Aallokossa

En tiedä mitä täällä plinkissä on tapahtunut (enkä kaikkia ketjuja edes kykene lukemaan), mutta Aalllokko, minä ainakin kaipaan sinua ja kokemuksiasi!

Tavallaan kyllä ymmärrän sinua. En oikein ole saanut itse kiinni sitä, mikä minua viime viikkoina on täällä häirinnyt, ja miettinyt että ehkä se on vain tätä omaa levottomuutta. Tai sitten sitä, että on sanottavansa sanonut ja alkaa junnata paikoillaan. Tai jotain ilmapiirissä. En tiedä.

Ymmärryksesi rajat taitavat olla paljon laajemmat kuin itse arvaatkaan. Välillä tuntuu, että sitä ymmärrystä ja viisautta on vähiten niillä, jotka eniten sitä tuntevat omaavansa.

Poistamasi selviämistarina jää kuitenkin minun sydämeeni asumaan, ei se sieltä lähde. Tarinastasi olen saanut voimaa eräiden lapsuuteni menetysten käsittelyyn, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kanssa. Ihmisellä on oikeus selviytyä ja siirtyä eteenpäin, se on tärkeää.

Keskustelu täällä kulkee kaiketi sen mukaan, millaisissa tilanteissa olevat ihmiset sattuvat palstalle milloinkin kirjoittamaan. Joskus itselläni oli tarve eritellä täällä joitain henkilökohtaisesti kokemiani pahoja asioita - ehkä se kuului raitistumisen johonkin vaiheeseen - ja se taas tuntui joistakin toisista pahalta, koska he eivät halunneet enää juomista muisteltavan. Toisia taas ylätason teoretisointi vaivaa. Itse näkisin että nämä molemmat ulottuvuudet voivat olla hedelmällisiä. Kyllä minä itse esim Ketostixin kirjoituksista olen vuosien varrella oppinut joitain aivan oleellisia asioita omasta ongelmastani, ei mielestäni tiedon levittämisessä mitään väärää ole.

Ajatuksen siitä että kokemuksesi olisi liian rankka tälle palstalle voit mielestäni hylätä… Entisiä hulluja kännikaloja palsta on väärällään, suunta on nyt vain ylöspäin, raittiuden merkeissä.

Hei Aallokko,
Pysy vain mukana, niin minäkin pysyn, vaikka välillä on ollut itku kurkussa, kun olen mielestäni tullut väärinymmärretyksi ja erilaiseksi. Kaipa se on sellaista kun on joskus lapsena tullut jyrätyksi kunnolla, niin on tullut hirveän herkäksi kaikelle. Toisaalta täällä roikkuessa olen jotenkin vahvistunut kestämään enemmän,positiivisella tavalla. Ennen aina säikähti kaikkea pientäkin riitaa.
Mukaan vain :smiley:

Olen samaa mieltä kaikkien edellä kirjottaneiden kanssa. Aallokko, tule takaisin.
Kirjoitat asiallisesti ja rehellisesti, ja tarinasi kosketti sydäntäni. Enkä varmaankaan ole ainoa. :neutral_face:

Jos me kaikki toivomme tänään klo 20 yhtä aikaa, niin ajatusenergia varmaankin tavoittaa sinut? Ryhmä on jäseniensä summa ja yleensä vähän ylikin, joten ole kiltti, tule puolustamaan tonttiasi. Pliis!

Minua jäi kiinnostamaan nuo ‘aallokon’ mainitsemat voimakkaat ja hallitsevat persoonat. Ei niinkään keitä he mahtavat olla, vaan että se on mielenkiintoista, miten ja miksi kasvottomille kirjoittajille luo mielessään luonteen ja persoonallisuuden. Olen tehnyt ihan samaa ja mennyt vähän pidemmällekin, kasvonpiirteisiin, ruumiinrakenteeseen ja sen sellaiseen.

Onkohan nimimerkillä ‘aallokko’ kirjoittavalla ihmisellä ollut hankaluuksia voimakkaiden ja hallitsevien persoonien kanssa? :unamused:

Transferenssi, we love it!