niin IMO, kenenkään elämä ei oo turha. Mä hyväksyn toisaalta myös sen, jos joku haluaa tehdä itsemurhan, mutta missään nimessä ketään ei kuulu siihen kannustaa. Se elämän arvostaminen nyt on vaan hippasen vaikeaa, jos näkee sen vaan kirouksena lähinnä. Tosin ethän sä ketään itsemurhaan kannustanutkaan, mutta kuitenkin.

Tuossahan dissasin uskontoja, mut on siellä Raamatussa yks oikeasti tärkee ohje: tee muille niin kuin toivoisit sinulle tehtävän. Mulle itselle ton merkitys korostui, kun ex-bestis pisti välit poikki sen takia, kun olin psykoosissa joskus pari vuotta sitten. En todellakaan vois ikinä toivoa kellekään sellasta kohtaloa. Musta se on vaan yksinkertaisesti julmaa hylätä sairauden takia tai alkaa ajatella heitä jo kuolleina. No, ei kait tässä kaikki voikaan mitään pyhimyksiä olla, enkä väitä itsenikään olevan, mut ajatuksia vaan nämä…

Noinhan se tietysti on. Se on sanottava, että yhtäkään toveria en ole kevyin perustein jättänyt. Kyse ei siis todellakaan ole mistään yhdestä psykoosista. Enkä mitenkään totaalisesti ole edes jättänyt, en vaan enään oma-aloitteisesti ota yhteyttä enkä tarjoa apuani. Pyydettäessä autan kyllä , mikäli homma sopii suunnitelmiini. Mitään uhrauksia en rupea näiden eteen enään tekemään. Näiden kavereideni kohdalla ei siis ole kyse mistään hetkellisestä huonosti menemisestä, vaan ihan vuosia kestäneestä laitos- ja päihdekierteestä. Uusia mahdollisuuksia, apua ja tukea on annettu todella paljon.

Siitä olen samaa mieltä että jokainen elämä on arvokas, on kuitenkin ihan realismia, että kaikissa tilanteissa todennäköisyydet eivät ole yksilön puolella.

Juu toi on kyllä totta, että jos ei oo yhtään motivaatiotakaan tulla edes autetuksi, niin siinä hyysäämisessä menee omatkin voimavarat, eikä sellasia enää jaksakaan ainakaan oma-aloitteisesti auttaa. Itsekin olen ottanut erääseen ihmiseen etäisyyttä, sillä alko jo teininä laitoskierre eikä mitään tulosta, väkivaltainen ja arvaamaton tyyppi edelleen eikä mitään motivaatiotakaan muuttua. Tokikaan en häntä vihaa ongelmiensa takia (kuten ex-bestikseni mua), vaan olen vaan oman itsen tähden pysytellyt hieman kauempana. Onhan tossa riski itsekin saada turpaan vaikka miten kaveria oliskin.

En tietenkään tarkota siis, että rikollispiireissä pitäisi tietentahtoen hengailla ja hyväksyä loputtomiin sitä peliä tai olla itse osallisena siinä.

Niin, ystävyyssuhteesta tulee aika helposti jonkinlainen häiriintynyt potilas-hoitaja-suhde. Omalla kohdallani tuo touhu oli jossain vaiheessa parin kaverin osalta ihan silkkaa taloudellista hyväksikäyttöä. Lainoja, joita ottaessa oli molemmille sanomattakin selvää että mitään takaisinmaksua ei koskaan tule tapahtumaan. Enkä sillä, että minua joku muutaman kympin lainaaminen tai antaminen silloin tällöin haittaisi. Mutta se on aika ikävää, kun aletaan pitämään automaattina josta ei raha lopu koskaan. Toisaalta en todennäköisesti olisi hengissä ilman noita kahta sälliä, pidin kaikkea jonkinlaisena takaisinmaksuna. Samanlaisia sekopäitä me kaikki kerran olimme, minä vaan kasvoin aikuiseksi. Lopulta oli vaan pakko kovettaa itsensä. Ja nykyään nuo ovat kaiken hereillä olo aikansa niin sekaisin, että ei sieltä seasta enään erota sitä ihmistä jota kerran rakasti kuin veljeään.

Miksi kaverisi vihaa sinua ongelmiesi takia? Mitä ihmettä? :open_mouth: Oletko aiheuttanut sitten hänelle jotain erityistä vahinkoa?

