Onko tää teille tuttua? Elämässä saattaa olla rauhallinen vaihe menossa, eikä ole mistään pilvessä, edellisestä paukusta vaikka pari viikkoo ollu, ei mitään syytä olla peloissaan tai ahdistunut… silti vaan mieleen saattaa tulla yhtäkkiä jostain tyhjästä nousta pelon ja ahdistuksen fiiliksiä, aivan kamalia ja kestää hetkestä useihin tunteihin… on aivan ymmällään että miksi, ei ollu tilanteessa mitään joka antais aihetta pelkoon ja ahdistumiseen. Onko teillä tapahtunu tällasta?
Unohdin vielä sanoa, tällaiset kohtaukset myös häviävät itsekseen …
Öö, oisko liikaa kofeiinia veressä?
Olisikohan kyseessä ihan “vain” paniikkihäiriö/ahdistuneisuushäiriö/sosiaalisten tilanteiden pelko? Narkkiksen mainitsema kofeiini saattaa pahentaa noita oireita, joten ylenmääräinen kahvin kittaaminen, tai muu kofeiinin nauttiminen, kannattaa lopettaa, mieluiten kokonaan, ellei riippuvuus ihan liian paha ole. Kofeiinin vähentäminen minimiin ainakin kannattaa, vaikkei kofeiini tokikaan yksin ja pelkästään tuollaista aiheuta, ellei ihmisellä ole paniikkitaipumusta muutenkin.
Lääkkeitä noihin vaivoihin löytyy kyllä ja ovat hyvinkin tehokkaita. Ensimmäisinä nyt tulevat mieleen bentsodiatsepiinit, jotka toimivat täsmänä ja ovat useimmille ihmisille ehdottomasti paras ensiapu. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen ja ottaa vain todellisen tarpeen tullen ja lääkinnällisillä annoksilla. Saattavat aiheuttaa todella pirullisen koukun, jos on vähänkin addiktiotaipumusta omaava ihminen ja sattuu pitämään benzojen vaikutuksesta 
. Muitakin lääkkeitä toki on, mutta eivät yleensä toimi täsmänä, vaan vaativat pidemmän kuurin. Hyvin yksilöllistä, mikä troppi kenellekin sopii.
Paras hoito mainittuihin vaivoihin on psykoterapia, mutta se vaatii hurjasti aikaa ja vaivaa, eikä suinkaan toimi hetkessä. Lääkkeet auttavat vain oireisiin, eivät paranna mitään .
Mars lääkäriin !
On tapahtunut.
^ Niin minullekin ja monesti :mrgreen: . Rivatril pitää yleensä moiset olot tehokkaasti loitolla. Pitää vain muistaa ottaa lääkkeensä. No, kyllä sen muistaa, jos ottamatta jäävät, kun alkaa puskea mm. yllämainitun kaltaisia oloja ja pahempaakin :mrgreen: .
Samallaisia tuntemuksia löytyy multakin. 
Diagnoosi löytyy ahdistuneisuushäiriöön. Bentsot auttavat itselläni, mutta samalla on kehittynyt vittumainen riippuvuus. 
Kannattaisi varmaan mennä psykiatrin/psykologin puheille.
Ystävälläni on kyseinen häiriö myös. Hän on saanut apua pelkistä SSRI-Lääkkeistä.
Se on ihmisille ja eläimille normaalia, että joskus pelottaa ja ahdistaa. Ihmisillä oma mieli luo pelkotiloja ja kehittelee erilaisista tilanteista ahdistavia, vaikka kyseessä on aivan normaaali tilanne. Ihmisen mieli on mielenkiintoinen siitä kun kaikki mitä kokee ahdistavaksi on yleensä korostunutta ajattelua siihen suuntaan että asiat menisivät jotenkin pieleen.
