Moi kaikille Päihdelinkin porukoille!
Täällä ilmoittautuu uusi vähentäjä/lopettaja! Olen lueskellut tätä palstaa jo pidemmän aikaa ja nyt uskaltauduin itsekin vihdoin kirjoittamaan. Oma tilanteeni on se, että oma juomiseni on hyvinkin tyypilliseen tapaan lisääntynyt vuosien mittaan ja erityinen ongelma on tullut ns. sosiaalisesta juomisesta, eli menee tosi helposti aivan överiksi kun juon ulkona käydessä tai missä vaan kavereiden kanssa yleensä. Mitä hauskempaa on, sitä varmemmin lähtee mopo käsistä. Oksentelut ja muistinmenetykset ovat hyvinkin tuttuja ja lisääntyneet huimaa vauhtia viime aikoina, joko todella hämärät tai täysin puuttuvat muistikuvat että miten on tultu kotiin ja milloin ym. On alkanut tosissaan hirvittää viime aikoina, että joku päivä se ‘juopon tuuri’ loppuu ja jotain tosi kamalaa sattuu kun olen tuommoisessa kunnossa haahuilemassa yksin pitkin katuja. Käyn ulkona juhlimassa aika harvoin nykyään (ikää 35v.) mutta kun käyn on enemmän sääntö kuin poikkeus, että liikaa tulee otettua. Näitä överikertoja ei siis ole jatkuvasti, mutta nyt alkaa tuntua, että jokainen kerta on liikaa.
Tämän lisäksi tässä viimeisen vajaan vuoden aikana on krapularyypyt tulleet mukaan kuvioihin ja myöskin kotona tulee tissuteltua useammin kuin ennen. Määrät kotitissuttelussa ei ole mitkään hurjat kai (esim. 1 viinipullo illassa), mutta kerrat on lisääntyneet selvästi.
Nyt viime viikonloppuna oli juurikin tuommoinen juhlimistilanne, että oli muka taas niin hauskaa baarissa, että tuli kiskottua kaksin käsin vodkaa ja shotteja, ja käsistähän se lähti. En muista lähteneeni baarista tai tulleeni kotia, mutta taksilla olen sentään kerrankin älynnyt tulla (selvisi kuiteista). Kotiin pääsin kunnialla siis, mutta seuraavana päivänä krapula oli niin kova, että huitasin siihen heti muutaman bissen avuksi eikä tullut paljon mitään syötyä koko päivänä. Tämähän johti uuteen pöhnään tietenkin joka päättyi lopulta oksenteluun yöllä ja tällä kertaa oksentelun mukana tuli vähän verta. Säikähdin tätä sen verran että päädyin soittamaan 24h apunumeroon (en asu Suomessa) jotka neuvoivat menemään päivystykseen tarkistamaan tilanteen, varsinkin kun olin erittäin heikossa hapessa, pyörrytti ym. No siellä sitten sairaalapedissä tiputuksessa oli asioita hyvä miettiä. Verikokeet otettiin, joista selvisi että kaikki maksa- ym. arvot ovat aivan kunnossa, mutta pisti koko homma vähän miettimään, että pitäisköhän tälle ongelmajuomiselle pikkuhiljaa tehdä jotain, ennen kuin makaan täällä sairaalapedissä jonkun paljon pahemman asian takia (vähäinen veri oksennuksessa osoittautui vain kurkunpään ärsytykseksi oksentelusta ja alkoholista johtuen). Tilanne on nyt se, että jos en opi ottamaan alkoholia nätisti niin en voi sitä ottaa ollenkaan.
Ideaali tilanne toki olisi, että saisin tämän sosiaalisen juomiseni kuriin niin, että osaisin ottaa asiallisesti yrittämättä juoda koko baaria tyhjäksi ja lopettaa kotitissuttelun kokonaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu tosta noin vaan päättämällä, olenhan sitä kokeillut jo monet kerrat. En tiedä onnistuuko se millään. Päätin nyt katkaista juomisen aivan kokonaan, koska haluan kokeilla millaista elämä olisi täysin ilman viinaa. Päätin, että en juo pisaraakaan seuraavaan 6 kuukauteen. Sinä aikana tulee jo monta kertaa käytyä läpi tilanteet, joissa normaalisti joisin. Katson sitten 6kk jälkeen miltä elämä tuntui ja aion sinä aikana kirjoitella tuntemuksia ylös, positiivisia ja negatiivisia. Olen melko varma, että positiivisia tulee olemaan vaikka kuinka paljon enemmän! Lisäksi tuolla sairaalassa ollessani juttelin aiheesta lääkärin kanssa ja pyysin päästä keskustelemaan jonkun ammattilaisen kanssa. Tästä tuskin voi olla mitään haittaa!
Toki voin lopettaa kaiken ulkona käymisen kokonaan, mutta tämä itse ongelma silti on ja pysyy. Jos en käy ulkona niin vedän kuitenkin välillä pään täyteen jossain muualla, oli se sitten kotona kavereiden kanssa tai jos lopetan kaiken sosiaalisen juomisen niin luultavasti silloin kotona yksin. Onhan se korkki jo nyt kotona auki turhan usein.
Tässäpä tämä pääpiirteissään. Mukavaa syksyn alkua kaikille 
joten olen sittemmin siirtynyt lopettajiin piiiitkän tien kautta. Vielä aivan viime aikoihin asti haaveilin kohtuukäytön onnistumisesta ja olen ongelmajuonut yli 20 vuotta, en kassialmameinigillä kuitenkaan, kuten “kunnon naisena” joka käänteessä muistan (lähinnä itselleni) muistuttaa…
Noh, tuleepa ainakin heti kättelyssä eroteltua jyvät akanoista. Omia hyviä kavereita, ystäviä ja muita läheisiä ei juomattomuuteni todellakaan haittaa, päinvastoin moni on sanonut inspiroituvansa tästä itsekin.