Näätä, tämä on viimeinen ihminen, kenellä on ongelmia kausittain. Olen jättänyt pikkuhiljaa kaikki muut. Erään ihmisen tukena olin vain lapsen tähden, ts kunnes lapsi huostaanotettiin…

Paikkakunnan matala kh-kynnys on osittain tehnyt tilanteen, jossa paremmin voivat auttavat toisia kun he oikeasti haluavat ystäviä, kenellä menee hyvin. Toisaalta aiemmin oli jopa 4 ihmistä, ketkä ottivat yhteyttä kun tarvitsivat “päihteettömiä”(+lääkkeet oikein ottavia) ystäviä. Aikoihin ei ole ollut noin montaa ihmistä yhteyksissä…

En tietenkään kuuntele mitään puheluita, jossa tyyppi on sekaisin. Ilmoitan, että soittaa selvinpäin ja lyön luurin kiinni. Kuitenkin kun tiedän, että on vaikeaa löytää raittiita frendejä (itseltänikin yli puolet frendeistä vaihtaneet kaupunkia), en lyö hanskoja tiskiin ennenkuin tilanne on saatu jollakin tapaa päätökseen…

Useat käyttäjät ovat myös ilm päätelleet, että kuvittelen olevani heidän yläpuolella. Olisi monta hlöä, kenen seurassa haluaisin aikaa viettää jos he eivät käyttäisi enää huumeita/lääkkeitä väärin…

Suurin ongelma lienee, että raitistuvilla tukiverkko on olematon. Tämän vuoksi olen ystävä, kenen kanssa voi käydä kahvilla tai kiertelemässä kaupungilla raittiina. Tarkoituksena ei ole jauhaa päihteistä, vaan tavallisista asioista. Suurin osa kunnioittaa sitä, ettei soiteta sekaisin. Tämän vuoksi pelästyinkin, että kyse on vakavammasta asiasta… Tunnen ihmisen paremmin, kuin mitä hän edes uskoo ja tiedän monen ongelman johtuvan ystävien puutteesta/vaikeuksista tutustua ihmisiin… Jos tilanne olisi jatkuvasti sama, en jaksaisi välittää… Se ei kuitenkaan ole ja olen antanut jo pari kertaa varoituksen, että voime olla yhteyksissä kun on lopullisesti putkensa vetänyt. Ei ole mitään lyhyitä aikoja raittiina ollut vaan vuosia välissä… Enemmän pelkään, että kyse on samasta ihmisestä, joka ei todellakaan kirjoittaisi täysin omana itsenään… :unamused:

Mä en auta, vaan haluan ihmisen auttavan itseään. Mikäli autettava joutuu 24/7 olemaan yksin tai vanhempien kanssa, olen ystävä… En yritäkään auttaa niitä, kenellä motivaatiota ei ole lainkaan…

En mäkään jaksa olla sellaisten kavereiden kanssa, jotka on jatkuvasti ihan kuutamolla, jos haluavat nähdä, niin mielelläni näen kun ovat jokseenkin tolpillaan. Siinä menee vähän kuin tapaamisten pointti sivusuun, ei sellaista nuokkumista jaksakaan katsella, eikä kaveri varmaan edes muista seuraavana päivänä mitään koko tapaamisesta!

Niin, ei kenenkään kynnysmatoksi pidäkään suostua raha-automaatin asemaan. Tai terapeutiksi. Jos ottaa, niin täytyy myös antaa, ei ystävyyssuhde tietenkään toimi ainoastaan yhteen suuntaan.

Tuo mun ex-kaverini vihaa mua ihan vain sen takia, että olen kuulemma “hullu.” :unamused: En oikeastaan edes tiedä perimmäistä syytä, koska sen kesän tapahtumat on TODELLA hämärän peitossa juurikin sen psykoosin takia. Meillä oli jotain riitaa ja muistan, et se käski mun tappamaan itseni, sit yritin sitä ja päiviä myöhemmin herätessäni suljetulta, se ilmotti että ei halua olla hullujen kaveri. Kuulemma olen traumatisoinut hänet psykoosilla. En tokikaan tiedä/muista kaikkea, jota olen sanonut/tehnyt tuolloin, mutta muilta olen kuullut, että en kuulemma mitään sellaista, et oisin ansainnut vuosikausien vihat päälleni. En ole ollut väkivaltainen tmv. tai aiheuttanut mitään oikeaa haittaa ko. ihmiselle.