Lääke siihen on kohdata avoimesti kaikki se mitä tulee vastaan. Onhan niitä tehokkaita lääkeaineitakin joilla voi vähän niinkuin blokata ne kuumottavat asiat, vaikka kohtaamalla ne ilman lääkkeitä tapahtuu yleensä eniten parantumista, vaikka se saattaa ollakin haastavaa. Joissain elämän tilanteissa ahdistuslääkkeet saattavat kyllä olla hyvä ratkaisu, sillä pahimmillaan voi mennä omien ajatustensa kanssa liian jumiin eikä saa enää mitään aikaiseksi.
Mulla tätä on ollut nuoresta aikuisesta asti. Pysyi homma kasassa 10 vuotta opamox ja Tenox, välillä Rivalla. Sit vaihdoin paikkakuntaa ja venäläinen lääkäri lopetti psykiatrin määräämät lääkkeet seinään… antoi 10 kpl ketipinoria että näillä pääset eroon. Mainitsi myös että yksi opamoksi on sama kuin pullo votkaa. No en päässyt… tilalle määrättiin lyrica joka nopeasti nostettiin maksimiin 600mg. Söin tätä 2 vuotta lihoin 30 kg ja melkein kuolin välillisiin vaikutuksiin. Kukaan ei puhunuhkaan vähentämisestä. Onnettomuuden jälkeen tajusin että jos jatkan lyrica se tappaa. Meni yksi kesä kun sain opeteltu kävellen uudestaan. Urheilemalla ja miedolla bentsolääkityksellä yksityiseltä sain itseni kuntoon. Paitsi että lyrica oli pahentanut alkuperäisiä paniikkikohtauksia. Lyrican lopettamisen yhteydessä valvoin kerran viikon ja toisen kerran 2 viikkoa. Piti mennä yksityiselle valehtelemaan että olen nukkunut huonosti 2 yötä, sillä.eihän ne olisi antaneet Tenoxia.nukkumiseen jos olisin sanonut että valvonut viikon selvänä. Katkon ja kuntoutuksen jälkeen olin ok. Vitun ihmisarka vain. Rupesin seurustelemaan päihdeongelmaisten kanssa ja retkahdin itsekin itsetunto oli niin nollassa. Bubrella pysyi turtana. Hankin itselleni tahallaan opioidiriippuvuuden koska jotain täytyi ottaa paniikkikohtauksiin jotka lukitsivat sisälle. Nyt oon metadonissa , opiskelen korkeakoulussa mut joka aamuinen paska olo estää tehokkaan elämisen ja opiskelun . Lisäksi olen taas bentsokoukussa ja k hoito ei suju. Metadoni kun ei auta paniikkiin. Muutaman kerran meni bentsolopetuksen yrityksen yhteydessä niin pahaksi että pystyin vain köpöttelemään + änkyttämään… niin kuin vanha ukko. Ottaen huomioon että olen muusikko ja tehnyt yhtä sun toista niin tää on helvettiä nyt. Rahat kädessä ostaa kadulta että saa syötyä ja juotua. Mietin vain, olisinko tässä helvetissä jos opamoksi lääkitys 45 mg päivässä olisi pidetty. Tai edes vähennetty. Nimittäin ton tempun jälkeen kaikki meni vituksi. Älkää syökö niitä sillä ilman ette enään ikinä ole sama ihminen. Ja nää viekat ei ole enää luokkaa kylläpä vituttaa vaan luokkaa pysyykö tajuissaan tai muki kädessä. Kukaan tätä ei näe päällepäin olen täysin nistin vastakohdan näköinen. Pärjäilkää… ette ole ainoita.
Ite en kyl ekana lähtis napeilla korjaamaan asiaa. Huomaa että on bentsoriippuvaista väkeä täällä.
Itel sos fobia ja jotai ahdistusta, joskaan ei enää niin pahaa. Lääkesumu on melkeen ku vetäis jotain douppia, joskaan damagea ei tule niin paljoa.
Edit. olen käyttänyt vuosia bentsoja kuitenkin, enää menee 1-2x 15mg Opamox silloin tällöin. Toivottavasti elämäntilanteen parantumisen myötä sais itsekunnioituksen takasin.
Kroppa/mieli koittaa kertoa jotain. Lääkkeillä voi helpotta ja ehkästä, mutta uskon (ja todellakin tää on vaan oma ajatustapa/teoria) että jos jotain käsittelemätöntä itestä löytyy niin tukahuttamalla jonkun oireen (just lääkkeillä) voi se tulla esiin uudelleen jollain muulla tavalla, pakko-oireista käytöstä masennusta jne jne…
Paras jos koittais olla muodostamatta omassa päässä niistä kohtauksista itelleen mitään ennakkopelkoja mikä tietysti helpommin sanottu ku tehty mut kuten aiemminki sanottu niin käy ihmees juttelemassa jollekulle. Ei oo pakko heti käydä syömään lääkkeitä tai alottaa terapiaa mut jo pelkkä tieto että sellaset apukeinot on saatavissa jos jossain kohtaa siltä tuntuu tuo toivottavasti jotain helpotusta.
Vuosikausia sitten oli pelkotiloja, istut kyyryssä sohvalla kun pelottaa muttei tiedä että mikä tarkalleen. Sillä hetkellä äänet, liikkeet ja kaikki ympäristössä pahenti oloa, varjot oli kamalia. Joitakin tunteja kesti. Eikä ollu päihteet siihen aikaa kuvioissa millään tavalla. Jos huvittaa niin kannattaa käydä lukemassa vaikka joitain artikkeleita mitä netistä löytyy ihmisen autonomisesta hermostosta ja siihen liittyvästä ylivireystilasta. Yleensä noihin juttuihin liittyy trauma-aiheet mutta sama ylivireystila kropassa on meneillään paniikkihäiriökohtauksissa ja pelkotiloissa vaikkei mitään traumaa olisikaan.
Muista hengittää ja pitää mielessä että se olo menee ohi ja hoe itelles et ei mitään hätää. Itellä noista oli vähän apua.
“Sit vaihdoin paikkakuntaa ja venäläinen lääkäri lopetti psykiatrin määräämät lääkkeet seinään… antoi 10 kpl ketipinoria että näillä pääset eroon.”
Tää on kyllä iso epäkohta. Menin kerran Lapin keskussairaalaan bentsorefloissa (Temesta reseptillä tuolloin). E-reseptikanta oli alhaalla ja asuin siis Helsingissä. Reseptiä ei voitu kirjoittaa Rovaniemellä, koska kyseessä oli PKV-lääke. Äijä työns mulle Ketipinoreita kouraan ni sanoin että mul on noita muutama tuhat milli hakematta, eikä neuroleptejä sais mun mielestä edes antaa bentsorefloissa. Oli nykimistä, hikoilua ja unettomuutta jne. Kävin sitte hakemassa korin kaljaa kaupasta kun ei muu auttanu. Seuraavana päivänä oli lekuri iteroinut vuodeksi Temestat, kun tietokanta palasi takasin toimintaan. Temestan lopetin 2mg diapamien avulla hitaasti pudotellen ihan omin avuin parissa kuukaudessa.
On se kumma ettei voi määrätä edes 2mg Diapamia tai 15mg Oxaminia jos joku oikeesti tarvitsis…jengi turvautuu kovempiin huumeisiin/alkoholiin tai sitten turruttaa ittensä just jollain opiaateilla, joita on mielestäni helpompi saada laittomasti kuin bentsoja.
Lekurit sais ite kokeille Ketipinorejansa et milt se pöhnä tuntuu jos yrität esim lähteä ajamaan rekkaa neuroleptiyön jälkeen…not cool
Neurolepteistä tääl on nii paljo jauhettu ettei ite jaksa enää. nimim. Zyprexalla kahdessa viikossa 20kg lisää painoa.